Moni suhtautuu nihkeästi palveluiden siirtymiseen verkkoon. Aina kyse ei ole muutosvastarinnasta vaan siitä, että käytössä tulee yllättäviä ongelmia, joihin ei saa mistään apua. Otan yksinkertaisen esimerkin, johon olen törmännyt itse: e-laskut.
Yritykset suosivat e-laskuja, koska niiden lähettäminen on edullista paperikirjeisiin verrattuna. Toisaalta asiakkaan on helpompi pitää kirjaa paperilaskuista, nähdä niiden erittelyt ja merkitä kynällä paperiin, milloin lasku on maksettu. Sitten vain laskut mappiin, ihan vanhanaikaiseen tyyliin.
Moderni tapa on ottaa vastaan kaikki e-laskuina pankkiin ja asettaa niille automaattinen hyväksyntä tiettyyn rajaan asti. Tai sitten laskut voi käydä hyväksymässä yksitellen, kun ne saapuvat. Valitettavasti jokaisella pankilla e-laskujen hallinta tapahtuu eri tavalla.
Automaattinen maksatus on mukavaa, mutta entä jos haluan nähdä, mitä maksullisia SMS-palveluita operaattori oli veloittanut, paljonko sähköä oli kulunut tai mikä oli ostettujen tavaroiden ALV-osuus kirjanpitäjää varten? Silloin haluan laskun PDF-version, jotta voin tallentaa sen omalle levylle. Verkkopankissa laskut säilyvät kaksi vuotta, omalla levyllä ikuisesti, eivätkä estä pankkiasiakkuuden vaihtoa.
Osa 1: E-lasku
Nordeassa PDF-laskun katsominen ja hakeminen omalle levylle on tehty hankalasti. Tänään huomasin, että jos katson laskua ensin ja hetken kuluttua yritän avata sen uudelleen tallennusta varten, tuleekin outoja virheilmoituksia:
 |
| "Linkki on käytetty tai vanhentunut" |
 |
| "Ei ole enää saatavilla esilläpitopalvelussa." |
Mitä nämä oikein tarkoittavat? Ilmeisesti kyse on laskujen välittäjän (ei pankin, ei laskun lähettäjän) järjestelmästä. Asiakas ei tiedä, mikä on "esilläpitopalvelu", eikä tarvitsekaan tietää.
Ilmeisesti kyseessä on jokin bugi tai tietoturvaominaisuus, johon muutama muukin käyttäjä oli törmännyt. Kun syy selviää, päivitän sen tämän sivun loppuun.
Oleellista on kuitenkin se, että tällaiset ilmoitukset hämmentävät kokenuttakin käyttäjää. Pankki vaatii huijatulta asiakkaalta liki täydellistä huolellisuutta ja virheettömyyttä, mutta miten virheetöntä on sen oma toiminta? Pankki tarjoaa asiakkaalle näkyvän palvelun ja joutuu siten vastaamaan myös ketjussa aiemmin olevista toimijoista.
Osa 2: Chrome
Nordean yrityspankissa tulee virheilmoitus, kun kirjoitettua e-laskua yrittää tallentaa PDF-tiedostona omalle levylle. Tämä liittyy ilmeisesti Chromeen ja on ollut näin jo muutaman vuoden ajan. Jokin yhteensopimattomuus ilmeisesti? Sama virhe on tullut joistain muistakin sivuista, joten tämä ei ole Nordean yksinoikeus.
Virhe on onneksi helppo kiertää tulostamalla sivulla näkyvä lasku PDF-tiedostoksi. Silti ärsyttävä yksityiskohta, jonka korjaantumista olen pitkään odotellut.
Osa 3: Windows
Okei, sitten kun lasku on saatu PDF-tiedostona levylle, kaikki on hyvin? No ei, sillä viime lokakuun päivityksen (2025-10 KB5066835) jälkeen Windows alkoi estää kaikkien netistä ladattujen PDF-tiedostojen näyttämisen esikatseluikkunassa. Tuloksena on vain virheilmoitus "Tiedostot, joita yrität esikatsella, voi olla tietokoneelle haitallinen. Jos luotat tiedostoon ja lähteeseen, josta sen sait, avaa tiedosto ja tarkastele sen sisältöä."
 |
| Esikatselun virheilmoitus. |
Kun PDF-tiedostoja on paljon, esikatselun estäminen on ärsyttävää. Ilmeisesti kyse on taas tietoturvasta. PDF esikatselussa ei ole vaarallinen, mutta esimerkiksi tallennetut html-sivut voivat olla.
