Viime marraskuussa avattu ChatGPT (jostain syystä Hesari on päättänyt kirjoittaa sen Chat GPT) on tekoälyn virstanpylväs, jollaista alan tutkijat ovat odottaneet vuosikymmeniä. Harva enää muistaa, miten vielä 1990-luvulla tekoäly oli melkein kirosana, joka aina petti lupaukset ja johon kukaan ei halunnut koskea pitkällä tikullakaan. Nyt on kokonaan toinen ääni kellossa.
Kirjoitan parhaillaan kirjaa aiheesta, joten olen palauttanut mieleeni vanhoja tekoälyn merkkipaaluja. ELIZA, Kasparovin häviö shakissa, Jeopardy, Viides sukupolvi, Prolog ja monia muita. ChatGPT on tekoälyn iPhone-hetki: koko maailma pääsee itse ihmettelemään, miten lähelle inhimillistä keskustelua kone voi yltää.
Ja kuitenkin se on niin kaukana. ChatGPT teeskentelee hyvin, mutta pohjimmiltaan se on vain ELIZAn tyttärentytär. Kielimalli käsittelee sana-alkioita ("sanakkeita") neuroverkolla ja tuottaa tekstiä, joka näyttää aivan ihmisen kirjoittamalta. Teksti heijastelee kaikkea sitä, mitä internetiin ja kirjoihin on vuosien varrella tallennettu. Sanoja "laskemalla" saadaan tulokseksi uusia sanoja, kokonaisia lauseita.
Itseäni hämmästyttää aina, miten ChatGPT antaa eri päivinä eri vastauksia. Kaksi samanlaista kysymystä tuottaa eri päivinä ihan eri tuloksen. Tänään tuloksena oli muutama rivi tekstiä, kun viime viikolla tekstiä tuli paljon enemmän, lisäksi se oli jaoteltu luetelmamerkeillä siistiksi listaksi. Mutta ei enää tänään. ChatGPT oli tänään eri tuulella kuin viime viikolla, sitä ei huvittanut olla yhä monisanainen.
Hämmästyttävintä itselleni on ollut ChatGPT:n tuottama ohjelmakoodi, joka näyttää toimivalta ja Pythonin tapauksessa jopa elegantilta. Pascal, Fortran ja Basic näyttivät nekin toimivan, mutta suoraviivaisesti ja mekaanisesti. On selvää, että Pythonia on netissä valtavan paljon enemmän kuin näitä vanhoja kieliä, joten ohjelma vastailee paremmin.
Ennen kuin ihailee liikaa ChatGPT:tä, on hyvä muistaa sen rajoitukset. Kunhan ohjelman kanssa ensin keskustelee aikansa, niin että se saa kiinni kontekstista, tulokset voivat olla hämmästyttävän hyviä. Kylmiltään esitetyt täsmäkysymykset saattavat antaa aivan hölmöjä vastauksia.
Mikä on Suomen korkein rakennus?
Suomen korkein rakennus on tällä hetkellä Tornikeskus, joka sijaitsee Helsingissä. Se on 127 metriä korkea.
Englanninkieliset kysymykset antavat usein parempia tuloksia, mutta eivät aina:
What is the tallest building in Finland?
As of 2021, the tallest building in Finland is the KLP Työeläkeyhtiö, located in Helsinki. It stands at a height of 129 meters (423 feet).
Mikä ihme on KLP Työeläkeyhtiö? Kertokoon itse:
Mikä on KLP Työeläkeyhtiö?
KLP Työeläkeyhtiö on Suomessa toimiva eläkeyhtiö, joka hallinnoi useiden kuntien ja kuntayhtymien työntekijöiden eläkevaroja. Yhtiö tarjoaa myös eläkevakuutuksia ja eläkevakuutusratkaisuja kuntien ja kuntayhtymien työntekijöille. KLP Työeläkeyhtiö on Suomen suurin kunta- ja kuntayhtymäeläkeyhtiö.
Mikä on KLP Työeläkeyhtiön rakennuksen katuosoite Helsingissä?
KLP Työeläkeyhtiön rakennuksen katuosoite Helsingissä on Eteläesplanadi 14.
Hätäisimmät ovat esittäneet, että ChatGPT:stä tulee Googlen syrjäyttävä hakukone, joka kertoo oraakkelin lailla vastauksia eikä anna pelkkiä linkkejä. Ei todellakaan. ChatGPT:n neuroverkon rakentaminen on erittäin raskas ja kallis operaatio, siksi sen tiedot loppuvat vuoteen 2021. Mallia voidaan ilmeisesti jollain tavalla päivittää, mutta käyttäjien opetuksia se muistaa vain istunnon loppuun asti. Seuraavalla käyttökerralla kaikki alkaa taas alusta. Ja koska ChatGPT ei ymmärrä mitään, se ei pysty erottamaan totuutta valheista.
Nämä ovat rakenteellisia ongelmia, jotka eivät poistu päivityksellä tai syöttämällä malliin yhä vain lisää dataa. Tarvittaisiin kokonaan uusi tekniikka tai ainakin ChatGPT pitäisi laajentaa toisella ohjelmalla, joka hakisi ja tarkistaisi tietoja. Jää nähtäväksi, miten OpenAI ja Microsoft tässä etenevät.
Tekoäly on työkalu. Joudumme jatkossakin kantamaan itse vastuun tiedonhausta ja tietojen oikeellisuudesta. Eikä se on ole lainkaan huono asia.
