TVKaista hovioikeuteen, pilvitallennuksen sopu yhä auki

Tänään tulee kuluneeksi vuosi käräjäoikeuden tuomiosta, jossa TVkaista todettiin laittomaksi ja sen päähenkilöille langetettiin ehdolliset vankeustuomiot. Vastaajat valittivat hovioikeuteen, missä asian käsittely alkaa ensi vuoden puolella.

Suomalaisia kritisoidaan liiasta varovaisuudesta. "Startupien pitäisi ottaa oppia USAsta ja lähteä kehittämään uusia palveluita silloinkin, kun niiden juridinen asema on epäselvä. Jos yritys menestyy, se sopii kyllä riidat oikeudessa jälkikäteen."

Tällainen asenne toimii USAssa, jossa oikeudenkäynnit ovat jokapäiväisiä. Niin yritykset kuin yksityishenkilöt lähtevät riitelemään pienistäkin asioista ja jos vastapuolena on yritys, se voidaan tuomita miljoonakorvauksiin vaikkapa liian kuumasta kahvista. Verotukseen ja kiinteistökauppoihin tarvitaan juristia, joka tietenkin laskuttaa palveluksistaan.

Silläkin uhalla, että jokin startup jää syntymättä, Suomen oikeuskäytäntö on mielestäni terveempi. Silti meiltäkin löytyy startupeja, jotka ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan lain rajoja. Yksityinen pysäköinninvalvonta on yksi esimerkki, tv-ohjelmien automaattitallennusta tarjonnut TVkaista toinen. Ensi vuonna hovioikeus päättää, kenen näkemys tekijänoikeuslain tulkinnasta on oikea.

Myös operaattorit ovat lähteneet rohkeasti testaamaan tekijänoikeuslain tulkintaa tarjoamalla lähes TVkaistan kaltaisia palveluita. Ne ovat pyörineet jo vuosia juridisesti harmaalla alueella, jonka keskeinen kysymys on yksityisen tallentamisen tulkinta. Oikeudenhaltijoiden ja tv-yhtiöiden mielestä palvelut ovat laittomia.

Viime vuonna kerrottiin, että Elisa, Sonera ja DNA olisivat sopineet korvauksista oikeudenhaltijoille. Kopiosto perii niiltä käyttäjäkohtaista maksua. Sopiminen tuli mahdolliseksi tekijänoikeuslakiin lisätyn 25l-pykälän jälkeen (voimaan 1.6.2015). Tämä on parempi lopputulos kuin mihin amerikkalainen nettitelevisio startup Aereo päätyi. Se lopetti toimintansa hävittyään kiistan tekijänoikeuksista korkeimmassa oikeudessa.

Suomessa neuvottelut pilvipalvelujen lopullisista ehdoista ovat yhä kesken. Oikeudenhaltijat haluavat rajata tallenteiden säilytysajan kahteen vuoteen ja vaativat (Yleä lukuunottamatta) palveluihin mainoksia, joiden yli ei voi kelata. Tallennukset tulee valita ohjelmakohtaisesti, joten TVkaistan kaltainen kaiken tallentaminen ei edelleenkään olisi laillista. Oikeudenhaltijalle tulisi myös oikeus kieltää oman sisältönsä tallentaminen.

Aika tekee koko ajan työtään ja vähentää kotitallentamisen merkitystä. Kuka enää tallentaa mitään, kun tarjontaa on niin paljon, ettei tallenteita ehdi ikinä katsoa? Jos jokin kiinnostava ohjelma ehti mennä ohi, sen näkee jälkikäteen kanavan omasta nettipalvelusta. Kotinauhoittaminen on niin 90-lukua.

Jos pilvitallennuksia heikennetään liikaa, koko toiminta menettää merkityksensä. Voittajia ovat ennen kaikkea ulkomaiset Netflix-tyyppiset palvelut. Ne tosin ovat joutuneet sopimaan kaikista levitysoikeuksista ja juuri siksi niiden hinta on korkea ja sisältötarjonta keskinkertaista. Maksan Netflixistä kuukausimaksua, mutta en ole vuoteen katsonut sieltä mitään. House of Cards oli ainoa kiinnostava sarja. Vanhat elokuvat ja Suomessa jo nähdyt tv-sarjat eivät houkuttele, kun samaa sisältöä saa tavallisesta televisiostakin.

Jäämme siis odottamaan hovioikeuden päätöstä TVkaistasta ja sen vaikutuksista kotimaisiin palveluihin.

