Näytön värinhallintabugi Windowsissa

Aikoinaan ihmettelin, miksi värinhallinnan käyttöönoton jälkeen kuvat muuttuivat näytöllä oudon keltaisiksi. Googlella selvisi, että moni muukin oli törmännyt samaan ilmiöön Samsungin näytöillä. Annoin koko asian olla.

Viime viikolla hankin uuden Fujitsun IPS-paneelilla varustetun monitorin. Ja kas: heti, kun asensin näytön mukana tulleen profiilitiedoston, vanha ongelma iski jälleen. Vaikka monitorin valmistaja on toinen ja vaikka käyttöjärjestelmä on vaihtunut Windows 7:ään, ongelma on yhä jäljellä.

Virheen näkee helposti Windowsin omalla tiedostonhallinnalla, joka ei käytä värinähallintaa ja näyttää siksi valitun tiedoston esikatselukuvan oikein. Kun kyseisen tiedoston avaa kuvien näyttöohjelmalla (Windows Photo Viewer), joka taas käyttää värinhallintaa, kuva on kellertävä. Eron huomaa selvästi kuvaa ympäröivästä alueesta, jonka pitäisi olla molemmissa kuvissa puhtaan valkoinen.

Onko vika värinhallinnassa, Windowsissa, ajureissa vai monitorivalmistajissa? En tiedä. Tämä on näitä Microsoft-maailman riemuja... Maceissä värit olisivat varmasti kohdallaan, sillä Apple tekee kaiken itse.

Kellertävän värin saa pois vaihtamalla sRGB-oletusprofiiliin, mutta tämä on tietenkin hätäratkaisu. Siksihän monitorien mukana toimitetaan profiileita, että ne toimisivat. Profiilin pitäisi saada värit näkymään täsmälleen oikein, ei selvästi väärin.

Microsoftin tietokannan mukaan virhe on profiilitiedostoissa, mutta onko kyse bugista vai yhteensopimattomuusongelmasta? Ja miksei sitä saada korjattua?

Virustorjunta... found nothing

Olen testannut tekeillä olevaa tietoturva-aiheista kirjaa varten virustorjuntaa käytännössä. Kuten hyvin tiedetään, haittaohjelmien määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Joka päivä löydetään tuhansia uusia haittaohjelmia.

Mikseivät kaikki koneet sitten ole saastuneita? Siksi, että haittaohjelman elinaika on vain muutamia tunteja. Seuraavana päivänä torjuntaohjelmat on jo päivitetty, mikä estää laajemman leviämisen. Haittaohjelmalla on vain muutaman tunnin aikaikkuna levitä ja tehdä vahinkoa. Rosvojen on tehtävä joka päivä uusia ohjelmia.

Mutta kuinka hyvin torjuntaohjelmat pysyvät virusten perässä? Osoitteessa virustotal.com on näppärä palvelu, joka analysoi sinne lähetetyn tiedoston yli 40 erilaisella torjuntaohjelmalla. Etsintäohjelmia päivitetään jatkuvasti, joten niistä pitäisi olla aina uusin versio.

Käytännön esimerkki: joulukuun 22. päivän aamulla sähköposti toi tyypillisen haittaohjelman. Kyseessä on päivän versio tutusta haittaohjelmasta, jota on levitetty postilla jo muutaman viikon ajan. Kun haittaohjelma on aivan tuore, vain harva etsintäohjelma löytää sen:

Complete scanning result of "Account_Update_Notification_12192011-37842.zip", processed in VirusTotal at 12/22/2011 09:09:05 (CET).

[ file data ]
* name..: Account_Update_Notification_12192011-37842.zip
* size..: 194143
* md5...: f5bcdf16509cdcaf1f1aa65774c5a157
* sha1..: c587a12bfb830b032f9de88d13b8cafa59b71d62
* peid..: -