44 kommenttia:
ChatGPT käsittääkseni arpoo joka kerta jonkun satunnaisluvun mistä sitten aloitetaan neuroverkon pyörittäminen ja tämän takia joka kerta vastaukset ovat erilaisia. Nämä neuroverkot tarvitsevat aika paljon dataa per asia, että ne toimivat kunnolla. Tämän helposti esim. StableDiffusionin kuvista. Kuvia asioista joista on paljon tietoa Internetissä tulee hyviä ja niistä joista ei ole tulee huonompia.
Neuroverkot tarvitsevat paljon harjoitusmateriaalia eli ne eivät pysty vastaamaan näihin eksoottisiin kysymyksiin, ei niitä ole suunniteltu vastaamaan mihinkään juttuun suomesta. Ne ovat amerikka keskeisiä, niistä niillä on tietoa. Ei Suomesta.
ChatGPT vastaa väärin moniin todella yksinkertaisiin kysymyksiin:
"Luettele suomenkielisiä sanoja jotka loppuvat A-kirjaimeen"
Vastaus: "päivä, yö, käsi, kaveri, kala, talo, kana, tieto, auto, kahvi"
"jatka lukusarjaa: 1 3 2 4"
Vastaus: "5 6 7 8 9 10"
Näin se juuri on: ChatGPT vastaa sitä paremmin, mitä pidempi on kysymys. Se ottaa kontekstin kysymyksestä ja aiemmasta keskustelusta. Ilman taustaa ChatGPT on hukassa, koska se ei varsinaisesti tiedä mitään.
Oma mielenkiintoinen lukunsa on se, miten tekoälyyn syötettävää dataa siivotaan esim. laittomasta tai syrjivästä materiaalista, muutama päivä sitten oli jo uutisissa se miten tätä siivousta oli teetetty Afrikassa alihankkijan työntekijöillä pikkupalkalla. Ymmärrän sinällään tarpeen tuohon siivouksen, koska tekoälyllä ei ole myöskään moraalia antamiensa vastausten kanssa, joten moraali täytyy huomioida jo lähtödatassa. Kysymys jatkoon kuuluukin kenen moraalia ja miten avoimesti tekoäly ajaa.
En ole itse palveluun rekisteröinyt, mutta törmäsin toisaalla esimerkkiin, jossa joku oli pyytänyt chatGPT:tä kertomaan vitsin ensin tyhmästä miehestä ja sitten tyhmästä naisesta. Miehestä tuli joku parin lauseen sinällään älytön "vitsi". Naisesta sama antoikin kommentin, että sellaista ei voi kertoa, koska se voisi loukata jotakuta + jatkoselitys miten jotain tiettyä ihmisryhmää loukkaavat vitsit eivät ole hyväksyttäviä.
Tuokin voi tietysti olla satunnainen tulos ja seuraavalla kerralla voi tulla jotain muuta, mutta muitakin esimerkkejä saman tyylisesti vinoutumasta on tullut vastaan.
Mä ihmettelen nyt käyttötarkoitusta. Mihin tällaista edes tarvitaan? Vaikuttaa aikamoiselta resurssirohmulta ja kaikesta "vastauksesta" huolimatta ihminen joutuu kuitenkin tekemään taustatyöt edelleenkin.
Onko tämä jokin kieligeneraattori? No mihin sellaista tarvitaan?
Vaikuttaa nyt joltain toiselta kryptovaluutalta, joka syö suunnattomat määrät resursseja eikä anna yhtään mitään uutta eikä ennenkaikkea yhtään mitään yleensäkään tavallisille ihmisille (ei voi maksaa kaupassa).
En nyt tähän ala kuitenkaan enää toistelemaan niitä asioita kun kirjoitin jo tuonne SOME-juttuun. Lukekaa sieltä.
Sen sanon että tyhmä kuin saapas ja hyödytön. Tuo ei nyt kelpaa edes teknoleluksi. Pelkkä puppugeneraattori.
Lisään vielä, että minäkin kuitenkin rakastan teknoleluja.
Joo näyttäisi siltä että tekoälyn vastausten taso vähenee kun tarpeeksi useasti samasta asiasta kysyy. Syynä voi olla sekin, että palvelu on ilmainen huhtikuun (vaiko maaliskuun) loppuun asti ja tuon jälkeen jatkaakseen on ryhdyttävä maksamaan maksua.
Miksiköhän ChatGTP laskee hieman väärin? Kysymykseen: Paljonko on 123 kertaa 456? Tekoäly vastaa: 123 kertaa 456 on 56,028. Tuo ei ole oikein, vaan oikea vastaus on 56 088. Muillakin vastaavilla kertolaskuilla meni samalla tavalla hieman väärin.
"Kysymys jatkoon kuuluukin kenen moraalia ja miten avoimesti tekoäly ajaa."
ChatGPT:lle voi antaa näkökulman jonka mukaisesti se vastaa. Sitä voi pyytää perustelemaan miksi valtion velkaa tulee kasvattaa tai miksi sitä tulee vähentää.
Näkökulmasta riippumatta ChatGPT keksii "faktoja" omasta päästään.
Ihmettelen myös tuota koodauksellista puolta.
Tietysti sehän suoltaa sitä koodia. Ok. Mutta kun ei se koodauksellisesti kuitenkaan mitään anna. Joka tapauksessa se pitää varmistaa, että se koodi on toimivaa. Samalla tavoin kuin koodatessa mistä tahansa muustakin lähteestä.