Havaintoja TVkaistan tuomiosta

Helsingin käräjäoikeus antoi tänään 30.9.2015 tuomion ns. TVkaista-jutussa. Sen perusteella yhtiön kaksi omistajaa tuomittiin ehdolliseen vankeuteen -- toimitusjohtaja 11 kuukaudeksi ja tekninen johtaja 7 kuukaudeksi. Yhtiön lainopillinen neuvonantaja vapautettiin syytteistä.

Käräjäoikeuden tuomio on varsin odotettu. Vaikka salissa vedottiin teknisiin yksityiskohtiin ja kiisteltiin henkilökohtaisen vs. master-tallenteen eroista, oikeus totesi TVkaistan antaneen harhaanjohtavan kuvan palvelun toteutuksesta ja että kyse oli yksiselitteisesti keskitetystä tallentamisesta. Tekijänoikeuslain 12 pykälän kolmannen momentin mukaan tv-ohjelmien yksityistä kopiointia ei voi ulkoistaa yritykselle maksua vastaan. Niin ikään oikeus hylkäsi syytettyjen kannan, jonka mukaan kyse oli siirtovelvoitteen alaisesta must-carry-toiminnasta. Tässä suhteessa oikeudenhaltijoita edustava TTVK sai mitä halusi.

Tavaramerkkioikeuden rikkomisesta (kanavien logojen luvaton käyttö) tuomittiin vain tekninen johtaja, sillä toimitusjohtajaa ei tavoitettu ennen syyteoikeuden vanhenemista. Toimitusjohtajan syyksi luettiin kuitenkin kavallus: hän oli jättänyt palauttamatta 16 pc-konetta ja 2500 kytkintä näiden leasing-sopimuksen umpeuduttua, eikä laitteiden kohtalosta saatu tietoa.

Oikeus määräsi vastaajat korvaamaan oikeudenhaltijoille vahinkoja ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä 280 000 euroa. Päälle tulevat lisäksi vastaajien omat oikeudenkäyntikulut, yhteensä 261 tuhatta euroa. Tekijänoikeusrikoksesta määrätyn rangaistuksen koventamisperusteena oli toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkä kestoaika.

Tuomitut korvaukset ovat vain murto-osa oikeudenhaltijoita edustaneen TTVK:n vaatimasta kahdesta miljoonasta. Oikeus katsoi, etteivät vaatimukset olleet riittävän yksilöityjä ja perusteltuja. Yleensä korvaukset lasketaan koituneen vahingon tai saamatta jääneen tulon perusteella, mutta miten arvioida palvelua, johon vaadittavia oikeuksia ei olisi myyty rahallakaan? Oikeuden laskelma rikoshyödystä (5 euroa per asiakas per kuukausi) on syytettyjen kannalta edullinen.

Vielä edullisempi heille on vaaditun kuuden vuoden liiketoimintakiellon hylkääminen. Tuomittuja ainoastaan kiellettiin "toistamasta syytteessä tarkoitettujen tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien loukkaamista".

Tämä on mielenkiintoista, sillä vaikka oikeudenkäynnin kohteena olivat vuodet 2007-2011, TVkaista on toiminut kuin mitään ei olisi tapahtunut aina näihin päiviin asti. Vasta äskettäin nimi muuttui ja palvelu uudistui. Toimitusjohtaja kertoi myyneensä bisneksen tuntemattomalle ostajalle joulukuussa 2009, mutta tekninen johtaja kertoi kuulleensa asiasta vasta oikeudenkäynnissä. Rahaliikenne on viime vuosina kiertänyt Hongkongin kautta eikä todellisia omistajia, joille raha päätyy, tiedetä. KRP ei ole halunnut tutkia asiaa ennen nykyisen oikeudenkäynnin päättymistä.

On kiinnostavaa nähdä, valittaako jompikumpi osapuoli tuomiosta. Vastaajien kannalta tuomiota voi pitää jopa lievänä. Asianomistajien kannalta tilanne on toinen, mutta hekin saivat sen kaikkein tärkeimmän: nyt on selvää, ettei nykyisen lain nojalla pilvitallennusta tulkita yksityiseksi kopioinniksi ja että tv-ohjelmien tallennuspalvelu vaatii sopimuksia oikeudenhaltijoiden kanssa.

Todennäköisesti nykyisiin palveluihin tulee mainoksia, tallennusten säilytysaikaa rajoitetaan ja tekijänoikeuskorvaukset siirtyvät asiakashintoihin. Nämä ovat ehtoja, joita oikeudenhaltijat ovat asettaneet sopimuksen syntymiselle.