[ scan result ]
AhnLab-V3 2011.12.19.03/20111219 found nothing
AntiVir 7.11.19.166/20111220 found nothing
Antiy-AVL 2.0.3.7/20111220 found nothing
Avast 6.0.1289.0/20111220 found nothing
AVG 10.0.0.1190/20111220 found nothing
BitDefender 7.2/20111220 found nothing
ByteHero 1.0.0.1/20111207 found nothing
CAT-QuickHeal 12.00/20111220 found nothing
ClamAV 0.97.3.0/20111220 found nothing
Commtouch 5.3.2.6/20111220 found nothing
Comodo 11025/20111220 found nothing
DrWeb 5.0.2.03300/20111220 found nothing
Emsisoft 5.1.0.11/20111220 found nothing
eSafe 7.0.17.0/20111220 found nothing
eTrust-Vet 37.0.9638/20111221 found nothing
F-Prot 4.6.5.141/20111219 found nothing
F-Secure 9.0.16440.0/20111220 found nothing
Fortinet 4.3.388.0/20111220 found nothing
GData 22.312/22.592/20111220 found nothing
Ikarus T3.1.1.109.0/20111220 found nothing
Jiangmin 13.0.900/20111221 found nothing
K7AntiVirus 9.119.5720/20111219 found nothing
Kaspersky 9.0.0.837/20111222 found [Trojan-Dropper.Win32.Injector.anqn]
McAfee 5.400.0.1158/20111220 found [Artemis!09707085EB98]
McAfee-GW-Edition 2010.1E/20111221 found [Artemis!09707085EB98]
Microsoft 1.7903/20111220 found nothing
NOD32 6726/20111220 found nothing
Norman 6.07.13/20111221 found nothing
nProtect 2011-12-20.02/20111220 found nothing
Panda 10.0.3.5/20111219 found nothing
PCTools 8.0.0.5/20111222 found nothing
Prevx 3.0/20111222 found nothing
Rising 23.89.03.02/20111222 found nothing
Sophos 4.72.0/20111220 found nothing
SUPERAntiSpyware 4.40.0.1006/20111220 found nothing
Symantec 20111.2.0.82/20111222 found [Trojan.Zbot]
TheHacker 6.7.0.1.362/20111219 found nothing
TrendMicro 9.500.0.1008/20111220 found nothing
TrendMicro-HouseCall 9.500.0.1008/20111220 found nothing
VBA32 3.12.16.4/20111220 found nothing
VIPRE 11279/20111220 found nothing
ViRobot 2011.12.20.4835/20111220 found nothing
VirusBuster 14.1.125.0/20111220 found nothing

Kirjaa varten tein parin viikon seurannan 9.12. saapuneella, saman haitan toisella versiolla. Tunnettujen torjuntaohjelmien tietokannat päivittyivät vajaassa vuorokaudessa, mutta eräät vähemmän tunnetut ohjelmat eivät tunnista tuholaista vielä nytkään, kaksi viikkoa myöhemmin. Kirjaan tulee graafi, joka kuvaa torjuntaohjelmien päivittymistä.

Oleellista on tämä: mikään torjuntaohjelma ei anna täydellistä suojaa viruksia vastaan, sillä ne ovat aina muutaman ratkaisevan tunnin myöhässä. Kun etsintäohjelmat on saatu päivitettyä, virus on jo kuollut sukupuuttoon.

Siksi mikään ei voita omaa harkintaa ja varovaisuutta!

Jos saat epäilyttäviä tiedostoliitteitä ja käytät tunnettua torjuntaohjelmaa, älä avaa viestiä heti vaan odota seuraavaan päivään. Silloin on paljon todennäköisempää, että torjunta tunnistaa mahdollisen viruksen.

Selvää on, että reaktiivinen virustorjunta on kaikkea muuta kuin optimaalinen ratkaisu. Ongelmaan pitäisi puuttua proaktiivisin keinoin -- kun vain joku keksisi, mitä ne voisivat olla.

Velvollisuus vai pakko palvella?

Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen pohti 21.12.2011 Helsingin Sanomien yleisönosastolla YLEn julkisen palvelun roolia, joka on nykyisessä mediakentässä muuttunut epäselväksi. "Julkisen palvelun tehtävä on lepsusti määritelty, ja uusien palvelujen arviointi on jätetty yhtiön omiin käsiin."

Tämän päivän lehdessä hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) vastaa Niiraselle.

"Ylen tehtävää, laajuutta ja rahoitustapaa koskevaa keskustelua on käyty tiiviisti toistakymmentä vuotta." Olen nähnyt paljonkin keskustelua rahoitustavasta, mutta en lainkaan YLEn tehtävästä tai sen laajuudesta.