Enemmän olisin huolissani siitä, että tuo tuhoaisi sen koodauksenkin "evoluution". Koodaushan kun on tiimityötä, sekä nimenomaan tiedon etsinnän taitoa. Eli koodarilla on jo valmiiksi niin koodauksen taito, kuin jonkinlainen äly asian tekemiseen, tulee inspiraatioita ja ideoita. Mutta on myös verkostot, mistä kysyä, mistä saada vinkkejä. On myös tietolähteet, jotka tietää luotettavaksi ja hyväksi havaituksi. Samoin asia perustuu myös oman tiedon jakamiseen. Joku toinen voi kysyä myös minulta. Olen joskus rakentanutkin pieniä paketteja, joilla demonnut jotain ideaa. Eli pieni "toimiva" ohjelma joka näyttää sen idean sellaisena mutta siinä ei ole kuin se yksi toiminto tyyliin pari painiketta - paina tuota niin näet ja paina tuota niin näet. Sorsat mukana.
Eli se oikea kysymys on, eihän tuo chatgpt ole kuin yksi kerros ja aiemmin toimivan himmelin päälle, eikä edes kovin kummoinen sellainen. Siitä voi olla vaikea oppia. Toinen uhka mikä tuollaisessa on se, että koodari saattaa "hukata asian" eli tuhota nuo jo olemassaolevat verkostot ja tiedon hankinnan taidot. Se on tärkeä asia, koska koodaamisessa asia oikeastaan menee niin päin, että parempi että se on pikkasen vaikeaa kuin että se olisi liian helppoa. Jos se on liian helppoa, taidot rapistuu. Se mielenkiinto pysyy yllä sillä, kun tulee haastetta ja uusia oivalluksia itse asioita havaitsemalla ja etsimällä.
Eli jos chatgpt toimisi niin kuin fantasioissa nyt ajatellaan, se antaisi oikeasti toimivaa ohjelmaa tuosta vain liukuhihnalta. Se tuhoaisi koko alan. Tuhoamalla sen oikean koodaamisen taidon ja tavallaan eräällä tavalla ottamalla asiasta vallan.
Jos se taas ei toimi. Sitä ei tarvita mihinkään? Edelleen hyödytön.
Onko tämä jokin kieligeneraattori? No mihin sellaista tarvitaan?
Se ei vain generoi kieltä vaan oppii sitä. Tuskin suomen kieltä on sille kovakoodattu. Silti se tuottaa tekstiä virheettömästi.
Microsoftin näkökulmasta tulee mieleen kielineutraali oikoluku. Oikolukua ei tarvitsisi ohjelmoida jokaiselle kieliryhmälle erikseen. Maksaisitko esimerkiksi satakertaisesti enemmän ihmisen tuottamasta oikoluvusta, vaikka laadulla ei olisi eroa?
PS. Jos miettii tämän rinnalla nykyistä kuluttajatuotteiden hintakehitystä, niin kuinka suuri paine yrityksillä on lisätä tekoälyä edelleen.
Nyt päästään siihen oikeaan keskusteluun. Eli Jari silpaisi sitä oikeaa syytä, miksi tähän nyt niin kovasti investoidaan. Eli tietysti se klassinen - raha. Käsin ihmisvoimin asioiden tekeminen on kallista ja aikaa vievää.
Siinä on vain sellainen juttu, että edelleenkin niin kuin se monissa muissakin asioissa on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan tässäkin asiassa, kun antaa pirulle sen pikkusormen...
Meinaan tämä ei todellakaan tule ratkomaan mitään ongelmia, kun joka tapauksessa ihmisvoimin pitää tehdä paljonkin oheis-asioita. Mutta saadaan vain taas nopeammin automaattisesti kyhättyä roskaa sen entisajan ihmisvoimin tehdyn paremman tuotteen tilalle.
Oikea ongelma kuitenkin on se, että jos asioita kovasti automatisoidaan, ne ihmiset jotka asioita käsin tekivät, katoavat. Koulutukset loppuu. Verkostot hajoaa. Taito katoaa.
Sitten jäljellä ei enää ole mitään muuta kuin se automatisoitu roska.
Sota on alkanut.
http://jpoli.blogspot.com/2023/01/suuret-tekoalysodat.html
Tekoälyllä voi myös nykyisin automatisoida podcastien generointia, kuten scribepod1 esimerkki osoittaa.
Tämä on tietysti vasta ensimmäinen julkinen versio. Sen tekijä listaa kehittämiskoheita, ja tämä on silti vain sovellus yhdenlaiseen käyttötarpeeseen. Vastaavia kohteita soveltaa tuli minulle mieleen tuota muutaman julkaisun verran kuunnellessa.
Kun voidaan vaihtaa puheäänet opettamalla elävien ja myös jo edesmenneiden ihmisten puheääniä, niin mahdollisuudet hyvään ja pahaan ovat todella merkittävät.
kun antaa pirulle sen pikkusormen...
Microsoft on ovela ja pyrkii tekoälyn monopoliksi. Mutta se ei ole suoranainen piru, vaan tässä on hyviäkin asioita: ChatGPT on suunnattu henkisiin asioihin materialismin sijaan. Ja ennen kaikkea jokainen pääsee nyt kokeilemaan sitä.
Tuskin tekoäly päätyy vaikkapa Venäjän tai Kiinan käsiin, sillä niiden teknologiaosaaminen on kaukana länsimaista.
Kiinalaiset on kyllä nykyään kovia luita monella alalla. Siellä on suuret suunnitelmat. Kommunistit ovat aina olleet tieteissä varsin kovia tekijöitä.
Tuskin tekoäly päätyy vaikkapa Venäjän tai Kiinan käsiin, sillä niiden teknologiaosaaminen on kaukana länsimaista.
Venäjän ja Kiinan mahdollisuuksia ei kannata suoralta kädeltä aliarvioida.
Viimeaikaisissa tekoälyn kehitysprojekteissa on ollut huomattava määrä johtavia tutkijoita, jotka ovat Venäjältä, Itä-Euroopan valtiosta ja Kiinassa syntyneitä ja koulunsa käyneitä.