Vastaajat voisivat lähteä testaamaan päätöstä hoviin ja aina KKO:hon asti, mutta se tulisi kalliiksi eikä luultavasti muuttaisi tuomion ydintä: nykyisen direktiivin ja Suomen lain mukaan yksityisen kopioinnin käsitettä ei voi laajentaa maksulliseen suorittamiseen. On parempi pyrkiä muuttamaan itse lakia.

Kiinnostavampaa on nähdä, ryhtyykö KRP selvittämään nykyisen TVkaistan takana olevia tahoja. Kyse on selvästi merkittävästä liiketoiminnasta, joka nyt on todettu laittomaksi (sitten kun päätös on lainvoimainen).

Samaan aikaan tv-kanavien omat streaming-palvelut yleistyvät ja omaan käyttöön tallentaminen alkaa tuntua yhtä pölyiseltä kuin vhs-kasettien käyttö. Kuka haluaa tallentaa mitään, kun 15 kanavalta tulee koko ajan katsottavaa ja vähänkin kiinnostavat ohjelmat esitetään vähintään kahteen kertaan?

Tulevaisuus on uusissa palveluissa, ja ne tulevat yhä useammin suoraan ulkomailta. Niissä on myös kotimaisten toimijoiden suurin haaste. Tv-ohjelmien tallentaminen on katoavaa kansanperinnettä.

Muokattu 1.10.2015

Miksi juuri TVkaista on syytettyjen penkillä?

TVkaistan oikeudenkäynti on saanut monet ihmettelemään, miksi syytettyjen penkillä on juuri TVkaista eivätkä esimerkiksi Soneran tai Elisan vastaavat palvelut.

Syitä on useita. Ensimmäinen niistä liittyy historiaan.

TVkaista perustettiin vuonna 2006 ja sen palvelu käynnistyi seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin myös Saunalahti esitteli oman Saunavisio-palvelunsa (uutinen 13.6.2007: Saunalahti esittelee nettiin tallentavan digiboksin). Vaikka Saunalahti oli jo tuolloin osa Elisaa, kahden kaveruksen TVkaista sai enemmän julkisuutta ja sitä alettiin pitää pilvitallennuksen edelläkävijänä. Lisäksi TVkaista myi palvelua kaikille kiinnostuneille, kun taas Saunavisio rajoittui operaattorin omiin asiakkaisiin.

Todennäköisesti isot operaattorit pelkäsivät, että vaikka pilvitallennuksen juridinen asema oli epäselvä, TVkaista kaappaisi markkinat itselleen. Ne halusivat mukaan markkinoille ja käynnistivät omat palvelunsa.

Toinen syy on siinä, että TVkaista on koko ajan tarjonnut kaksi ominaisuutta, joita oikeudenhaltijat pitävät erityisen laittomina: katselun Suomen rajojen ulkopuolelta sekä kaikkien kanavien automaattisen tallentamisen. Ensimmäinen rikkoo alueellisia esitysoikeuksia, joista tv-kanavat ovat maksaneet -- jälkimmäistä TTVK pitää merkkinä lähetystoiminnasta. Isojen operaattorien palveluissa tallennettavat ohjelmat valitaan yksi kerrallaan, jolloin toiminta muistuttaa enemmän tallentavaa digiboksia. Ne myös rajoittavat käytön alueelle, jolle ohjelman esitysoikeudet on ostettu.

Kolmas tekijä on TVkaistan väite siitä, että jokaisella asiakkaalla olisi oma tallennuslaite (TVkaista kasvattaa digiboksivuoren, Digitoday 18.2.2008). TVkaista tilasi jopa Kauppakamarin tavarantarkastajalta lausunnon konehuoneesta, joka lähes vuosi myöhemmin suoritetussa poliisitutkinnassa osoittautui lavastukseksi. Viime viikolla oikeudenkäynnissä toimitusjohtaja väitti, että konesali oli tekninen kokeilu, joka ei johtanut mihinkään. Selitys ei tunnu uskottavalta, sillä yksinkertaisia kytkimiä (hubeja) ei voi hyvällä tahdollakaan rinnastaa tallentimiin.