"Yleisradiolla on julkisen palvelun yhtiönä velvollisuus palvella kaikkia väestöryhmiä." Onko YLEllä todella velvollisuus palvella kaikkia väestöryhmäi? Entä jos he eivät halua palvelua? Entä jos he katsovat saavansa tarpeellisen sisällön muualta? Jos ihminen haluaa katsella pelkkää viihdettä, pitääkö YLEn tarjota sekin hänelle?

Julkisen palvelun tehtävä on määritelty aikana, jolloin sisällöstä oli niukkuutta. Silloin oli luonnollista määritellä tehtävä niin, että YLEn pitää tuottaa "kaikkea kaikille". Tätä perusolettamaa voisi nykytilanteessa harkita uudelleen.

En kyseenalaista YLE-veroa. Vaikka YLE ei tuottaisikaan sisältöä ihan kaikille, kaikki saavat silti maksaa siitä. Eivät muutkaan verot ja maksut kohdistu täsmälleen oikein. YLE-maksu on eräänlainen sivistysvero, ja hyvä niin. Kaikki maksavat kirjasto- ja koulutuspalveluista, vaikka eivät niitä käytäkään.

Maksun vastineeksi YLEn pitäisi kuitenkin keskittyä sellaiseen asialliseen sisältöön, jota muualta ei saa. YLEn velvollisuus ei ole palvella niitä, jotka eivät halua palvelua, mutta tuottaa yhä parempaa sisältöä niille, jotka siitä ovat kiinnostuneita.

Julkinen palvelu on jatkossa entistäkin tärkeämpää, kun viihdettä ja roskaa tunkee joka kanavasta enemmän kuin kukaan ehtii ottaa vastaan. Lehtien sivistävä tehtävä on kutistumassa, joten YLEn pitää paikata tätä aukkoa entistä pontevammin. Keskittymällä oleelliseen ja alkuperäiseen tehtäväänsä YLE voisi säästää ja samalla tuottaa yhä parempia ohjelmia.

YLE-verosta päätettäessä on korostettu moneen kertaan, miten YLE on eduskunnan laitos. Nyt odottaisi eduskunnan ottavan kantaa siihen, mitä se odottaa YLEn jatkossa tekevän. Mikä on YLEn julkisen palvelun rooli netissä, joka on itsekin yhtä suurta julkista (ja ilmaista) palvelua? Onko YLEn velvollisuus edelleen tarjota kaikkea kaikille?

Facebook eurolla vuodeksi?

Tietoviikon uutinen kertoo Facebookin ylläpidon maksavan miljardi dollaria vuodessa. Pilvipalvelut ovat tunnetusti kustannustehokkaita, mutta jos luku todella pitää paikkansa, se on silti yllättävän alhainen. Vain vähän yli dollari käyttäjää kohti laskettuna!

Nyt Facebook joutuu keräämään tulonsa näyttämällä mainoksia ja myymällä ihmisten henkilötietoja. Jos tarjolle tulisi turvallinen, urkkimaton ja luotettava Facebook, maksaisitko siitä euron vuodessa? Minä ainakin maksaisin, ehkä jopa kaksi.

Ai niin, mutta eihän Facebookin kaltainen yritys pyri toimimaan kustannusvastaavasti vaan voittoa maksimoiden. Puhe miljardin dollarin kuluista on vain tekosyy sille, että yhtiö alkaa myydä mainostilaa myös käyttäjien tuottaman aineiston keskelle. Yhtiöstä halutaan mahdollisimman voitollinen nyt, kun pörssilistautuminen lähestyy.

Sitä kahden euron yhteisöpalvelua saadaan odottaa joltain muulta tekijältä.

Vielä pari sanaa alkuviikon tietovuotokohusta. Media epäili Facebookia pahasta virheestä, ja kun yhtiö sitten ilmoitti tutkineensa asian eikä löytänyt aikajanasta mitään vikaa, media nieli selityksen enempiä kyselemättä.

Ongelmasta valittaneet ihmiset kertoivat yksityisviestien paljastuneen kuitenkin jo ennen aikajanan käyttöönottoa, joten vika ei selvästikään ollut yksin janassa.