Eston voi poistaa tiedostokohtaisesti sen ominaisuuksista ("Suojaus: Tämä tiedosto on peräisin toisesta tietokoneesta, ja se on estetty tietokoneen suojaamiseksi", rastita kohta Salli).
Jos tiedostoja on paljon, suojauksen poisto käy helpommin käynnistämällä PowerShell-komentotulkki järjestelmänvalvojan oikeuksilla (Start-valikosta Pääte ja sitten Suorita järjestelmänvalvojana). Sitten annetaan esimerkiksi komento
Unblock-File -Path "C:\Users\<tunnus>\Downloads\*.pdf"
missä <tunnus> on käyttäjätunnus (kotikansion nimi). Esimerkki poistaa turhan suojauksen kaikilta latauskansion PDF-tiedostoilta.
Jotta uudet ladattavat PDF:t eivät saisi suojausta, pitää puukottaa järjestelmärekisteriä:
Tietokone\HKEY_CURRENT_USER\Software\Microsoft\Windows\CurrentVersion\Policies\
Tämän alle avain Attachments ja sen alle DWORD-arvo SaveZoneInformation yksi.
 |
| Netistä ladatun tiedoston turhan suojauksen poisto. |
Monet muutkin ovat tuskailleet tämän muutoksen kanssa. Lisätietoja aiheesta on Microsoftin sivulla https://learn.microsoft.com/en-us/answers/questions/5585704/windows-preview-pane-stopped-working-with-10-15-20.
Lisäksi on vielä tapaus, jossa tiedostot sijaitsevat jaetulla verkkolevyllä. Sen suojaus saadaan poistettua kirjoittamalla Win+R -komennon perään (tai komentoikkunassa Start) inetcpl.cpl, joka käynnistää vanhan verkkotasojen hallintapaneelin.
Jaettu verkkolevy lisätään Paikallinen intranet-ikkunaan joko sisäverkon IP-osoitteen perusteella tai rastittamalla ylin rivi "Havaitse intraneverkot automaattisesti". Turvallisiksi katsotut web-sivut voi myös listata Luotetut sivustot -kohdassa, jolloin niistä ladatut tiedostot eivät saa suojausmerkintää.
 |
| Verkkolevyn määrittäminen turvalliseksi. |
Isommassa yrityksessä tietohallinto tekee tällaiset asetukset keskitetysti, mutta pk-yrityksen tai kotikäyttäjän tapauksessa työt jäävät itselle.
Yksinkertaiselta vaikuttanut asia "lataanpa e-laskut PDF-tiedostoiksi omalle koneelle" onkin lopulta yllättävän hankala, koska osapuolia on monta ja kaikki liikkuu ajassa.
6 kommenttia:
E-laskujen arkistoinnin vaikeus on aivan käsittämätöntä. Omat kokemukset vain Osuuspankista, mutta PDF-muotoiset laskut pitää hakea yksi kerrallaan ties minkä ulkoisen linkin takaa tai sitten valita print to file - edelleenkin yksi kerrallaan. Ei näy mahdollisuutta "Lataa kaikki e-laskujen PDF:t edellisen kuukauden ajalta, nimettynä laskuttajan ja päiväyksen mukaan".
PDF ei sinänsä olisi tarpeen jos laskut saisi kotikirjanpitoa varten suoraan jossain määrämuotoisessa formaatissa jonkun kivan rajapinnan kautta ja voisi sitten pulauttaa siitä taulukkoon automaagisesti. Voisin sitten vaikka pyytää tekoälyä kirjoittamaan sopivan botin joka hakisi laskuhistorian ja lajittelisi ne sitten oman kotikirjanpitoni kategorioihin. OP:lla laskut saa haettua XML-muodossa, skema on joku ilmeisesti Finvoice (https://www.finanssiala.fi/aiheet/verkkolaskutus-finvoice/#/). Ainakin tämmöinen mössö tulee alkuun:
Muuten hyvä, mutta yksittäinen asiakas ei tuota ilmeisesti voi hakea muuten kun screen scrapingilla. Vaikka tekoäly moisen koodaisikin varsin helposti niin harvinaisen ärsyttävä ylläpidettäväksi. Kai tuon selainlaajennukseksi voisi pistää.