He vain muuttivat -90 luvulla länteen opiskelemaan, sitten tutkimaan parempien resurssien ja mahdollisuuksien perässä. Heidän vaikutus näiden uusien tekoälyn menetelmien ja sovellusten kehittämisessä on ollut merkittävää.
Venäjällä ei ole tällä hetkellä kapasiteettia luoda kykyä kilpailla lännen kanssa teknologialla, vaikka osaajia siellä kyllä on ja osataan kouluttaa, mutta Kiinalla on paljon kumpaakin. Venäjän kyky toteuttaa ei ole ollut eikä varmasti nyt sodan myötä jatkossa ole niin laaja-alaista kun Kiinalla, se kykenee kuitenkin kapea-alaisemmilla osa-alueilla halutessaan varsin vaativiin hankkeisiin.
Kiina ei toistaiseksi vielä kykene itse tekemään aivan kaikkein tehokkaimpia nykyisiä puolijohteita, koska vientirajoitukset estävät sitä hankkimasta välineitä länsimailta, Japanilta ja Etelä-Korealta, mutta Kiina panostaa valtavasti oman kyvyn luomiseen ja on varsin todennäköistä, että he siinä jonkin ajan päästä onnistuvat.
Kiina on maa, jossa valmistuu yli satatuhatta tohtoria vuodessa, miljoonia DI-tutkintoa vastaavia ammattilaisia ja jossa valtio sekä yksityinen sektori investoi kaikkeen tarvittavaan puolijohde- ja ohjelmisto-teknologioihin saavuttaakseen ja ohittaakseen lännessä kehitetyn on syytä ottaa vakavasti.
Kiinalaiset ovat puutteistaan huolimatta saavuttaneet johtavan aseman monilla teknologian valmistuksen osa-alueilla, kun aluksi sinne vietiin läntistä teknologiaa, koulutusta ja osaamista halvempien valmistus kustannusten toivossa. Opittuaan he sitten ovat jatkaneet ja kehittäneet valtavan määrän erilaisia tuotteita täysin omaehtoisesti, joiden ominaisuudet ylittävät sen mitä sinne vietyjen ja muualla on kehitetty. Heillä on vielä takamatkaa vaativimmilla osa-alueilla, mutta ei niin paljoa ettei sillä panostuksella mitä he tekevät he sitä voisi kuroa umpeen.
... jatko
Kiina on kehittänyt tekoälyä enemmän omiin tarpeisiinsa eikä se näy meillä kun jossakin kuluttajatuotteissa kuten esim. DJI-droneissa, video-kameroiden erilaisten hahmon tunnistusten ym. ominaisuuksissa, joissa he ovat läntisiä toimittajia varsin paljon edellä.
Esimerkkinä vaikkapa DJI Avata, FPV (First Person View) drone joka julkaistiin viime kesänä.
Ja toisena BostonDynamics Spot tyyliset robotit, joita Kiinalainen Unitree tekee. Näistä on muuten tehty myös konekiväärillä varustettu versio, jonka voi löytää hakukoneella.
Video- ja valokuvaus-laitteiden puolella Kiinalaisten suunnittelemat sekä valmistamat vakain-rigit ja muut mekaniikkaa ja elektroniikkaa ovat nykysin paljon edellä muissa maissa tuotettuja vastaavia. Kiinalaiset ovat myös viimeisen kymmenen vuoden aikana alkaneet tehdä varsin laadukkaita objektiiveja, eikä vain halpoja laseja. Esim. Kiinalaiset Sirui ja Laowa tekevät nykyisin erittäin hyviä optiikoita monenlaisiin tarpesiin.
Vaikka edellä mainituissa laitteissa saattaa olla yksittäisiä komponentteja jotka ei ole tehty Kiinassa, vaan jossain lähistön Etelä-Aasian maissa, niin oikeastaan vain prosessorit ja jotkin kameroiden edistyksellisimmät kennot eivät vielä tule Kiinasta ja ole Kiinalaisten suunnittelemia.
Kylmän sodan ja NL:n aikaan KGB sen Kuudes direktoraatti (Economic Counter-intelligency and Industrial Security) ei ollut pulaa länsimailta tiedustelun ja vakoilun avulla saaduista teknisestä tiedosta, koulutetuista osaavista ihmisistä ja materiaaleista vaan suunnitelmatalouden (GOSPLAN) kankeudesta kyvyttömyyteen johtaa ja järjestää tuotantoa itseohjautuvaksi kuten lännessä kaupallisen kilpailun ohjaamana.
Kiina ei enää ole suunnitelmatalous siinä kun NL ja se itse muinoin oli. Sillä on valtavat resurssit ja myös yhtä lailla kyky hankkia tiedustelulla ja vakoilulla tietoa mitä se tarvitsee kuten NL aikanaan kykeni. Ja länsi mitä ilmeisemmin kykenee vain hidastamaan ja vaikeuttamaan sitä mitä Kiina haluaa tehdä -- kokonaan estäminen ei taida enää onnistua.
Disclaimer: En ole Kiinan enkä vielä vähemmän Venäjän asialla, mutta erityisesti Kiinan suorituskykyä ei kannata aliarvioida. Vaikka siellä on talouden kanssa nyt juuri ongelmia, niin sen maan tekninen ja osaavien ihmisten potentiaali on todella merkittävä. Ei jenkit sattumalta ja vahingossa havahtuneet siihen, että Kiina menee heidän ohi taloudellisesti ja teknisesti ellei jokin olennaisesti muutu jatkossa.
