Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. huhtikuuta 2026

Kannatko vesipulloa, oletko hyväuskoinen?

Olen pitkään hämmästellyt varsinkin nuoria, joiden laukuissa ja repuissa roikkuu vesipullo. Lämpimänä kesäpäivänä sen vielä ymmärtää, mutta että talvellakin? Ellei henkilö tarvitse säännöllisesti nieltäviä pillereitä, on vaikea ymmärtää vesipullon raahaamista mukana kaikkialle.

Äskettäin näin Rustan myymälässä kahden litran vesipulloja, joiden kylkeen oli lisätty mitta-asteikon lisäksi kannustavia viestejä. Kello 17 kohdalla on "Don't give up now" ja klo 19 "Almost there". Jos pullo on tyhjä klo 21 mennessä, pullon kylki hehkuttaa "You did it!"

Pullo rohkaisee ylenpalttiseen veden juontiin, mutta miksi?

Miksi ihmeessä suomalaisen pitäisi juoda kaksi litraa vettä päivässä? Etelä-Euroopassa tai tropiikissa nesteytys voi olla ongelma, joten juomisesta muistuttaminen on tarpeen. Suomessa ei ole. Päinvastoin, liiallinen veden juominen voi olla suorastaan haitallista.

Jatkuva veden lipittämisen trendi on jäljitetty amerikkalaiseen Lifehack-sivustoon, jossa kehuttiin mitä hienoja vaikutuksia on aamulla tyhjään vatsaan juodulla vedellä. Kehotuksen taustalla ei ollut mitään terveydellistä faktaa. Sen kirjoittajaksi oli merkitty Joseph Summers, joka maksua vastaan promoaa asiakkaidensa brändejä.

Nettisivulta kirjoituksen poimivat suomalaiset iltapäivä- ja naistenlehdet, joissa vedenjuonnin terveysvaikutuksia mainostettiin aktiivisesti vuosina 2016-2017. Ilta-Sanomien juttu oli tyypillinen: "Juo aamulla vettä tyhjään vatsaan - 8 mahtavaa vaikutusta." Maikkarin juttu 12.11.2016 puhui suorastaan "huikeasta vaikutuksesta terveyteen."

Vesijuttuja tulee vastaan vieläkin, sillä netin disinformaatio on levinnyt oikean median avustuksella kaikkialle.

Lokakuussa 2021 Ilta-Sanomat veti jo takaisin, kun lääkäri vastasi vedenjuontiin liittyviin väitteisiin. Vettä kannattaa juoda kun on jano, ei "varmuuden vuoksi".

Todellisuudessa liika vedenjuonti voi olla jopa hengenvaarallista, sillä se sotkee kehon suolatasapainon, jolloin tuloksena on vesimyrkytys (hyponatremia). Tuorein kuolonuhri on 59-vuotias mies Dublinista. Kesällä 2023 35-vuotias nainen kuoli veden juomiseen. Epäillään, että myös kung-fu-tähti Bruce Lee kuoli liiasta veden juomisesta johtuneeseen aivojen turpoamiseen. Erityisen vaarallista on juoda paljon vettä lyhyen ajan sisällä.

Jos siemailet trendikkäästi omasta pullosta vettä pitkin päivää, se ei varmaankaan ole vaarallista - mutta ei liioin hyödyksi. Korkeintaan se kertoo, että olet hyväuskoinen ja altis vaikutteille.

keskiviikko 21. elokuuta 2024

Rasittamattomuussyndrooma

Ylen uutisissa kerrottiin eilen, miten nuorten miesten sormet ovat nykyään lähes yhtä ohuet kuin naisilla (Nuorille miehille kasvavat nyt naisten sormet – syy elämäntyylissä). Etenkin nuorten kaupunkilaismiesten kihlasormusten koko on pienentynyt. 