Jotain vaikuttanee sekin, ettei TVkaista poistanut palvelustaan kiisteltyjä toimintoja vaan on päinvastoin laajentanut toimintaansa perustamalla uusia palvelimia ja siirtänyt toimintansa tuntemattomalle taholle, jotta viranomaiset eivät voi puuttua siihen. Poliisitutkinnan jälkeen toimitusjohtaja katosi, mikä lykkäsi oikeudenkäyntiä näihin päiviin asti. Toimitusjohtaja ei vieläkään suostu paljastamaan, kenelle hän väittämänsä mukaan myi palvelun. Mitään dokumentteja siitä, että kauppa todella tehtiin, ei ole.

Viimeksi mainitut asiat ovat tapahtuneet vasta tutkintapyynnön jälkeen, joten ne eivät ole vaikuttaneet itse tutkintapyynnön jättämiseen.

TVkaista on ostanut oikeudellisia palveluita Turre Legalin Herkko Hietaselta, joka on itsekin jutussa syytettynä (melko kevein perustein, IMHO), oikeudenkäyntiasiakirjojen mukaan muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla (kokonaissumma on suurempi, mutta sisältää läpilaskutusta ulkomaisille tahoille). Elisan, Soneran ja muiden operaattorien käytössä on joukko omia juristeja, joten juridista voimaa löytyy runsaasti. Tässä suhteessa TVkaista on ollut TTVK:lle helppo kohde.

TTVK:n mielestä kaikki Suomen noin 20 pilvitallennuspalvelua toimivat laittomasti, koska vuosi sitten alkaneet sopimusneuvottelut ovat yhä kesken. On luultavaa, että TVkaista-jutun päätös tulee vaikuttamaan neuvotteluihin ja ellei sopimukseen päästä, TTVK:n tähtäimessä ovat seuraavaksi kaikki muutkin pilvitallentajat.

Mutta jonkun on oltava ensimmäinen. Tässä tapauksessa se on TVkaista.

Seuraamme kiinnostuneena miten asiassa käy.

Konesali kuntoon, Gordon Ramsay!

TVkaistan oikeudenkäynnissä oli tänään kiinnostava päivä. Syyttäjän kirjallisten todisteiden jälkeen salissa näytettiin poliisin esitutkinnassa kuvaama video, jossa TVkaistan johtokaksikko esittelee konesaliaan.

Espoon Kilossa sijainnut konesali oli kuin suoraan Gordon Ramsayn tv-ohjelmasta: laitteistot oli kasattu leveään hyllykköön, missä ne lähes peittyivät sinisten ja punaisten johtospagettien alle. Konesalin katosta roikkui kaapeleita, lattialla oli tyhjiä pahvilaatikoita ja nurkassa kasa asentamattomia laitepurkkeja.

TVkaistan mukaan hyllykön laitteet olivat henkilökohtaisia tallentimia, mutta videolta kävi ilmi, että ne olivat yksinkertaisia kytkimiä -- yksi ethernet-piuha sisään ja viisi ulos. Asennukset oli kaikesta päätellen tehty kiireellä ja kotikutoisesti. Kytkimiä oli satoja ja niistä lähtevät muuntajat oli vedetty ala- ja ylähyllyille. Virransyöttö oli järjestetty suurella määrällä jatkojohtoja, jotka oli ketjutettu peräkkäin.

Hyllykön päässä ketju loppui viimeiseen sähköjohtoon -- jonka pää lojui lattialla. Hyllyn laitteistoon ei tullut sähköä eikä tietoverkkoyhteyttä. Vaikka laitteet olivat pimeitä ja ilman nettiä, palvelu tuntui toimivan normaalisti.

TVkaistan kaksi johtajaa eivät osanneet videolla selittää asiaa. Toinen kieltäytyi vastaamasta osaan kysymyksistä, toinen arveli että konesalissa oli jokin ohituskytkentä.

Kun konesali toimii ilman sähköä eikä yrityksen johto osaa kameran edessä kertoa, miten se on mahdollista, vaikutelma on varsin absurdi. Ja hyvin gordonramsaymäinen.

Syyttäjän näkemyksen mukaan poliisille esitelty konesali oli pelkkä kulissi, jolla TVkaista yritti osoittaa, että jokaisella asiakkaalla on todellakin oma, henkilökohtainen tallennuslaite. Tässä suhteessa sali tekikin tehtävänsä: TVkaistan toimeksiannosta paikalla aiemmin käynyt tavarantarkastaja totesi raportissaan konesalin olevan kunnossa ja toiminnassa.

