Putkiradio tuo muistoja mummolasta

Vierailin viikko sitten Salon elektroniikkamuseossa, joka sijaitsee osoitteessa Salorankatu 5-7. Kuten nimestä voi päätellä, Astrum-keskus on entinen tehdas. Kannattaa tarkistaa aukioloajat etukäteen, sillä museo on suljettu maanantaisin ja tiistaisin.

Paikka on kiinnostava, joten suosittelen kaikille. Vanhoista radioista, videonauhureista, televisioista sekä tietenkin matkapuhelimista nousee monelle muistoja mieleen. 

Vanhoja radiolaitteita.

 Katsottavaa totisesti riittää, sillä esineitä museon kokoelmissa on noin 11 000 kappaletta. 

Lisää vanhoja radiolaitteita.

Matkapuhelinkokoelma on valtava, mutta sellaisia on itselläkin. Siksi olin kiinnostunut varsinkin vanhoista putkiradioista, jotka olivat yleisiä 1950- ja 1960-luvuilla. Moni muistaa sellaisen mummolasta. 

Helkama HR - Forte 9900W vuodelta 1960.

Nykyään Suomessa ei juuri kulutuselektroniikkaa valmisteta, mutta aikoinaan Suomessa oli useita keskenään kilpailevia radiotehtaita. Niistä tunnetuin lienee Helkama.

Muutama kuva radioista sosiaalisessa mediassa toi monille mieleen lapsuusmuistoja. Joku kertoi, että vanha putkiradio on yhä olemassa ja toimii. Nettikirppiksillä hinta näyttää liikkuvan 50-150 euron välillä, ne ovat suosittuja ainakin sisustusesineitä.

Eniten muistoja tuo taajuusasteikko, johon radioasemat oli merkitty kaupunkeina. 

Taajuusasteikko on maailma pienoiskoossa.

Tuohon aikaan ei ollut internetiä eikä halpoja lentoja eri puolille Eurooppaa. Ulkomaat olivat eksoottisia, niistä kerrottiin maantiedon oppikirjassa ja ne näkyivät luokkahuoneen seinän kartalla. Mahdollisuus kuulla puhetta ja musiikkia eri puolilta Eurooppaa viritinnuppia kääntämällä on varmasti ollut huima sen ajan ihmiselle. 

Vanhat radiolähetykset tapahtuivat keskiaalloilla (MW tai KA), jolloin alhainen radiotaajuus kantoi signaalin vieraisiin maihin asti. Pitkillä aalloilla (LW tai PA) kuuluvuus oli vielä parempi, mutta tilaa asemille vähemmän. Lyhytaaltolähetykset (SW tai LA) kuuluivat radiokeleistä riippuen myös kauas ja niillä lähettimiä oli vieri vieressä. Äänenlaatu ei tietenkään ollut sellaista virheetöntä stereota, mihin tämän päivän kuuntelija on tottunut.

Nykyisin käytössä on ULA-alue, jonka korkeat taajuudet (88-108 MHz) kuuluvat lähinnä maan sisällä. Lisäksi äänisignaalin modulointi kantoaaltoon tehdään taajuusmodulaatiolla (FM) eikä amplitudimodulaationa (AM) kuten LW-, MW- ja SW-alueille. Jos "radiokeli" sattuu sopivaksi, jopa ULA-taajuuksia korkeammat tv-lähetykset saattavat heijastua takaisin avaruudesta ja näkyä toiseen maahan asti. ULA-lähetykset yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvun jälkipuoliskolla, joten vanhimmissa radioissa ei ole ULA-alueita lainkaan.

Kiinnostavaa kyllä, analogisen radion tekniikka ei ole muuttunut sataan vuoteen. Digitalisoinnin huumassa 2000-luvun alussa Suomessakin kokeiltiin DAB-digiradiota, mutta siitä luovuttiin nettiradioiden jo painaessa päälle. Lopulta vain tv-lähetykset digitalisoitiin.

Kaupunkien nimistä nykykatsojan silmään pistävät MOSKVA ja HARKOV, jotka ovat kuvan radiossa vierekkäin. Eipä voinut 1960-luvulla aavistaa, millainen maailma olisi 60 vuoden päästä. LENINGRAD ei edes ole enää olemassa. LUXEMBURG viittasi Radio Luxemburgiin, josta suomalaiset kuuntelivat päivän hittejä vielä 1970-luvulla. Silloin tosin radiotekniikka oli vaihtunut putkista transistoreihin, mikä mahdollisti koon pienentämisen ja mukana kuljetettavat matkaradiot. MOTALA oli ruotsalainen kaupunki, josta alettiin lähettää suomenkielistä ohjelmaa talvisodan alla, ja siksi pieni 30 000 asukkaan kaupunki pääsi moniin vastaanottimiin. Lähetinasemasta on kuva Wikipedia-sivulla. 