Asialla on merkitystä siksi, että se kertoo elämäntapojen muuttumisesta. Puhelimia räpläävien poikien kädet eivät saa entiseen tapaan fyysistä harjoitusta. Jutun mukaan ihmisen tukiranka kehittyy 16 ikävuoteen mennessä. Sen jälkeen lihaksia voi kasvattaa treenaamalla, mutta tukirangalle on myöhäistä tehdä mitään. Siksi lasten liikkuminen ja voiman käyttö olisi tärkeää tulevien ikävuosien kannalta. Lääkärin mielestä lasten tulisi lisätä puussa kiipeilyä ja pihaleikkejä.

Tv-jutussa lääkäri käytti hauskaa termiä rasittamattomuussyndrooma, jota valitettavasti nettijutussa ei esiinny. Terve aikuisuus ja vanhuus edellyttävät kehon rasittamista lapsuudesta lähtien.

Tiedetään, että älypuhelinten liikakäyttö tuottaa ongelmia mielelle, mutta vaikutukset ovat myös fyysisiä. Pahinta on, että niiden seuraukset ilmenevät vasta vuosikymmeniä myöhemmin, jolloin on jo myöhäistä korjata ongelmia.

Itseäni huolestuttavat varsinkin sähköpotkulaudat eli skuutit, jotka ovat varsinkin nuorten suosiossa. Jopa lapset ajelevat sähköllä sen sijaan, että liikkuisivat omilla jaloillaan.

Kunpa lapset ja nuoret ymmärtäisivät liikkua itse silloin kun vielä pystyvät. Skuuteille voisi määrätä vaikka 40 vuoden alaikärajan. Miltä kuulostaisi K-40 tarra?

Pariisissa skuutteja käyttävät aikuiset.

Seurasin kesällä Pariisin liikennettä. Vuokra-skuutit on kielletty, joten kaduilla liikkui vain aikuisia, skuuttinsa itse omistavia käyttäjiä. Ehkäpä siinä olisi ideaa meillekin?

Vaikka tekniikka mahdollistaa helpon ja rasittamattoman elämän, houkutukselle ei saa antaa periksi. Ihminen tarvitsee vaikeuksia ja rasitusta pysyäkseen toimintakykyisenä ja pystyäkseen nauttimaan onnistumisista.

Siispä älypuhelin nurkkaan ja omia jäseniä käyttämään - kun ne vielä toimivat.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Kävellen kymppikerhoon

Kävely on helppoa hyötyliikuntaa ja siten tarpeellista meille kaikille, jotka istumme valtaosan työpäivästä tietokoneen ääressä. Olen havainnut aktiivisuusrannekkeen mainioksi motivaattoriksi ja testannut niitä useampia, mm. Fitbitin Surgen ja TomTom Sparkin. Välttämättä ei tarvita edes erillistä laitetta, sillä perusohjelman saa toimimaan pelkässä älypuhelimessa.

Päivittäin pitäisi kävellä vähintään 10 000 askelta, jotta pääsee kymppikerhoon. Kesällä tavoitteen saavuttaminen on helppoa, mutta näin talvella ja erityisesti loskan keskellä vaaditaan pientä kikkailua. Ostoskeskuksen parkkihallissa jätän auton yleensä kauaksi sisäänkäynnistä, jolloin pääsen kävelemään mahdollisimman pitkään sisätiloissa. Jos tavoitteesta uupuu paljon, kävelen myös ostoskeskuksen sisällä ja vaikka kerroksia ympäri.

Kumma kyllä, useimmat muut toimivat juuri päinvastoin. He haluavat autonsa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä, kilpailevat vapautuvista paikoista hampaat irvessä ja antavat autonsa käydä tyhjäkäynnillä sisätiloissa, vaikka vähän kauempana hallissa olisi runsaasti tilaa.

Miksi jonottaa lähelle ovea kun voi kävellä?
Jonotuksen ymmärtäisi, jos mukana olisi lapsia tai painavia ostoksia, mutta yleensä asiakkaat ovat tavallisia aikuisia ja ostoskärry auttaisi kantamisessa.