Tallentimilla on jutussa keskeinen merkitys, sillä niiden piti tehdä tv-ohjelmien tallentamisesta henkilökohtaista kopiointia. Tämä käy ilmi mm. Helsingin Sanomien jutusta 16.2.2008, jossa TVkaistan toimitusjohtaja Fredrik Husberg perustelee palvelun laillisuutta:

"Jokainen asiakas saa oman henkilökohtaisen tallentimen ja hän voi itse päättää, mitä sille tallentaa", Husberg kuvaa. Asiakkaiden kuukausimaksut koostuvat tallentimien osamaksueristä ja niiden säilytystilan vuokrasta.

"Päätöksen siitä, mitä tallennetaan, tekee asiakas itse." Hänen mielestään jokaisen asiakkaan omille tallentimilleen tekemät tallenteet ovat juridisesti samanlaista ohjelmien kopiointia omaan käyttöön, kuin mitä tavallisillakin kovalevytallentimilla ja videonauhureilla saa tehdä.

TVkaistan tiedotteen mukaan asiakas pystyi jopa lunastamaan tallentimensa itselleen lopettaessaan palvelun käytön. Tallentimen "säilytyssopimuksen" päättymisestä asiakkaalta perittiin 240 euron toimenpidemaksu kattamaan laitteen irrottaminen, pakkaaminen ja lähettäminen. Laitteen lunastaminen heti olisi maksanut 555 euroa.

Tiettävästi vain yksi asiakas -- Kopioston henkilökuntaan kuuluva -- halusi laitteen, mutta sitä ei koskaan toimitettu. Onneksi niin, sillä 240 euron maksu enintään 30 euron arvoisesta kytkimestä olisi ollut kohtuuton.

Lopulta TVkaistan johtaja myönsi videolla, ettei varsinaisia tallentimia ole. Hän kutsui ethernet-kytkimiä tallentimiksi, koska ne "toteuttavat signaalin kopiointifunktiota" jossa "signaali vain kierrätetään kytkinten kautta, jotta voidaan sanoa kopioinnin tapahtuvan erillisissä laitteissa". Varsinainen tallennus tapahtui konesalin nurkassa olevien pc-koneiden levylle.

Johtaja selitti myös, että kytkimessä on muistia, johon videon datavirta tallentuu noin sekunniksi. Se on tietenkin puppua. Kytkin ei voi pidätellä signaalia sekunnin tuhannesosaa pidempään, muutenhan kytkimeen liitettyjen laitteiden toiminta kärsisi.

Videon jälkeen asianosaisilla oli tilaisuus kommentoida juuri nähtyä, mutta kenelläkään ei ollut sanottavaa.

Ehkä lisävalaistusta asiaan saadaan vastaajien henkilökohtaisten kuulemisten yhteydessä.

TVKaistan väitetty kulissikonehuone.

TVKaistan oikeudenkäynti pääsi vihdoin alkamaan

Kiistanalaisen TV-palvelun oikeuskäsittely pääsi tänään vihdoin alkamaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Tähän mennessä tapahtunutta: kaksi kaverusta avasi vuonna 2007 TVKaista-nimisen palvelun, joka tallensi kaikki vapaasti näkyvät tv-kanavat palvelimelle ja säilytti tiedostoja kahden viikon ajan. Tilauksensa maksaneet asiakkaat pystyivät katsomaan ohjelmia jälkikäteen, mistä oli usein hyötyä. Erityisen suuren suosion TVKaista sai ulkosuomalaisten keskuudessa, koska se oli heille (lähes) ainoa keino suomalaisten tv-ohjelmien seuraamiseen.

TV-yhtiöt eivät ilahtuneet. Niiden mielestä TVKaista myi asiakkailleen palvelua, johon niillä itsellään ei ollut mahdollisuuksia, vaikka ne olivat sentään ostaneet ohjelmat Suomeen ja maksaneet niistä. Läheskään kaikki elokuva- ja tuotantoyhtiöt eivät olisi myyneet nettilevitysoikeuksia edes rahalla.

Kun osapuolet eivät päässeet sopuun asiassa, oikeudenhaltijat tekivät TVKaistasta tutkintapyynnön poliisille kesällä 2009.

Kiistassa on kyse siitä, onko vapaasti näkyvien tv-kanavien "nauhoittaminen" verkkopalvelimelle digiboksiin verrattavaa toimintaa, joka rinnastetaan yksityiseen kopiointiin ja on siten laillista (enää siitä ei peritä edes hyvitysmaksua). Onko TVKaista pelkkä tallentava digiboksi, jossa on vain todella pitkät piuhat?