Ilmeisesti PSD2:n kautta tuommoiseen massa-ajoon kykenevän rajapinnan saisi käyttöönkin, mutta tämä ilmeisesti vaatii melkoista luvitusprosessia eli käytännössä pitäisi perustaa maksuliikennefirma jolle tehdä luvitukset. Hieman liian overkill yksittäiselle käyttäjälle. (Mutta kas kummaa, tämän ympärille on syntynyt kyllä yrittäjiä - https://sortter.fi/blogi/artikkeli/sovellukset-saastamiseen/ )
Sama pätee muuten yleisesti tilin rahavirran seuraamiseen, ilmeisesti ainoa formaatti on CSV (ja vielä OP:n tapauksessa suht epästandardi suomi-CSV jossa erottimena on puolipiste). CSV:stä myöskin tipahtaa matkan varrelle menokategoria ("Luokka"), jonka OP sinänsä tunnistaa automaattisesti vastaanottajan perusteella (korttimaksuissa varmaan toimialakoodista). Jenkeissä on aikanaan ollut Quickenin formaatti (QIF) standardi ja joskus totesin tuota käyttävät softat varsin käteviksi, mutta nykyään vain pyörittelee taulukkolaskentaa.
Näemmä XML-headerin paste ei mennyt kommentista läpi, mutta tämä mennee eli Finvoice-stylesheetin nimi siis näkyy: xml-stylesheet type='text/xsl' href='Finvoice.xsl'
E-laskujen eri formaatit voisi olla seuraavan blogitekstin aihe. Nordealla saa myös ladattua XML-version, mutta automaattinen PDF-version lataus olisi vielä mukavampi. Ei pitäisi olla vaikea toteuttaa.
Minulla on tähän parikin kommenttia. Normaali toimintani OP:n kanssa sujuu siten, että laskut ovat automaattisella maksamisella rajatuilla euromäärillä, mutta laskujen sisältö täytyy tietysti itse tarkistaa. Otan "Saapuneet e-laskut"-näkymästä ruutukaappauksen, kun olen ladannut uudet e-laskut omaan arkistoon. Tämän perusteella näen seuraavalla kerralla, mitä uusia laskuja on tullut, ts. mitä uutta ladattavaa ja tarkistettavaa. Tämä on hiukan kömpelöä, mutta ei ole muutakaan vaihtoehtoa pysyä kärryllä, mikä lasku on ladattu ja tarkistettu ja mikä ei. Jos laskuilla on sama eräpäivä, niiden järjestys valitettavasti poukkoilee sattumanvaraisesti e-laskunäkymässä, joten joissain tilanteissa ruutukaappauksen vertaaminen verkkopankkiin on työläämpää. Itse laskun lataamisen sujuminen riippuu laskun toimittajasta (esilläpitopalvelusta), ei pankista. Tosin joissain tapauksissa, esim. käyttämäni pienemmän ja vähemman tunnetun matkapuhelinoperaattorin laskuissa, ei ole PDF-laskua ollekaan, vaan vain laskuerittely verkkopankissa. Näissä tapauksissa laskuerittely täytyy tulostaa verkkosivulta PDF:ksi, ja ongelmana on, että muotoilu menee päin seiniä (rivinvaihdot väärissä kohdissa) vaikka tekisi mitä. Otti sitten pysty- tai vaakasuuntaisen tulostuksen, tuloksena on vaikeasti tulkittava taideteos, jossa jokainen rivi on jakautunut kahdelle riville, eli sarakkeista ei saa selvää. En tiedä, miksi näin käy.
Toinen e-laskukokemukseni liittyy sähkölaskuihin. En mainitse sähkönmyyjän nimeä, koska alkuperäinen virhe oli laskutuspalvelun eikä sähkönmyyjän. Minulla on kaksi käyttöpaikkaa, ja viime marraskuussa sain kummastakin normaalisti sähkölaskun e-laskuna. Verkkopankissa laskujen tiedot näyttivät sinänsä järjellisiltä, mutta kummastakin laskusta PDF:n lataus esilläpitopalvelusta tuotti jonkun täysin vieraan ihmisen sähkölaskun (sama liite kummastakin laskusta). Valitin asiasta sähkönmyyjän asiakaspalveluun, ja pienen viiveen jälkeen sieltä vastattiin, että virhe johtui teknisestä konfiguraatiovirheestä sähkönmyyjän käyttämän laskutuspalvelun käyttämän alihankkijan järjestelmissä. Huom. laskutuksessakin ravintoketjun pituus on siis jo kaksi alihankkijaa alkuperäisestä laskuttajasta eteenpäin. Lisäksi ilmoitettiin, että on lähetetty uudet laskut oikeilla PDF-liitteillä, ja pyydettiin poistamaan virheelliset (toisen ihmisen tietoja sisältävät) tiedostot seuraavista paikoista: "Verkko- tai mobiilipankistasi, sähköpostistasi, kaikista lataus- tai tallennuskansioista ja kaikilta laitteilta, joille se on voinut tallentua".