Yksi kaupunki on jäänyt muita enemmän mieleen: HILVERSUM. Mikä ihme se on? Pohjois-Hollannissa sijaitseva 88 000 asukkaan kaupunki oli aikoinaan Hollannin mediatoiminnan keskus.  Siellä oli studioita ja radioasemia sekä Äänen ja kuvan instituutti. Kaupunki ei ole varsinainen turistikohde, mutta tehnyt moniin ihmisiin pysyvän vaikutuksen. Olli Haapakangas teki pari kuukautta sitten mielikuvitusmatkan Hilversumiin, joka löytyy Ylen Areenasta (Henkinen Hilversum).

Kuvan radiossa näkyy myös YHTEISAALTO. Se oli tarkoitettu pienitehoisille paikkakuntalähettimille. Toinen erikoisuus oli OULU, joka lähetti poikkeavalla taajuudella pitkien ja keskipitkien aaltojen välissä.

Hilversumin radiot saa nyt kuulumaan nyt hiirellä klikkaamalla.

Nykyään kaiken maailman radiot saa kuuluviin hiiren napsautuksella suoraan karttapohjalta, eikä kuunteluun liity enää entisen kaltaista eksoottista jännitystä. Radio Garden tekee kuuntelun liiankin helpoksi. 

Mobiili nettiradio on näppärä toimiessaan

Nettiradiot ovat näppärä tapa kuunnella radiota. Oikeastaan nettiradio on todeksi muuttunut DAB, jonka Yle lopetti digihuuman hiipuessa vuonna 2004.

Ellei kotona ole hyvää keskusantennia, tavallisen analogisen radion äänessä kuuluu kohinaa ja muita häiriöitä. Silloin kannattaa kytkeä tietokone vahvistimeen ja kuunnella radiota netin kautta. Lista suomalaisten radiokanavien nettilähetyksistä on sivulla http://www.mediamonitori.fi/index.php/nettiradiot (kiitos vain anonyymille kommentoijalle linkistä).

Nettiradion kanavat kuuluvat koko Suomessa ja jopa ulkomailla. Jos siis koti-ikävä yllättää, voi kuunnella vaikka Ylen paikallisradion aamuohjelmaa. Melkein kuin olisit Suomessa! Netin kautta voi kuunnella niitäkin asemia, joiden normaali signaali ei kanna riittävän vahvana omaan kotiin asti.

Kaupallisilla kanavilla nettiradion www-sivu näyttää parhaillaan soivan biisin nimen ja tarjoaa muita vuorovaikutteisia palveluita.

Vielä näppärämpiä nettiradiot ovat matkapuhelimessa -- silloin kun ne toimivat. Aseman www-sivua ei kannata yrittää, ne eivät toimi kunnolla puhelinten selaimilla, kuten sain kesällä huomata.

Erityisesti mobiilikäyttöön tarkoitetut sivut kuitenkin toimivat. Itse olen käyttänyt iPhonella Ylen sivua http://yle.mobi/w/areena/iphone.

Tietokoneissa sivu ei toimi, vaan Ylen palveluihin on mentävä Areenan nettiradioiden kautta. Sama pätee Android-puhelimiin, joskin Huaweissa näyttö jää ikävän mustaksi.

Mobiilikuuntelu edellyttää liittymää, joka sallii rajattoman datasiirron. Volyymiveloituksella kuuntelusta voi tulla äkkiä puhelimen hinnan arvoinen lasku.

Kaikissa älypuhelimissa ei ole FM-radiota, joten nettiradio on ainoa vaihtoehto. Niissäkin, joissa on perinteinen radio, nettiradio on usein parempi.

Ensinnäkin se kuuluu ilman häiriöitä, joskin kuuntelussa saattaa esiintyä muutaman sekunnin katkoja datasiirron keskeytyessä. Jostain syystä itselleni käy näin Lehtisaaren sillalla pyöräillessäni. Kyse ei voi olla tukiasemien kuormituksesta, koska radio mykistyy myös sunnuntaisin. Yleensä toisto jatkuu automaattisesti, mutta joskus kuuntelu täytyy aloittaa uudelleen selaimesta.

Toinen etu on käyttö ilman kuulokkeita. FM-radiossa kuulokkeet toimivat antennina, joten ilman niitä radio ei kuulu. iPhonessa kaiuttimet ovat laitteen alareunassa. Kun puhelimen laittaa rintataskuun ylösalaisin, pienet kaiuttimet osoittavat suoraan ylöspäin kohti korvia. Äänenvoimakkuus riittää juuri sopivasti omaan käyttöön eikä häiritse muita.

Radiokuuntelu koettelee puhelimen moniajoa. Vaikka iPhonea on kritisoitu huonosta moniajosta, ainakin nettiradiossa se toimii hyvin. Puhelimessa voi käyttää muita sovelluksia ja radio soi tausta-ajossa. iPhonessa nettiradio toimii jopa yhdessä RunKeeper-kuntoiluohjelman kanssa. Jälkimmäinen lukee väliaikoja ja kilometrilukemia vaimentaen sopivasti nettiradion äänen. Erinomainen yhdistelmä juostessa tai pyöräiltäessä!