Facebook vieritti kaiken syyn osaamattomien käyttäjien niskoille. Kuitenkin ongelmista valittaneissa oli monia kokeneita ja osaavia nettikäyttäjiä. On vaikea kuvitella, että he kaikki erehtyivät samalla tavalla. Jos erehtyivät, oliko vika silloin heissä vai pikemminkin Facebookin huonossa suunnittelussa, alati muuttuvissa toiminnoissa ja epäselvässä käännöksessä? Palvelun toimintoja ihmettelevät muutkin kuin vain suomalaiset.

Facebookin viestintästrategia oli IT-yritykselle tyypillinen: kielletään kaikki ja jätetään ongelmien todistaminen käyttäjien vastuulle. Tästä toimintamallista tulee vielä ongelmia, kun asiointi siirtyy enenevässä määrin verkkoon. Facebookilla ei niin ole väliä, mutta pankkipalveluilla on. Miten käyttäjä pystyy osoittamaan toimineensa oikein ja huolellisesti, kun jäljet ja todisteet ovat virtuaalisia? Tässä pelissä käyttäjä häviää aina.

Pisteitä eivät saa myöskään ne nettikirjoittajat, jotka pilkkasivat hämmentyneitä käyttäjiä näiden osaamattomuudesta. Ahdistus ja huoli on konkreettinen, oli ongelman syy mikä tahansa.

Kommentoimalla vain aikajanaa Facebook häivytti näppärästi epäilyt muista virhemahdollisuuksista. Hanna Nikkasen kertomuksesta voi päätellä, että Facebookissa on ollut bugi, joka on saanut viestin näkymään väärässä paikassa. En olisi yllättynyt, vaikka bugeja olisi ollut enemmänkin.

(Lisäys 25.12.2011) Lue myös tämä: miten Facebook myy aikajanasi mainostajille

YLE ei saa tukahduttaa kilpailua nettisisällöissä

Tänään on kuultu kaksi mielenkiintoista uutista. Ensimmäisen mukaan internet on ohittanut television ja noussut ihmisten tärkeimmäksi mediaksi.

Toisen uutisen mukaan ihmiset eivät edelleenkään halua maksaa nettipalveluista. Vain neljä prosenttia olisi valmis maksamaan sisällöstä, loppujen mielestä sisältö pitää saada ilmaiseksi.

Kun nämä laskee yhteen on helppo ymmärtää, miksi eduskunnan ruhtinaallinen satsaus valtiolliseen mediaan herättää närää kilpailijoissa. Veroluonteisena, vuosittain nousevana maksuna rahoitettava YLE on ylivoimaisessa asemassa tuottaessaan nettiin ilmaista sisältöä. Muiden on ansaittava rahansa itse, ja silloin työn tulosta ei voi jakaa ilmaiseksi.

Suomalaiset eivät ole kuluneina 18 vuotena pystyneet luomaan nettiin juurikaan omia sisältöbrändejä. IRC Galleria oli poikkeus, mutta sekin uhkaa näivettyä kaikkivoipaisen Facebookin alle. Muut suositut nettisisällöt ovat perinteisen median jatkeita ja elävät sen varassa. Tai elävät ainakin niin kauan kuin perinteisen median puolella riittää maksavia asiakkaita.

Viestinnän painopiste siirtyy yhä enemmän nettiin. Eduskunta on nähnyt hyväksi helpottaa YLEn ja vaikeuttaa kaupallisten toimijoiden asemaa. Jos YLE saa vapaat kädet tarjota netissä kaikkea mahdollista on vaarana, että siitä tulee VVTV eli Valtion Virallinen TiedotusVirasto. Viestintä alkaa uudelleen keskittyä tavalla, jonka luulimme jo olevan historiaa.

YLEn toiminta netissä ei saa olla itsetarkoitus, vaan pikemminkin muiden sisältöjen jatke. Vahvan rahoituksen turvin YLE voi kyllä toimia koelaboratoriona ja kehittää uusiakin nettikonsepteja, mutta menestyvät palvelut pitäisi irrottaa YLEstä ja mahdollisuuksien mukaan yhtiöittää. Vain näin toiminta saadaan koko kansan, ei pelkästään poliitikkojen ja YLEn omaksi hyväksi.

Jos internet nähdään tärkeäksi, miksei kansalta kerättyä maksua voisi jatkossa käyttää myös kaupallisten nettisisältöjen tukemiseen? Kaupalliset sisällöt eivät ole pelkkää bisnestä, niilläkin on oma roolinsa monipuolisessa viestintäkentässä.