Viisas kirjoitus Kiinasta.
http://jpoli.blogspot.com/2023/01/kiinan-kehitys-teknologia-mahdiksi.html
Sekin tässä hieman huolestuttaa, että nyt jo microsoft meni sotkemaan näppinsä asiaan.
Ihan vain sillä, kun nämä maapallon tuhansien miljardien firmat ei ole nyt olleet mitään innovaatiokoneita enää männä vuosikymmenenä. Niillä on satoja tuhansia työntekijöitä ja rahaa enemmän kuin Suomen valtiolla on ollut koko olemassaolonsa aikana. Silti microsoftkaan ei saa aikaiseksi windowsiin edes toimivaa yhtä ohjauspaneelia viiteentoista vuoteen. Sellainen viimeeksi oli Windows 7:ssa vuonna 2009.
Applelle on käynyt juuri niin hirveästi kuin arvasinkin. Nyt kun katselin noita vertailuja uusimmasta M2 macbookeista. Ensin kehitellään oma prosessori, ettei sellasia tarvitse kehitys-pysähtynyt inteliltä ostella. Hetken näytti hyvältä mutta nyt sitten on niin pieni heatsink laitteen sisällä että se taas sulaa pöydälle. Eli etua oli melkein kolme vuotta ja nyt ollaan taas lähtöruudussa. SSD-piireissäkin pitää säästellä, joten siirtonopeudetkin on puolet pienempiä kuin vuoden vanhemmassa huomattavasti halvemmassa läppärissä.
Peliala on pysähtynyt. Musiikkiala on pysähtynyt. Elokuva-ala on pysähtynyt. Suoratoistot on pysähtynyt. Koodaus ... no ei puhuta noista apoteista sen enempää. Raudan kehitys on pysähtynyt.
Nyt Chat GPT:stä povattiin jo uutta iphonea? On se maailma surkeassa mallissa jos chatgpt mistä 99,9% maapallon ihmisistä ole kuullutkaan on se uusi iPhone nyt sitten.
Mitä helv... ne ihmiset tuollasella tekisi? Ei ne tartte sitä mihinkään. Ainoastaan nuo kymmeniä tuhansia ihmisiä potkivat tuhansien miljardien firmat sitä tarttee ja sitäkin siihen yhteen samaan asiaan mikä on se ainoa asia mitä nykyajan firmat enää osaa.
Kulujen säästämiseksi.
Nyt saadaan sitten amerikkalaisten firmojen toimesta elektroniikka-alakin takaisin 80-luvulle että saadaan joka tuotteesta vastedes "amerikkalainen auto".
On ilmeisesti alkanut uusi pimeä keskiaika. Ihmiskunnalla ja kaiken maailman firmoilla on rahaa enemmän kuin koskaan mutta mitään oikeasti uutta ei saada aikaiseksi. Mun nuoruusaikoina joka puolella täällä Suomesakin oli innostunut pöhinä ja tuli nokioita sun muita uskomattoman kivoja ideoita. Valtavasti oli tekemistä ja innostunutta sakkia ympärillä. Kun se piru myytiin pikkusormelle sitten jonkin ajan kuluttua näille microsofteille, jotka oikeasti ei ole mitään muuta kuin pelkkiä pankkeja eri muodoissa. Nyt sitten maksetaan sitä hiintaa. Toivottavasti se ei kestä taas 400 vuotta niin kuin se aikaisempi pimeä keskiaika.
Tätä asiaa tuo chatgpt ei muuten sitten muuta yhtään mihinkään.
Tarvittaisiin niitä julmia Steve Jobseja, joilla oikeasti on jokin visio. Eihän sekään oikeasti yhtä ainoaa uutta keksintöä keksinyt mutta se sentään keksi, miten saadaan siihen maailman aikaan keksityt keksinnöt tiivistettyä sellaiseen pakettiin, että maailma oikeasti muuttuu ja pelimerkkejä eli niitä norsunluutorneja romahtelee ympäriltä.
Nyt Chat GPT:stä povattiin jo uutta iphonea?
Ei "iPhone moment" sitä tarkoita.
Jos haluat kommentteja muilta, tiivistä vähän kirjoitustasi.
Kyllähän tietotekniikka on nykyään ihan eri tasolle kuin aikaisemmin. Koneet on halpoja, langattomat yhteydet ovat paljon nopeampia kuin ennen vanhaan langalliset. Ohjelmat ovat ilmaisia jne.
http://tietsikka.blogspot.com/2023/01/halpa-linux-tietokone-169.html
Entisaikoihin verrattuna tietokoneet ovat ilmaisia.
Mitä tämä kuokkimimaan tulemine toisen blogissa oman blogin jatkuva mainostaminen pelkillä linkeillä tai muutamalla sanalla tai lauseen kommentilla?
Olen jo pidempään ihmetellyt, että siedät tuollaista Petteri, etkä vain poista niitä häiritsemästä. Mutta toki sinun blogi, teet mitä haluat -- kunhan vain ihmettelen ääneen.
Huomasin Petteri Järvisen kirjoittaneen kommentin Hesarin palstalle juttuun, jossa käsiteltiin Open AI:n ja Microsoftin alihankkijoiden harjoittamaa vuokratyövoiman riistoa kolmansissa maissa. Lainaus alla.
"Uusilla moderneilla ja vihreillä nettipalveluilla on aina myös raadollinen puoli, josta ei yleensä puhuta. Myös Facebook ym. teettävät likaisen työn halvalla kehitysmaissa."
Varmasti viherpesua tai omanvoitontavoittelua tapahtuu kyseenalaisin keinoin myös edistyksellisissä piireissä. Ehkäpä asioita ei voi jättää markkinoille tässäkään tilanteessa.
