"Keskusta ohitti kokoomuksen", uutisoi Yle tilaamaansa puoluegallupia. Kun on tilattu tutkimus, siitä pitää saada kiinnostava otsikko, vaikka numeroista ei suoranaista uutista löytyisikään.
Jos jaksaa lukea uutisen loppuun huomaa, että virhemarginaali on 1,4 prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen. Kuten jokainen tilastomatematiikkaa vähänkin lukenut tietää, otantatutkimus (tässä 2912 henkilöä mutta vain 1867 vastaajaa -- laskettu 64,1 prosentin perusteella) sisältää aina epävarmuuden, joka on sitä pienempi, mitä paremmin otos kuvastaa koko populaatiota.
Puolueiden kannatusmittauksissa pienetkin erot uutisoidaan näyttävästi, vaikka ne mahtuvat täysin virhemarginaalin (joka sekin on totuus vain tietyllä todennäköisyydellä) sisään. Tällä kertaa ilmiö on kuitenkin poikkeuksellisen räikeä: puolueiden ero on 0,1 prosenttiyksikköä, vaikka virhemarginaali on plus-miinus 1,4 prosenttiyksikköä eli siis 28-kertainen eroon nähden.
Näiden lukujen valossa Suomen suosituimmasta puolueesta voidaan tehdä pelkkiä viihteellisiä arvauksia. Mutta tähän on jo totuttu. Gallup-demokratia on viihdettä.
Se, mikä tällä kertaa pisti erityisesti silmään, oli toinen luvuista johdettu uutinen. Siinä arvuuteltiin, mikä mahtoi olla Räty-kohun vaikutus kokoomuksen alentuneeseen kannatukseen yhdessä tuloryhmässä.
Erikoiseksi asian teki se, että Räty-kohun ensimmäinen uutinen julkaisiin 22.8. ja puoluekannatuksen haastattelut tehtiin ajalla 5-28.8. Tasaisen vauhdin taulukolla Räty-kohu saattoi vaikuttaa tuloksiin kuuden päivän ajan, kun mittausaika kokonaisuudessaan oli 23 päivää (tai +1 molempiin, jos aivan tarkkoja ollaan). Haastatteluista siis 74 prosenttia tehtiin ennen Räty-kohun alkamista.
Pyörittelen nopeasti muutamia numeroita: 22.8. jälkeen vastauksia tuli noin 26 % 1867:sta eli 485. Näistä kokoomuksen kannattajia oli 21,2 % eli 103 henkilöä. Uutisen mainitsemaan tuloluokkaan kuuluu ehkä 20 prosenttia suomalaisista. Siispä kokoomusta äänestäviä, 22.8. jälkeen vastanneita henkilöitä tässä tuloluokassa oli noin 21 kappaletta.
Näin pienen otoksen perusteella on mahdoton tehdä mitään uskottavia johtopäätöksiä.
Jos jaksaa lukea uutisen loppuun huomaa, että virhemarginaali on 1,4 prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen. Kuten jokainen tilastomatematiikkaa vähänkin lukenut tietää, otantatutkimus (tässä 2912 henkilöä mutta vain 1867 vastaajaa -- laskettu 64,1 prosentin perusteella) sisältää aina epävarmuuden, joka on sitä pienempi, mitä paremmin otos kuvastaa koko populaatiota.
Puolueiden kannatusmittauksissa pienetkin erot uutisoidaan näyttävästi, vaikka ne mahtuvat täysin virhemarginaalin (joka sekin on totuus vain tietyllä todennäköisyydellä) sisään. Tällä kertaa ilmiö on kuitenkin poikkeuksellisen räikeä: puolueiden ero on 0,1 prosenttiyksikköä, vaikka virhemarginaali on plus-miinus 1,4 prosenttiyksikköä eli siis 28-kertainen eroon nähden.
Näiden lukujen valossa Suomen suosituimmasta puolueesta voidaan tehdä pelkkiä viihteellisiä arvauksia. Mutta tähän on jo totuttu. Gallup-demokratia on viihdettä.
Se, mikä tällä kertaa pisti erityisesti silmään, oli toinen luvuista johdettu uutinen. Siinä arvuuteltiin, mikä mahtoi olla Räty-kohun vaikutus kokoomuksen alentuneeseen kannatukseen yhdessä tuloryhmässä.
Erikoiseksi asian teki se, että Räty-kohun ensimmäinen uutinen julkaisiin 22.8. ja puoluekannatuksen haastattelut tehtiin ajalla 5-28.8. Tasaisen vauhdin taulukolla Räty-kohu saattoi vaikuttaa tuloksiin kuuden päivän ajan, kun mittausaika kokonaisuudessaan oli 23 päivää (tai +1 molempiin, jos aivan tarkkoja ollaan). Haastatteluista siis 74 prosenttia tehtiin ennen Räty-kohun alkamista.
Pyörittelen nopeasti muutamia numeroita: 22.8. jälkeen vastauksia tuli noin 26 % 1867:sta eli 485. Näistä kokoomuksen kannattajia oli 21,2 % eli 103 henkilöä. Uutisen mainitsemaan tuloluokkaan kuuluu ehkä 20 prosenttia suomalaisista. Siispä kokoomusta äänestäviä, 22.8. jälkeen vastanneita henkilöitä tässä tuloluokassa oli noin 21 kappaletta.
Näin pienen otoksen perusteella on mahdoton tehdä mitään uskottavia johtopäätöksiä.











