Tyylikäs arkkitehtuurinen elämys vai keskeneräinen väylä juna-asemalle?

Lähijuna alkoi kulkea Helsinki-Vantaan lentokentälle kymmenkunta vuotta sitten. Reitti ylös asemalle kulki ensin vanhan kotimaan terminaalin luota, mutta siirtyi laajennusosan avaamisen myötä nykyiselle paikalleen tuloaulan eteen.

Olen aina kuvitellut, että rakentaminen on jäänyt kesken. Eihän voi olla tarkoitus, että Suomeen juuri saapunut turisti näkee rullaportailta pelkkää paljasta betonia matkallaan alas juna-asemalle ja edelleen pääkaupunkiin - eihän?

Isossa maailmassa pinnat olisi täytetty mainosjulisteilla. Ehkä sekin olisi parempi kuin pelkän betonipinnan harmaus. Vielä parempi olisi maalata seiniin suomalaista kauneutta tai peittää seinät jättimäisillä, kauniilla valokuvilla. Niissä vaikka vihreää luontoa, sinistä taivasta ja valkoista tunturimaisemaa. Ah.

Betonikuilun valkokankaalla tanssii hahmoja.

Betonikuilun puolivälissä on valkokangas, jossa lauletaan oopperaa tai näytetään balettia. Se on nimenomaan valkokangas, johon kaukana oleva videotykki heijastaa hailakan kuvan. AV-tekniikka tuo mieleen 1990-luvun ja saa Suomen näyttämään teknologian takapajulalta.

Modernia olisi näyttää videot valoa tuottavalla ulkonäytöllä, jonka kuva on niin kirkas, että se erottuu hyvin jopa kirkkaassa auringonpaisteessa. Betonikäytävässä riittäisi murto-osa valotehosta.

Äänentoisto on sentään kohtalainen, sillä valkokankaan alla on kaksi eteenpäin suunnattua kaiutinta. Paljaista seinistä ääni heijastuu juhlavasti kaikuen.

Tanssijat hyppivät kankaalla, mutta en nähnyt videoissa mitään tekstejä. Ei teosten nimiä, ei esiintyjiä, ei mainintaa teatterista. Kankaan alapuolella on tosin kyltti "Kulttuurinäyttämö", jota en aluksi huomannut lainkaan. Sen mukaan kysessä on Finavian ja Kansallisoopperan yhteinen hanke.

Ei tätä ainakaan piilomarkkinoinnista voi syyttää. Kansallisoopperan mainosta olisi, jos sen ja teosten nimi näkyisivät videossa. Pätkä suomeksi lauletusta Madetojan Pohjalaisia-oopperasta tuskin avautuisi ohi liukuvalle turistille edes teksteillä varustettuna. Nyt näky luultavasti vain hämmentää. Mistä oikein oli kyse?

Näkymä betoniholvin toiseen suuntaan hisseille.

Olen usein kummastellut järjestelyä ja odottanut, että jonain päivänä se vielä valmistuu. Kun herätin aiheesta keskustelua sosiaalisessa mediassa yllätyin. Joidenkin mielestä paljas betonikuilu on valmis ja hieno juuri tällaisena. Ainakin se erottuu maailman muista lentokentistä! Joku vertasi tunnelmaa jopa kirkkoon.

Mitä mieltä itse olet - hieno vai ankea? Entä jos katsoisit asiaa maahan ensi kertaa saapuvan turistin silmin?

Käytettävyys tökkii yhä Helsingin lentokentän web-palvelussa

Mikä on yleisin syy, jonka vuoksi asiakas surffaa lentokentän sivulle? Katsotaanpa muutamia esimerkkejä. Kirjoitetaan Googleen lentokentän tai kaupungin nimi ja perään airport ja katsotaan, mitä aloitussivuilta löytyy.

Tällainen on Arlandan aloitussivu:

Arlanda, Tukholma.

Sitten Kastrup:

Kastrup, Kööpenhamina.

Frankfurt:

Frankfurt.

Ja tietenkin Heathrow:

Heathrow, Lontoo.

Otetaan Yhdysvalloista tunnetuin, JFK:

JFK, New York.

Mikä näille sivuille on yhteistä? Lentokenttä on ymmärtänyt, että ylivoimaisesti yleisin syy tulla palveluun on halu katsoa, milloin oma lento lähtee tai milloin saapuva lento laskeutuu -- niinpä ne tiedot kannattaa esittää heti alussa. Palvelut on ajateltu asiakkaan, ei kentän näkökulmasta.

Entä kun turisti kirjoittaa Googleen Helsinki airport?

Helsinki, Suomi.

Yli puolet näytön pinta-alasta on tuhlattu kuvalle, jolla ei ole mitään informaatioarvoa. Sivu näkyy suomeksi, joten arvaatko mistä vaihdetaan kieltä? Ei ole lippuja eikä tekstejä, kuten yleensä, vaan pitää klikata maapallon kuvaa. Oletan, että palvelu haistelee selaimen kielen tai ip-osoitteen ja näyttää ulkomaiselle asiakkaalle omakielisen sivun automaattisesti, joten en valita tästä sen enempää.