Tilaisuuksia kävelyyn on kaikkialla. Esimerkiksi vaihtaessani junaa Pasilassa kävelen toisen kerroksen käytävällä. Jokainen kierros on noin 160 askelta, joten kymmenen kierrosta lisää saldoa jo 1600 askeleella. Aikakin kuluu mukavammin kuin kovalla penkillä istuen. Lentokentän pyöreän parkkihallin ulkokehän sisäreuna on 320 askelta. Siinäkin on hyvä pyörähtää muutama kierros pitkän lennon jälkeen, jos tavoitteesta puuttuu askelia.

Toimistopäivinä tavoite voi mennä niin tiukoille, että viimeiset sadat askeleet pitää ottaa olohuonetta ympäri kiertäen. Kuulin, että joku muukin tekee samoin : -) "Sitä saat, mitä mittaat" -periaate pitää paikkansa. Jos mittaat askelia, saat askelia. Ja fiksuimmat askelmittarit seuraavat myös nukkumista, sykettä, porrasten nousua ym.

Joka päivä voi olla porraspäivä.
Portaita voi käydä nousemassa vaikka kerran tunnissa, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan. Liian pitkä istuminen paikoillaan on haitallista, eikä edes raskas liikunta riitä korvaamaan pitkiä istumajaksoja. Säännöllisesti toistuva huomaamaton liikunta on parasta.

Näillä eväillä olen pysynyt kymppikerhossa talven pakkasista ja loskakeleistä huolimatta.

Kuluva päivä 16.2. on jo voiton puolella sekin (6300 askelta ja 48 kerrosta)
Syksyllä askelmäärät pysyvät korkeina luonnostaan:

Kaunis syksy ja raikas ilma houkuttelevat kävelemään vaikka työmatkoja
Ja kun data on kerran kerätty, sitä voi hyödyntää monella tavalla, esimerkiksi lataamalla se Exceliin omia analyysejä varten.

Vielä yksi vinkki: Fitbitin rannekkeet tuntuvat olevan muita armeliaampia - ne laskevat askeleiksi sellaisetkin liikkeet, joita muut eivät huomioi. Fitbitillä kymppikerhoon pääsy saattaa olla muita helpompaa, mikä välttämättä ole hyvä asia. Askelmittaus on aina suhteellista eikä absoluuttista, sillä askeleella ei ole virallista määritelmää.

Laiskat britit ajavat välttääkseen 20 minuutin kävelyn (Daily Mail 2.5.2016).

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Matkapuhelinsäteilyn haitoista ei vieläkään näyttöä

Sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia käsittelevä EMF-neuvottelukunta järjesti tänään pienimuotoisen seminaarin aiheesta. Samalla avautui aihetta käsittelevä sivusto Mobiili ja terveys.

Seminaarin puhujina olivat alan parhaat kotimaiset osaajat: neuvottelukunnan puheenjohtaja, lääketieteellisen tekniikan tohtori Jafar Keshvari Nokialta, tekniikan tohtori Pertti Vainikainen, tutkimusprofessori Maila Hietanen Työterveyslaitokselta sekä tekniikan ja lääketieteen tohtori, professori Leena Korpinen Tampereen teknilliseltä yliopistolta.

Puolen päivän esitykset on helppo vetää yhteen: kielteisistä terveysvaikutuksista ei edelleenkään ole tieteellistä näyttöä.

Asia kuitenkin kiinnostaa suurta yleisöä ja mediaa. Keski-Euroopassa tukiasemien antenneita on poistettu asuintalojen läheltä ja joissakin kouluissa on kielletty wlan-verkkojen käyttö. Meillä Suomessa on oltu pragmaattisia asian suhteen ja haluttu odottaa tieteellisiä tuloksia ennen kuin tekniikkaa aletaan rajoittaa lainsäädännöllä.

Tieteen kannalta ongelma on siinä, että ainoa tiedossa oleva tapa, jolla sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa ihmiseen, liittyy lämpövaikutukseen. Wlan ja Bluetooth-verkkojen tehot ovat mitättömiä ja matkapuhelinten säteilyabsorptiolle on asetettu kahden SAR raja-arvo, jota mikään testattu puhelin ei ole ylittänyt. Säteilymittauksista STUKissa tarkemmin: kts. video.