Vetoaminen julkiseen palveluun ei toimi, koska internet on jo nyt maailman suurin julkinen palvelu. Siellä on kaikkien mahdollisten pienryhmien sisältö kenen tahansa ulottuvilla -- ja vieläpä ilmaiseksi.

Facebookin panttivankina

Kirjoitamme Facebookiin henkilötietomme, sähköpostimme, valokuvamme, elämämme ilot ja surut. Annamme Facebookin kerätä tilastoja kiinnostuksemme kohteista ja surffaamistamme osoitteista.

Teemme tämän kaiken siksi, että muutkin tekevät. Facebookissa on pakko olla, koska kaveritkin ovat. Ellei ole mukana, ei saa tietää mitä muut tekevät ja ajattelevat. Ei saa viestejä, ei kuule juoruja, ei tapaa kavereita.

Ja eihän sen käyttö edes maksa mitään.

Viime päivät ovat osoittaneet, mihin tämä kaikki johtaa: meistä on tullut Facebookin panttivankeja. Kun Facebook sanoo "hyppää!", meidän on pakko hypätä.

Netin pilvipalvelut kehittyvät ällistyttävää vauhtia, koska perinteistä ohjelmien asennusta työasemaan ei tarvita. Facebookiin tulee uusia ominaisuuksia viikoittain, eikä niistä voi kieltäytyä. Perinteisen softan käyttäjä saattoi jättää päivitykset väliin ja pysyä vanhassa versiossa. Pilvessä tätä mahdollisuutta ei ole.

Käyttäjän on vain pakko yrittää pysyä uusien ominaisuuksien tasalla ja opetella alati muuttuvien yksityisyysasetusten merkitystä. Ne ovat luvalla sanoen monimutkaiset ja vaikeat hahmottaa. Facebookin käyttö ei ole enää hupia vaan ahdistavaa pakkoa.

Kun Facebook kehittää aikajanan, se antaa ihmisille viikon aikaa tarkistaa tietonsa ennen kuin ominaisuus tuodaan kaikille. Jouluviikosta huolimatta käyttäjien pitää opetella uusi (sinänsä ihan hieno) ominaisuus ja tarkistaa syöttämänsä sisällöt monen vuoden ajalta.

Facebook sanoo "tarkista!" ja sinähän tarkistat. Muuten on vaara, että syöttämäsi luottamukselliset tiedot voivat muuttua julkisiksi ja näkyä kaikille.

Vaikka olisit tyytymätön, et voi pyytää rahaa takaisin, sillä ilmaisesta ei voi saada hyvitystä. Olet maksanut käytöstä henkilökohtaisella ajalla ja tiedoillasi, eikä niitä voi palauttaa.

Et voi myöskään luopua palvelusta kokonaan, sillä tietosi ovat levyasemien vankina. Poistetut tiedot vain merkitään niin, ettei niitä näytetä jatkossa. Mikään ei poistu oikeasti.

Moni on yrittänyt paeta Facebookista, mutta joutunut palaamaan takaisin. Niin kauan kuin tiedot, kaverit ja palvelut ovat siellä, on pakko olla itsekin.

On liian myöhäistä pyristellä eroon. Olet Facebookin vanki.

----

Okei, ylläoleva näkemys on viihteellinen ja kärjistetty. Mutta herättääkö se ajatuksia? Pääsisitkö itse eroon Facebookista jos haluaisit?

Lisäys: nyt Facebookin tiedottaja ilmoittaa, ettei aikajana tulekaan pakolla vielä joulunpyhinä. Askel eteen, toinen taakse... eikä käyttäjä voi taaskaan muuta kuin nöyränä seurata sivusta.

Paljastaako Facebookin bugi yksityisiä viestejä?

klo 22:45

Facebook herättää taas huolta käyttäjissään. Moni on kertonut vuosina 2008-2009 vastaanottamiensa yksityisten viestien muuttuneen näkyviksi aikajanan käyttöönoton myötä. Nyt vallalla on suuri hämmennys siitä, mitä oikein on tapahtunut.

Tilanne on epäselvä, koska ongelmassa on aivan liian monta muuttujaa. Facebookin toiminta on muuttunut kymmeniä kertoja ja siihen on lisätty koko ajan uusia ominaisuuksia. Alkuvuosina mukana oli paljon kokemattomia käyttäjiä, jotka kirjoittivat vahingossa sähköpostiksi tarkoitettuja viestejä vastaanottajien julkiselle seinälle. Ja kun kaikesta on kulunut jo vuosia, ihmiset eivät voi muistaa, mitä tarkalleen tekivät. Erilaiset yksityisyysasetukset sotkevat asiaa entisestään.