Oikeudenhaltijoiden mielestä kyse on laittomasta tv-ohjelmien jakelusta, jossa TVKaista ansaitsee rahaa myymällä asiakkailleen laitonta palvelua, jonka kanssa ohjelmat hankkineet TV-kanavat itse eivät voi kilpailla.

Kumpikin tulkinta on mahdollinen. On kiinnostavaa nähdä, mille kannalle oikeus päätyy. Tässä ollaan tekijänoikeuslain harmaalla alueella, joka on syntynyt nopeasti kehittyvän tekniikan myötä. Ohjelmien pilvitallennus on jotain, mihin tekijänoikeuslaissa ei osattu varautua, vaikka se uudistettiin vuonna 2005 eli vain pari vuotta ennen TVKaistan käynnistymistä.

Selvää on, että tällaiselle palvelulle olisi kysyntää. Katsojan on vaikea ymmärtää, miksi tv-ohjelmien tallentaminen kotona on sallittua mutta työn ulkoistaminen yritykselle ei ole. Kun vielä katselulaitteetkin ovat samoja (tietokone, tabletti, älypuhelin) on vaikea nähdä, minkä juridisen eron tekniikka aiheuttaa.

TVKaista on kansainvälisestikin mielenkiintoinen, sillä vastaavaa palvelua ei ole missään toisessa maassa. Muualla tv-kanavia hallitsevat maksu-tv-palvelut ja kaapeliverkko, eikä kotinauhoittaminen ole niin laajaa kuin monen vapaan kanavan Suomessa. Toisaalta tekijänoikeuden periaatteet ovat kaikkialla samat, joten TVKaistan kaltainen toimija joutuisi joka tapauksessa selvittämään asiansa oikeudessa. TVKaista on ennakkotapaus, jolla on vaikutusta koko EU-alueella.

Yhdysvalloissa oli viime vuonna hieman vastaava tapaus, kun Aereo yritti myydä vapaita tv-kanavia netin yli. Oikeus määräsi palvelun suljettavaksi (uutinen aiheesta sekä suomenkielinen uutinen Digitodaystä). Tällä hetkellä tilanne on se, ettei korkein oikeus ole vielä ottanut kantaa pilvitallennuksen juridiikkaan, joten kukaan ei tiedä onko se laillista vai ei.

TVKaistan tapaukseen liittyy erikoinen sivuepisodi. Kahden TVKaistan omistajan lisäksi syytteessä on Turre Legalin juristi, joka avusti TVKaistaa neuvotteluissa oikeudenhaltijoiden kanssa. Häntä syytetään petoksesta, sillä neuvottelujen yhteydessä TVKaista oli väittänyt jokaisella asiakkaalla olevan henkilökohtaisen tallennuslaitteen yhtiön konesalissa Espoossa. Poliisin kotietsinnässä kuitenkin selvisi, että laitteet olivat verkon kytkimiä, eikä niitä oltu edes kiinnitetty verkkoon tai tallennuslaitteisiin. Tänään oikeudessa juristi totesi olleensa vain päämiehen antamien tietojen varassa ja kiisti petossyytteen.

Poliisitutkinnan alettua TVKaista myi liiketoiminnan eteenpäin ja toimitusjohtaja katosi. Jäljelle jäänyt suomalainen TVKaista-yhtiö meni konkurssiin ja sen toiminta loppui kesällä 2011. Toimitusjohtaja piileskeli niin kauan, että yksi syytteistä ehti vanhentua. Monen lykkäyksen jälkeen oikeudenkäynti pääsi tänään vihdoin alkamaan, kun kaikki kolme vastaajaa saatiin paikalle. Heiltä vaaditaan yli kahden miljoonan euron hyvityksiä ja korvauksia.

Kiistasta huolimatta TVKaista on toiminut koko ajan normaalisti ja jopa laajentanut toimintaansa ulkomailla. Mitä ilmeisimmin se on omistajilleen erinomainen bisnes.

Syytetyt eivät kertomansa mukaan tiedä mitään TVKaistan nykyisestä toiminnasta. Jos olisi toisin, heiltä vaadittaisiin nyt kahden sijaan ainakin kymmentä miljoonaa. Sen verran hyvitystä olisi kertynyt vuoden 2009 jälkeen tehdystä bisneksestä.

Kyseessä on siten paitsi tekijänoikeudellisesta ennakkotapauksesta myös isoista rahoista. Tätä casea kannattaa seurata.