Huawein halvassa Android-luurissa selaimesta käynnistetty Yle Areenan radio ei toiminut taustalla. Monilla kaupallisilla asemilla on omat sovelluksensa niin iPhonea kuin Androidiakin varten. Ne näyttävät myös soivan kappaleen nimen ja toimivat Androidin tausta-ajossa.

Vielä yksi muistutus: kelloa ei kannata täsmäyttää nettiradion perusteella. Iphonen selaimella kuultuna Ylen aikamerkki tulee 44 sekuntia viivästyneenä johtuen reaaliaikaisen äänenpakkauksen tarvitsemasta ajasta. Joskus tästä voi olla hyötyäkin: jos tavallisesta radiosta menee jotain tärkeää ohi korvien, sen ehtii kuulla uudelleen avaamalla nopeasti nettiradion :-)

Matkapuhelimesta ei ole matkaradioksi

Radio kuuluu kesään. Moderni tapa kuunnella radiota on käyttää matkapuhelinta. Mutta sepä onkin helpommin sanottu kuin tehty! iPhonesta ja kesän alussa ostamastani halvasta Android-puhelimesta puuttuu FM-radio, joten niissä on turvauduttava nettiradioon. Yllätyin huomatessani, miten heikoissa kantimissa asemien nettipalvelut ovat.

Kaikilla testaamillani asemilla on kyllä nettiradio, mutta se on tarkoitettu kuunneltavaksi pöytäkoneella. Vain harva asema on ajatellut mobiilikuuntelua. Tätä on pakko ihmetellä, koska radiohan on nimenomaan liikkuvan käyttäjän media. Matkaradio on käsite. Miksei matkapuhelin voisi olla tämän päivän matkaradio? Puhelinta voi kuunnella korvan vieressä ilman kuulokkeita, jolloin se toimii ja jopa näyttää samalta kuin vanha transistoriradio.

Nettiradiossa on monia hyviä puolia. Kuuluvuus on hyvä myös kerrostaloissa ja kaupunkien huonossa kentässä. Eikä kuuntelua ole sidottu aseman lähetysantenniin, vaan kotiseudun paikallisradiota voi seurata vaikka mökillä pihakeinussa. Ainoa ongelma on laajakaistan toimivuus maaseudulla sekä liittymässä tarvittava kiinteä kuukausiveloitus.

Ensin Android. Se tukee Adoben Flashiä, jolla useimmat asemien www-palvelut on toteutettu, joten kuuntelun pitäisi olla helppoa. Ylen Areenasta löytyvät Ylen pääkanavat ja ne kuuluvat ongelmitta. Myös Radio Nova kuuluu sen omalta sivulta hyvin, samoin Radio Nostalgia.

Mutta ne muut! Miksi ihmeessä radioasemien pitää tehdä sivuistaan niin monimutkaisia Flash-härdellejä, ettei Androidin selain pysty näyttämään sivuja järkevästi? Iskelmä, Radio Rock, Suomipop, Voice, Radio Aalto ja NRJ jäivät kuulematta, koska selain joko kaatui tai sivulta ei kaikkien mainosten keskeltä löytynyt edes kuuntelupainiketta. Rondo FM näytti selaimessa vain mms-alkuisen osoitteen ja homma tyssäsi siihen.

Entäpä sitten iPhone? Se ei tue Flashiä, joten useimmat radioasemat saa unohtaa heti kättelyssä. Näiden joukkoon kuuluvat myös kaikki Yleisradion kanavat. Areenasta on erillinen apps-sovellus, mutta siinä ei ole livekuuntelua lainkaan.

iPhonessani oli asennettuna VLC-ohjelma, jonka ansiosta Nova, Iskelmä, Voice ja 957 soivat. Muissa selaimen ikkuna jäi joko tyhjäksi tai selain kaatui. Apple-käyttäjän pelastus ovat asemien omat appsit, joita on tarjolla ainakin Novalta, Nostalgialta, Suomipopilta, Radio Rockilta ja Radio Aallolta.

Päivän radiokokeilujen lopputulos oli masentava. Ilmeisesti webbifirmat eivät ole testanneet lainkaan sivujensa toimivuutta edes yleisimmillä matkapuhelimilla. Mainospaikat ja Flash-kikkareet ovat tärkeämpiä kuin se, että joku pystyisi oikeasti kuuntelemaan lähetystä.

Eikö radion bisnesmalli enää perustukaan kuulijoiden haalimiseen vaan www-sivun mainoksiin? Onko suomalainen web-osaaminen näin todella näin ohutta?

Itse ratkaisin ongelman kaivamalla piironginlaatikosta vanhan Nokia E71:n. Siinä, samoin kuin ilmeisesti kaikissa Nokian puhelinmalleissa, on vanhanaikainen FM-radio. Vanhassa vara parempi (joskin E71:ssa on muita radio-ongelmia).