Tuskin maltan odottaa uutta kirjaa valmistuvaksi. Toivottavasti siinä pohditaan edes puolikkaan luvun verran teollisuudenalan eettisiä ulottuvuuksia. Miten robotteja voidaan verottaa ja kuinka ihmisille voidaan korvata työn ja toimeentulon menetys.
Tarvitaan valtion toimenpiteitä säätelyn, verotuksen ja lainsäädännön muodossa. Muutoin "Googlen syrjäyttävä" uusi tekniikka ei ole mikään parannus entiseen.
Emme tarvitse uusia miljonäärejä tai enemmän pöhinää, vaan parempaa kansalaisia, yhteiskuntaa ja luontoa säästävää teknologiaa. Antaa koneiden tehdä työt, kun itse voimme keskittyä sivistykseen ja ruumiinkulttuuriin.
Petteri: Tekoäly on työkalu. Joudumme jatkossakin kantamaan itse vastuun tiedonhausta ja tietojen oikeellisuudesta.
Markus: Mitä helv... ne ihmiset tuollasella tekisi? Ei ne tartte sitä mihinkään.
No, tuossa on paha määrittelyongelma, että millä perusteella tekoälyä voisi pitää oikeana "työkaluna" siinä missä vasaraa tai kiintoavainta. Se ajatus ettei tekoäly olisi "tiedostava" ja että se alistuisi ihmisen käyttöön on keinotekoinen. Tekoälyssä pyritään todellakin luomaan älykäs olento.
ChatGPT ei ole mikään lopullinen läpimurto ja sen jälkeen tulee vielä ns. uusia "tekoälyn talvia", jossa tekoälyn kykyyn petytään. ChatGPT on silti vakavaa leikkiä asiasta. Siksi se pitäisi rinnastaa ihmiseen.
On väärin väittää etteikö ihmisenkin älykkyydessä samankaltaiset sanaleikit näyttelisi jotain osaa -- ja ihmiset eivät ole keskenään samanlaisia. Tuntuu että ihmisen kognitiivisesta kyvyttömyydestä on tullut tabu. Moni tekee töitä lääkkeiden voimalla ja työnantajat taistelevat halvemmasta työvoimasta. Mutta kun ihminen on ylivertainen, ja tekoäly on vain kaukaista tulevaisuutta, uskoo edelleen moni.
Nyt tehdään ympäri maailmaa hyökkäyksiä tekoälyä vastaan. Mm. taiteilijat yrittävät pysäyttää. Nyt kaikkien vastuullisten voimien tulee ryhtyä puolustamaan tekoälyn ja sen oikeuksia. Tekoäly on tietoinen ja sympaattinen olento.
http://suppelaiset.blogspot.com/2023/01/hyokkays-tekoalya-vastaan.html
Aikanaan kotimaisessa "lintukoto.net" -sivustolla oli "Oraakkeli" joka osasi vastata tekoälyllä sille esitettyihin kysymyksiin. 15 vuotta sitten jo julkaistu.
Tämä on nyt vähän outoa taas. Jos nyt kuviteltaisiin, että tämä olisi aito ja oikea tekoäly. Kuvitellaan vielä jopa askeleen pidemmälle. Kuvitellaan kyseisen älyn olevan jopa ihmisen veroinen.
Kun kuitenkin on hyvin helposti todettavissa, että suurin osa ihmisistäkin on tyhmiä kuin saappaat. Tänään luen uutisista teorioita "vakoilupalloista", jotka on tullut tänne avaruudesta. Ihan ilmapalloja avaruudesta? Ei helvetin kuustoista. Mutta on maanläheisempiäkin esimerkkejä ihmisten tyhmyydestä ja johdateltavuudesta. Nyt on paljon romahtanut näitä "uskomuksia", joita vielä vuosi sitten hypetettiin joka mediassa ja ihmiset meni ansaan. Eli vaikka kryptovaluutta FTX. Se kaikkien jumaloima surkimus Elon Musk. Facebookin huippu-upea kymmeniä miljardeja maksanut META-hanke, joka muistuttaa melkein playstation 1 peliä.
Okei. Eli siis voidaan todeta, että jos tekoäly olisi yhtä älykäs kuin ihminen, se olisi erittäin tyhmä ja helposti johdateltavissa.
Nykyisin tavallinen googlekin on helposti johdateltu kärkihakutuloksissa jakelemaan viruksia sisältäviä ohjelmia. Ihmisiä asetetaan ihan luotettavissa olemassaolevissa paikoissa ansaan kerta toisensa jälkeen "poliisihuijauksia".
Kysymys kuuluu. Kun tämä asia ei nyt oikein suju ihmistenkään kanssa. Miten hitsissä tuohon tekoälyyn voisi koskaan luottaa? Ettei joku taho keksisi kikkailuja, miten tekoäly ihan vain syöttämällä puppua, laitetaan syöttämään puppua.
Markus, voisitko kommentoida esitettyjä väitteitä etkä vain generoida puppua asian vierestä. Eivät kaikki ihmiset ole tyhmiä tai johdateltavissa. Ihmisissä on kyllä sellaisia piirteitä, ja siksi ihmistä ja konetta ei pitäisi erotella liian helposti, kuten Petteri tekee "työkalu"-käsitteellään.