Kuten aina, uusiin ilmiöihin liittyy epäilyjä. Asbestin, tupakan ja eräiden lääkkeiden haittavaikutukset huomattiin vasta myöhemmin. On mahdollista, että sähkömagneettisten kenttien vaikutukset ilmenevät nekin vasta vuosien kuluttua ja taustalla on jokin mekanismi, jota emme vielä tunne. Toisaalta tv-mastot ovat lähettäneet signaaleita samoilla taajuuksilla ja 3G-tukiasemia suuremmilla tehoilla, eikä niiden ole 40 vuoden jälkeenkään havaittu vaikuttavan kielteisesti.

Toinen epäily liittyy tutkijoiden puolueettomuuteen. Matkapuhelinala on taloudellisesti merkittävä ja pelätään, että se voisi ohjata tutkijoita. Tutkimusprofessori Hietanen kiisti jyrkästi, että SAR-mittauksia kehittävä ICNIRP olisi altis tällaiselle painostukselle.

Kolmas väite kuuluu, ettei säteilyn vaikutuksia ole tutkittu tarpeeksi. Kuitenkin alan portaalista löytyy yli 17 000 tutkimusta.

Voi meitä kansalaisia! Onpa kyse sitten rasvojen terveellisyydestä, rokotuksista, lintuinfluenssasta, matkapuhelinsäteilystä tai ilmaston lämpenemisestä niin aina maailmalta löytyy asiantuntijoita (joko omatekoisia tai virallisia), jotka kyseenalaistavat toisten näkemykset. On tuskin yhtään asiaa, josta kaikki tutkijat olisivat samaa mieltä. Yritä nyt tässä ottaa selvää totuudesta.

Kysyin puhujilta, varoiko joku heistä pitämästä kännykkää yöpöydällä tai aina samassa taskussa. Kukaan ei myöntänyt ryhtyneensä tällaisiin varotoimiin. Ehkä ne kuitenkin rauhoittavat huolestuneen kansalaisen mieltä, eikä niistä ainakaan ole haittaa.

Tilaisuudessa sivuttiin myös sähköyliherkkyyttä, jonka diagnosoinnissa ruotsalaiset ovat olleet maailman edelläkävijöitä. Kiinnostavaa kyllä, sähköyliherkkiä on testattu laboratorioissa, mutta yhdessäkään tutkimuksessa oireiden ja radiolaitteiden käytön välillä ei ole havaittu selvää yhteyttä. Korpinen kertoi, että tästä ympäristöperäisestä somatisaatio-oireyhtymästä ("sähköyliherkkyydestä") kärsivät erityisesti keski-ikäiset naiset. Leena Korpinen muistutti, että 1800-luvulla ihmiset olivat pelänneet terveysongelmiensa aiheutuvan arsenikista, toisen maailmansodan aikaan hiilimonoksidista, 1970-luvulla amalgamipaikoista ja 1980-luvulla kanadalaisesta lehtitalosta alkanut huhu sai monet pelkäämään näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttavan sikiössä epämuodostumia.

Tuore uutinen kertoo kokeesta, jossa koehenkilöille näytetty tv-ohjelma säteilyn haitoista aiheutti oireita silloinkin, kun kenttää ei ollut. Tämän perusteella voi uskoa ilmiön olevan ainakin osittain psykologinen.

Lopuksi muutama käytännön neuvo. 3G-puhelinta voi kantaa huoletta taskussa, koska käytännössä ainoa kenttä tulee tukiasemista. Pitkien puheluiden aikana kannattaa vaihdella puhelinta korvalta toiselle lämmitysvaikutuksen minimoimiseksi. Mitä lähempänä tukiasemaa ollaan, sitä pienemmällä teholla puhelin toimii -- suurinta lähetystehoa (max. 2 W) tarvitaan heikossa kentässä. Tällaisia ovat mm. autojen ja junanvaunujen sisätilat, joissa käytetään 10-60 % puhelimen SAR-arvosta, ulkona riittää 1-5 %. WLAN-tukiaseman maksimiteho on 0,1 W, joten jo puolen metrin etäisyyden kodin tukiasemasta pitäisi olla täysin turvallista.