Vaatimus toisen ihmisen tietoja sisältävän, virheellisen tiedoston poistosta on sinänsä ymmärrettävä, mutta asiahan ei ole täysin minun hallinnassani. Sähköpostini ja "kaikki lataus- ja tallennuskansiot" ovat omassa hallinnassani, vaikka ehkä vähemmän digitaitoisilla ihmisillä huonommin hallittavissa, mutta pankin järjestelmät eivät ole mitenkään minun hallinnassani. Ja "kaikilta laitteilta, joille se on voinut tallentua" on nykyaikana tiukasti tulkiten täysin mahdoton vaatimus, koska sehän voidaan käsittää tarkoittavan ihan mitä vain datakeskuksia missä päin maailmaa vain minkä läpi tämä virheellinen tiedostoliite on voinut mennä. Vastasin sähkönmyyjälle, että teen parhaani poistaakseni toisen ihmisen tietoja sisältävän dokumentin, mutta asia ei ole minun hallinnassani, ja että verkkopankista virheellisestä e-laskusta avautuu edelleen laskutuspalvelun näkymä sen vieraan ihmisen tiedoilla, ja että kannattaisi ehkä heidän (sähkönmyyjä, laskutuspalvelu tai joku niiden alihankkija) yrittää tehdä jotakin sille esilläpitopalvelulle, koska pankin ja laskutuspalvelun järjestelmät eivät ole minun hallittavissani.
Sähkönmyyjä lähetti laskut uudestaan samoilla maksutiedoilla (koska ne olivat oikein) ja oikeilla liitteillä. Sitten minulla oli kummankin käyttöpaikan laskusta kaksi maksutiedoiltaan identtistä, automaattisesti hyväksyttyä kopiota, eli maksut olisivat menneet kaksi kertaa, ellen olisi manuaalisesti estänyt toisia maksuja. Opastin tässäkin sähkönmyyjän asiakaspalvelua kertoen heille, että uuden e-laskun lähettäminen ei poista vanhaa e-laskua, vaan virheellisestä e-laskusta pitää lähettää peruutuslasku, että se poistuu maksuista. Tämä tuntui olevan täysin vieras asia sähkönmyyjän asiakaspalvelulle.
Uusien laskujen kanssa syntyi myös sellainen tilanne, että vääriä ja oikeita laskuja ei pystynyt mitenkään erottamaan toisistaan OP:n maksujen muokkausnäkymässä, koska maksujen tiedot olivat identtiset ja tiedostoliitteitä ei saa auki maksujen muokkausnäkymästä. Peruin siis listassa ylempänä olevat maksut, mutta myöhemmin osoittautui, että OP:n maksujen muokkausnäkymässä samalla eräpäivällä olevat maksut ovat käänteisessä järjestyksessä siihen nähden, miten ne ovat "saapuneet e-laskut"-näkymässä, mistä saa liitteet auki ja pystyy erottamaan kumpi on kumpi. Eli maksuni sähkönmyyjälle menivät lopulta niillä alkuperäisillä, "väärillä" laskuilla, mutta sillä ei ollut käytännön merkitystä, koska maksujen tiedot olivat identtiset ja virheet olivat PDF-liitteissä. Mainitsen tämän siksi, että yllätyin täysin siitä, että samalla eräpäivällä olevien maksujen järjestys on erilainen verkkopankin eri näkymissä, jolloin identtisillä tiedoilla olevia maksuja ei voi luotettavasti erottaa toisistaan mitenkään. En ole kuitenkaan varma siitäkään, onko maksujen järjestys eri näkymissä edes johdonmukaisesti erilainen, koska kuten aiemmassa kommentissani totesin, e-laskunäkymässä samalla eräpäivällä olevien laskujen järjestys tuntuu vaihtelevan täysin mielivaltaisesti.
Tässä asiassa kukaan ei siis tarkoittanut pahaa, ja kaikki osapuolet kaiketi pyrkivät korjaamaan tilannetta vaihtelevalla menestyksellä, mutta tässäkin tapauksessa mietin taas vanhusten tai vähemmän digitaitoisten ihmisten selviytymistä tilanteesta, kun minullakin alaleuka loksahti pari kertaa.
Lähetä kommentti