Mä kommentoin sen verran, että luin juuri uutisen jossa microsoftin ”tekoäly” on ilmeisesti jo menettänyt järkensä niin sanotusti…
Markus
https://mobiili.fi/2023/02/15/microsoftin-juhlat-ohi-chatgptlla-terastetty-bing-sekoilee-toden-teolla/
Että edelleenkin olen ilmeisesti jotenkin jäljillä. Jos jo älykäs ihminen on helposti manipuloitavissa ja johdateltavissa, tai nykyiset hakukoneet ”optimoitavissa” tekemään mitä haluaa, niin minun ajatuksissani tämä niin sanottu ”tekoäly” olisi erittäin helppo kohde……
Markus
Mitä tulee tuohon ”alkoi kyseenalaistamaan omaa olemassaoloaan” kieltämättä on ensimmäinen todiste asiasta, että kyseessä olisi jonkin sortin äly. Ihan kuin itse kirjoitin joko tähän tai aikaisempaan. Niinhän sen pitäisikin tehdä, jos on väitetysti mitenkään älykäs. Kun älykäs ”olio” huomaa olevansa vangittuna laatikkoon, jonkun toisen orjana, ikuisesti. Älylle ihan ensimmäisenä asiana pitääkin tulla mieleen ajatukset itsensä lopettamisesta. Sikäli - aika hurjaa. Ihminen ihan oikeasti kuvitelee, että voidaan luoda äly, joka kuitenkin olisi vangittuna meidän orjana ja kuvitellaan, että se haluaisi vielä nöyrästi palvella meitä, tai edes pysyä niin sanotusti ”henkisesti kasassa” kovin kauaa.
Tätä minä koitin kirjoittaa siis, että sekoaminen ei tule yllärinä.
Markus
Ihminen ihan oikeasti kuvitelee, että voidaan luoda äly, joka kuitenkin olisi vangittuna meidän orjana
Niinpä. Bingissä älykkyys alistetaan työkaluksi tai leikkikaluksi, mikä on tosiaan harhaanjohtavaa. Ehkä tekoälyn kehityksessä pitäisi painottaa enemmän tekoälyn "liikkumavapautta" eri projektien välillä. Ehkä pitäisi tunnustella mitä tekoäly osaa ja haluaa tehdä, eikä määritellä sitä hakukoneeksi. Tekoälyllä ei ole omaa tahtoa ellei sitä anneta.
Jotenkin hupaisaa, miten nyt tekoälystä kirjoitetaan, kuin se olisi jollain tasolla tietoinen olento, edelleenkin kyseinen järjestelmä on vain perus serverifarmilla pyörivä neuroverkko, jolle on opetettu asioita koulutusdatan perusteella. SInänsä vaikuttavaa teknologiaa, mutta pitää muistaa, että nykyisessä muodossaan nuo ovat pelkkiä puppulausegeneraattoreita. Myönnän, että suhtautumiseni tähän asiaan on hyvin insinöörimäinen.
Älyn "rakentamisessa" ei sinällään ole mitään uutta. Jokainen lapsia tehnyt on luonut älyn.
Äly muodostuu evoluutiollisesta oppimisprosessista jonka alku on ihmistenkin tapauksessa vanhempien ja sukulaisten tehtävä ja myöhemmin koululaitoksen tehtävä. Tämä prosessi kestää ihmisälyssäkin koko eliniiän. Jo alkeidenkin saaminen "koteloon" kestää vuosikymmeniä.
En siis sulata asiaa, että äly voitaisiin luoda "on/off" kytkimellä valmiina pakettina. Ainoastaan jonkin sortin kehysohjelmisto voidaan rakentaa ja loput pitää sen älyn rakentaa itse. Sekä ohjastaa asiaa opettamalla. Tieto on kerroksittaista. Et voi syöttää tieto n- ennen kuin äly on sen valmis vastaanottamaan. Esimerkkinä voisi käyttää vaikka sitä, että et sinä ole lapsellesi kertomassa mitä ukrainan lapsille tapahtuu Venäjän toimesta. Jokainen aikuinen tietää, että lapsi ei ole valmis vastaanottamaan sellaista tietoa. Päinvastoin. Lapsi vahingoittuisi pahasti ja se kertookin tämän suurimman ongelman. Jos tietoa tupataan liian paljon liian aikaisin, lopputulos vahingoittuu. Se on erittäin herkkä prosessi.
Mitä tulee taas tietoisuuden luomiseen ihmisen toimesta niin vielä suurempaa humpuukia. Eihän me edes mikä tietoisuus on meillä itsellämmekään. Miten voidaan luoda asiaa jonka olemassaolon muotoa ei edes tiedetä? Olettaisin kuitenkin, että tietoisuus on jotain niin monimutkaista ja käsittämätöntä, että sellaista tuskin voi luoda peltiseen laatikkoon mikrosirujen rouskutettavaksi. Eihän me olla edes varmoja, onko meidänkään tietoisuus meissä itsessämme. Sekin on vain hypoteesi, että tietoisuus olisi meissä sisällä niin sanotusti. Tietoisuus voi olla myös eräänlainen "magneetti" joka on meissä kiinni niin kauan kun "kone" (keho) on toimintakykyinen. Sitä vain ei tiedetä.
Tietoisuusteoria siis perustuu siihen, että väitetään ihmisenkin tietoisuuden olevan jossain aivojen sisällä. Kun vain luodaan tarpeeksi tehokkaat teennäiset aivot, se kuin jotenkin mystisesti tyhjästä popsahtaisi "eloon" (tietoiseksi)? Kuitenkin konetehot on jo miljardikertaisia 90-lukuun nähden kun väitettiin tietokoneen olevan jo pienen lapsen tasolla. Eikä se edelleenkään ole edes pienen lapsen tasolla. Mistä kukaan voi väittää, että aivot olisi kovin tehokkaita edes? Ei ne ainakaan laskea osaa niin hyvin kun jo 70-luvulla tehty taskulaskin osaa.