Ja vielä yksi muistettava asia: vaikeneminen on paitsi kultaa, myös turvallisinta. Puhelin lähettää signaalia vain kun sillä puhutaan. Kuunneltaessa kenttä on liki olematon.

PS. Viimeistä sanaa asiasta tuskin sanotaan vielä pitkään aikaan. Esimerkiksi tämä 9-luokkalaisten tekemä havainto (jonka luotettavuutta voi hyvinkin epäillä) herättää kysymyksiä, jos koe on toistettavissa myös laboratorio-olosuhteissa.

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Televisiolle haittavero?

Uutisen mukaan television katselu voi olla vaarallista:
Paljon televisiota katsovat kuusikymppiset kuolevat muita aikaisemmin, Cambridgen yliopiston tutkimus paljastaa. Yhteys koskee myös liikuntaa harrastavia ja terveitä.
Tutkijat arvioivat, että noin viisi kuolemaa sadasta olisi lykkääntynyt, jos yli 3,5 tuntia televisiota katsovat olisivat vähentäneet katseluaikaa edes yhdellä tunnilla. Edes yhdellä!

Television katselun vähentäminen olisi muutoinkin kansanterveydelle hyödyksi, sillä fyysisen rapistumisen lisäksi töllön passiivinen tuijottaminen tylsistyttää aivot. Onkin erikoista, että vielä 10 vuotta sitten valtio halusi pikemminkin lisätä television katselua. Kanavamäärän moninkertaistuminen oli digitalisoinnin keskeisiä perusteluita.

Ratkaisu ongelmaan on yksinkertainen ja linjassa makeisveron kanssa: säädetään tv-katselulle haittavero. Ai niin, mutta sehän on jo olemassa tv-maksun muodossa. Pitäisi vain keksiä tapa, jolla maksu porrastetaan katselun mukaan. Mitä enemmän katsot, sitä enemmän maksat. Samalla loppuisi kitinä siitä, miten epäoikeudenmukaista on periä tv/mediamaksua niiltäkin, jotka eivät koskaan katso Ylen kanavia.

Unohdetaan siis mediamaksu ja rahoitetaan YLEn toiminta haittaveron tuotolla. Samalla tosin YLEn julkinen palvelu pitäisi nimetä uudelleen YLEn haitalliseksi palveluksi.

Maksu koskisi tietenkin vain televisiota, ei radiota. Ainakin YLEn radio-ohjelmat ovat korkeatasoisia ja sivistäviä. Radio ei liioin passivoi -- päinvastoin, sitä kuunnellaan autossa, työpaikalla tai lenkkipolulla.

Ja loppuun hymiö :-)

maanantai 12. lokakuuta 2009

Onko tupakointi perusoikeus?

Tupakoitsijat ovat joutumassa ahtaalle. Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen kasan uusia ehdotuksia, joilla tupakointi pyritään kitkemään kansasta kokonaan. Osa toimista on varsin radikaaleja eikä pelkkä tupakkaveron korotus ole enää mitään. Nyt halutaan kieltää polttaminen myös kotona ja autossa, jos kyydissä on lapsia.

Viikko sitten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi oli huolestunut uusien rajoitusten vaikutuksista yksilön oikeuksiin. Voidaanko kotirauhan piiriin kuuluvia asioita kieltää lailla, vai pitäiskö ne perusoikeuksien nimissä jättää sääntelyn ulkopuolelle?

Tupakointi on monella tavalla erikoinen aihe. On selvää, että jos tupakka keksittäisiin nyt, se kiellettäisiin oitis terveydelle vaarallisena, eikä yksikään savukeaski saisi myyntilupaa. Ennen ei oltu näin tarkkoja ja tupakka ehti levitä laajaan käyttöön. Siitä "oikeudesta" halutaan nyt pitää kiinni.