Aloitussivulta löytyy mm. Finavian vuosikertomus, tarjouksia (3 kpl silittämättä siisti -paitoja 139 euroa) ja vinkkejä matkatavaroiden pakkaamiseen, mutta ei lentotietoja. Sivun lopussa on jopa kentän gps-koordinaatit (mihin matkustaja tarvitsee niitä?).

Englanniksi Helsingin kentän aloitussivu näyttää tältä (ei varoitusta Oulun kentälle, hyvä):

Helsingin lentokenttä englanniksi.

Valitaan suomenkieliseltä sivulta Saatan/tulen vastaan niin päästään vihdoin halutun tiedon lähteelle:

Tässä pitäisi olla saapuvat koneet, mutta ei ole.

Hetkinen, en minä tiedä lennon numeroa! Tiedän vain, että se tulee Lontoosta, Singaporesta tai whereever. Arghhh!

Jos keksii, että em. kenttään voi syöttää suoraan kaupungin nimen, sieltä saapuvat lennot ilmestyvät listana (mikseivät lähimmät lennot voi näkyä heti tai miksei sivulla ole ohjetta haun käyttöön? valkoista pintaa on vaikka kuinka paljon käyttämättä).

Toinen tapa on kirjoittaa alunperinkin Googleen Helsinki airport arrivals, jolloin pääsee suoraan saapuvien näyttöön:

Löytyihän se kaivattu näyttö vihdoinkin --- googlaamalla.

Ei käytettävyyden huomiointi voi olla näin vaikeaa. Riittää, että miettii sivut asiakkaan eikä yhtiön näkökulmasta, testaa sivuja heillä ja kuuntelee palautetta. Jos tämä kuulostaa liian vaikealta, voi kurkata miten saman alan ulkomaiset toimijat ovat asian hoitaneet. Jokaisella muulla lentokentällä tärkein tieto löytyy heti kansisivulta, ilman Googlea ja valikoissa seikkailua.

Kävin aiheesta keskustelua Finavian viestinnän kanssa jo yli vuosi sitten, ja sen ansiosta yhtiön omalle alkusivulle lisättiin suoria linkkejä lähtevien/saapuvien näyttöön:

Suorat linkit löytyvät, mutta vain Finavian sivulta.

Mutta kuinka moni osaa hakea tietoja Finavian aloitussivulta? Moniko suomalaisista edes tietää, mitä Finavia tekee?

Yksi syy ongelmiin on siinä, että matkustajat ovat lentoyhtiöiden -- eivät suoraan Finavian asiakkaita. Finavia vastaa lentokentästä ja sen asiakkaita ovat kentällä toimivat yritykset. Joka tapauksessa matkustajan näkökulmasta web-palvelu ei ole sillä tasolla mitä nykyään on lupa odottaa.

Lisäys klo 14: lukija huomautti, että aivan sivun lopussa, gps-koordinaattien alla, on pienellä teksti saapuvat, josta pääsee suoraan saapuvien koneiden listaan. On se siellä, mutta vain paikassa josta kukaan ei löydä.

Matkalippu kuvana kännykkään

Lentäminen ei ole koskaan ollut niin halpaa kuin nyt -- eikä niin vaikeaa. Palvelua tai henkilökuntaa ei ole, kaiken joutuu tekemään itse. Kenties jo piankin matkaajalla on pakko olla älypuhelin, jotta hän voi hoitaa liput, lähtöselvityksen ja saada tiedotteet muutoksista sen kautta.

Lentokenttien wlan-verkot ovat yleensä maksullisia, usein suorastaan kalliita. Sähköpostilla tulleen boarding cardin näyttäminen suoraan puhelimesta voi tulla kalliiksi.

Olen ratkaissut asian ottamalla lipusta ruutukuvan. Sen jälkeen nettiyhteyttä ei enää tarvita, pelkkä kuva riittää. Nettiyhteys on aina epävarma, mutta kuva näkyy takuulla (kunhan vain puhelimessa riittää virtaa!):

Joskus virkailija haluaa vierittää näyttöä alaspäin, mikä ei tietenkään onnistu pelkästä kuvasta. Siksi kannattaa ottaa myös toinen kuva alempaa:

Vasta alemmasta kuvasta näkyy istuinpaikan ja sähköisen matkalipun numero.

iPhonessa niksi toimii hyvin, koska näytöstä saa helposti ruutukuvan, ja kuvat tallentuvat samaan hakemistoon valokuvien kanssa. Androidissa ruutukuvan ottaminen vaatii erillisen apuohjelman ja 2.3-versioon asti myös root-oikeudet. Windows Phoneen ruutukuvausta ei saa edes erillisenä ohjelmana. Se on kuitenkin luvattu seuraavaan käyttöjärjestelmäversioon vakio-ominaisuutena.

Jostain syystä vain Apple on oivaltanut, miten hyödyllinen ominaisuus kaikkialla toimiva ruutukaappaus puhelimen näytöstä on!