Joidenkin mielestä virhe ei edes liity aikajanaan, se on vain tuonut jo aiemmin seinälle ilmestyneet sähköpostit näkyviksi. Harva tulee kelanneeksi omaa seinäänsä taaksepäin parin vuoden verran.

Erityisen arvoitukselliseksi ilmiön tekee se, että ongelmista on raportoitu vain Suomessa. Luulisi, että asia herättäisi isot otsikot kaikkialla maailmassa. Miten bugi voisi koskea vain suomalaisia käyttäjiä?

Joka tapauksessa moni on nyt hädissään, koska pelkää yksityisten tietojensa vuotavan julkisuuteen. Joku vannoo hylkäävänsä Facebookin tämän episodin myötä.

Voi itku, mikä sotku!

Varmaa on se, että jokin Facebookissa on muuttunut ja yksityiseksi tarkoitettuja viestejä näkyy nyt paikoissa, joissa ei pitäisi. Ovatko nämä viestit aikoinaan olleet sähköposteja vai seinälle kirjoitettuja yksityisviestejä, sillä ei ole merkitystä.

Jokaisen FB-käyttäjän kannattaa varmistaa oma tilanteensa selaamalla seinää taaksepäin vuoteen 2009 asti. Ilmiö ei välttämättä liity aikajanaan, ja se tulee joka tapauksessa automaattisesti kaikille joulun pyhinä.

Jos yksityiseksi tarkoitettuja viestejä on näkyvissä, pyydä kaveria katsomaan, näkyvätkö viestit oikeasti julkisina vai onko kyse vain harmittomasta bugista.

Ja tietysti jos itse näet kaverin sivulla selvästi yksityiseksi tarkoitettuja viestejä, ilmoita hänelle asiasta. Varmaan toivot, että hänkin tekisi saman palveluksen sinulle?

Jos olet ottanut aikajanan käyttöön, voit katsoa miltä jana näyttää ulkopuolisen silmin valitsemalla toimintalokista Näytä henkilönä:

Jos yksityiseksi tarkoitetut viestit jäävät edelleen näkyviin, kyse on pahasta ongelmasta. Ilmoita kokemuksistasi vaikka tämän viestin kommenteissa, niin keräämme tietoa Facebookin omaa ilmoitusta odottaessa. Poista sen jälkeen viestit (tosin joku kertoi poistamiensa viestien ilmestyneen takaisin näkyviin; FB ei oikeasti poista mitään, se vain merkitsee tiedon poistetuksi ja jos kyse on bugista, tieto voi palata takaisin näkyviin).

Bugi tai ei, tämä on monelle viimeinen niitti Facebookin käyttöön. Harmittomasta huvista on tullut ongelma, joka työllistää ja pakottaa käyttämään omaa aikaa jatkuvasti muuttuvien ominaisuuksien selvittelyyn. Ja vielä kiireisimpään aikaan jouluviikolla! Vähintäänkin FB:n pitäisi antaa käyttäjän valita, ottaako aikajanan käyttöön, eikä ainakaan tuoda sitä pakotetusti joulunpyhien aikana.

Ilman ongelmiakin otsikot Varo, Facebook muuttuu: siivoa profiilisi kertovat, miten ongelmalliseksi FB-suhde on muuttunut. Facebook ei enää ole osa työpäivää -- se on työpäivä.

Linkkejä uutisiin: YLE, Hesari, Uusi Suomi, Iltalehti.

MikroPC:n ohje yksityisyysasetuksien tarkistamiseksi.

PC Magazine: Facebook: No Timeline Privacy Breach in Finland
Helsingin Sanomat: Facebook: Viestit olivat jo ennestään julkisia, Kommentti - Säikähdys oli todellinen
Iltasanomat: siteeraa Helsingin Sanomien uutista, kommenteissa kiukkuisia mielipiteitä käyttäjiltä
YLE: Facebook: Viestipaniikki on turha ja selvitetty
Suomen Kuvalehti: Onko vika käyttäjässä vai Facebookissa?