Toimittajien ammattikunnassa tupakointi tuntuu olevan erityisen yleistä. Kiireinen työrytmi ja alituiseen ahdistavat deadlinet tuottavat stressiä, johon tupakka ilmeisesti auttaa. Tai sitten se on vain paha tapa.

Koska niin moni toimittaja tupakoi itse, sen rajoittaminen herättää mediassa tavallista enemmän vastustusta. Monet toimittajat ovat luonteeltaan maailmanparantajia ja haluvat kirjoittaa epäkohdista, mutta tupakka on ihan eri asia. Miksei yksikään toimittaja ole epäillyt samalla tavalla vaikka liikenneturvan parantamiseksi tehtyjä rajoituksia?

Viime viikolla kuuntelin Ylen Taustapeilin pyöreän pöydän keskustelua (lähetys keskiviikkoisin klo 17:33, suosittelen). Kaarina Hazard, jonka fiksuja mielipiteitä yleensä arvostan, kritisoi yhteiskunnan tapaa kieltää aisti-ilot ja halua tehdä ihmisistä täydellisiä. Hän myös väitti, että jos tupakoijat kuolevat muita nuorempina, siitä koituu vain säästöä yhteiskunnalle.

En tiedä, onko Kaarina itse ahkerakin sauhuttelija, mutta tässä hän meni pahasti metsään. Yhteiskunta haluaa kitkeä tupakoinnin sen terveyshaittojen vuoksi. Tupakkaan kuolevat eivät suinkaan tule yhteiskunnalle halvaksi vaan kalliiksi. He sairastuvat muita aiemmin ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Tupakka vaikuttaa osatekijänä monissa muissa terveysongelmissa. Lisäksi yhteiskunta ei suinkaan toivo, että sen jäsenet kuolevat ajoissa vaan päinvastoin, että nämä jaksavat tehdä pitkän työuran ja maksaa veroina takaisin ne panostukset, mitä yhteiskunta on koulutukseen ja perhetukiin tehnyt.

Kaarinan toinenkin argumentti oli huti. Tupakointi voi olla aisti-ilo polttajalle itselleen, mutta muille perheenjäsenille savu voi olla kärsimystä. Erityisen suojattomia tupakansavun vaikutuksille ovat lapset. Tässä on syy siihen, miksi tupakointia kotona ja autossa halutaan rajoittaa - jos tiloissa on muitakin.

Joku kirjoitti yleisönosastolla, että tupakoinnin pitäisi olla henkilön oma asia, johon yhteiskunta ei saa puuttua. Sopii hyvin, kunhan tupakoitsijat sitten maksavat itse myös terveyshaittojen kustannukset.

Jos tupakoinnin kieltäminen kotona loukkaa perusoikeuksia, samaa tekee myös se, että yhteiskunta käy lompakollani ja ottaa sieltä rahaa tupakasta aiheutuneiden sairauksien hoitamiseen. Tupakkavero pitäisi nostaa niin korkeaksi, että sen tuotot riittävät maksamaan aiheutuneet haitat. Kerätyt varat pitäisi rahastoida ja korvamerkitä vain tähän käyttöön.

Sen jälkeen tupakointi saa olla jokaisen perusoikeus ja yksityisasia.

Vielä yksi hämmästyttävä seikka. Hesarin uutisessa viikko sitten kirjoitettiin näin:

Sasi ihmetteli, miksei samalla esitetä rajoituksia alkoholin, sokerin tai rasvaisen ruoan nauttimiselle yksityisissä tiloissa.

Jokunen vuosi sitten, kun ravintolatupakointia oltiin kieltämässä, muuan Hesarin toimittaja ihmetteli samaa: miksi tupakointia ollaan kieltämässä, mutta viinan kanssa lotraamista ei?

Lähetin silloin toimittajalle sähköpostilla palautetta, jonka tässä toistan Sasillekin. Harvoin sitä viinaa niin rajusti juodaan, että pärskeet lentävät myös sivullisten suuhun.

Toki myönnän, että minun on helppo kannattaa tupakoinnin rajoittamista. En ole itse koskaan vetänyt ensimmäistäkään henkosta. Suosittelen samaa muillekin.