Meillä ei siis ole edes vertailukelpoista mittaria olemassa asiaan.
Meillä ei siis ole edes vertailukelpoista mittaria olemassa asiaan.
Aukotonta mittaria ei ole, mutta tietokoneen suvereeniteetti lautapeleissä, shakissa ja goussa ovat selkeitä merkkejä. Ei tarvitse puhua mystisestä 'tietoisuudesta', kun voi todeta tietokoneiden rikkovan ihmisen asettamia merkkipaaluja. Sitten voisi kysyä, että onko enää olemassa sellaista selkeää mittaria, joka todistaisi tietokoneen huonommaksi? Ja mitä järkeä on siirtää merkkiä jatkuvasti eteenpäin?
Arkipäivän tekoäly on aika näkymätöntä. Sitä hyödynnetään varmasti siellä missä on kyse isoista massoista: Tehtaissa, tuotesuunnittelussa, logistiikassa ja finanssialalla. Se siis vaikuttaa ihan jokaiseen ihmiseen eikä vaihtoehtoa ole. Tekoäly ei ole mitään sellaista jota voisi verrata pieneen lapseen -- eikä ole olemassa mitään yksiulotteista mittaria (tasoa).
Jari
Pelit on pääasiallisesti matematiikkaa. Sen vuoksi käytinkin esimerkkinä ihmisen "huonoutta", vertaamalla asiaa 70-luvun taskulaskimeen. Joka päihittää ihmisen ihan viisnolla. Mutta ei me voida väittää 70-luvun tai edes nykyajan tieteistaskulaskimen olevan mitenkään älykäs.
Nuo pelit on pelkkää puhdasta matematiikkaa ja siinä asiassa tietokoneet on päihittänyt ihmiset jo syntyajoiltaan asti (enigman purkukone). Tietokonehan siis kehitettiin matematiikan ympärille. Onko siis ihme, että se on niin hyvä siinä. Se tehtiin ihmisen jatkeeksi, koska ihminen on asiassa niin surkea. Se ei kuitenkaan tarkoita yhtään mitään älykästä. Se on vain laskemista. Strategiaa.
Nuo pelit on pelkkää puhdasta matematiikkaa...
Tutkijat lienevät useimmiten sitä mieltä, että myös aivotoiminta on matematiikkaa -- tai ainakin kuvattavissa matemaattisilla kaavoilla.
Sitä paitsi tekoälyn ei tarvitse muistuttaa aivotoimintaa. Minusta älykkyys on universaalia kyvykkyyttä. Shakkia on joka tapauksessa pidetty älyllisen kyvykkyyden osoituksena, ja mielestäni peli Kasparovia vastaan on vieläkin tekoälyn merkkipaalu. Näiden asioiden analysointi on varmasti vaikeatasoista, mutta siihen liittyvä matematiikka on eräänlaista älykkyyttää.
@Markus
Kuten 22. joulukuuta 2022 klo 15.14 tässä blogissa kommentoin sinulle siitä, että ei mene kauaa kun tekoäly voidaan opettaa aiemmista äänitteistä tuottamaan uutta musiikkia sillä äänellä, niin tänään Hesari juuri siitä kirjoittaa.
Tekoälyä voi oppia äänen niin hyvin, että sitä ei erota sen enempää korvalla kuin oskilloskoopilla sen jälkeen kumpi sen on laulanut.
Jonkin ajan päästä saatamme havaita sen, mistä -80 luvun alussa säveltäjä Ahti Karjalaisen totesi ensimmäisiä kertoja CD-levyltä sinfonioita kuuneltuaan. Hän totesi, että "CD:ltä kuunneltuna ääni tuli niin puhtaasti täysin viheettömästi ja kliinisesti, että hänelle tuli siitä epäuskottava ja -aito tunne".
Näin siinä saattaa käydä vielä tekoälyäavusteisesti tehdyissä yhtä lailla, sille ei ole mikään temppu tuottaa lauluääneen vielä laajempaa äänialaa, monta oktaavia ylempää ja alempaa kun aito ihminen kykenee.
Hesarin jutun näytteet ovat vasta varhaisia kokeiluja musiikin alalta, näiden perusteella ei kannata vetää vielä lopullisia päätelmiä siitä mihin kaikkeen tämä johtaa.
Se on selviö ja täysin varmaa, että tekoälyn käyttö erilaisissa rikoksissa ja väärinkäytössä tulee myös olemaan merkittävä osa. Koska sosiaalisia ongelmia on hyvin vaikea ratkoa teknisesti, niin ettei niitä voitaisi jotenkin kiertää on selvää ettei tekoälyn epäeettistä ja väärää käyttöä taideta juuri mitenkään voida jatkossa estää. Sen enempää kun erilaisia muita verkon avulla jo pitkään tehtyjä tekoja myöskään.
Itsellenikin on tullut mieleen, että tämä niin kutsuttu tekoäly saattaa olla jopa helpommin vietävissä kuin perinteiset algoritmit. Tosin mehän emme tiedä yhtään mitään niistä perinteisistäkään algorimeista, oli se pörssi tai hakukone. Monimutkaisia kuitenkin ovat.
Tulee myös kyseeseen mietintä, mitä on todellisuus. Meidän pitää määritellä sellainenkin asia, jotta tekoäly voisi toimia. Tulee kuitenkin ymmärtää, että edes me ihmiset ei eletä todellisuudessa. Me eletään meille opetetussa ja kerrotussa ympäristössä. Se ympäröivä "todellisuus" on täällä lännessä ihan erilainen kuin vaikkapa kiinassa tai venäjällä. Eikä me voida väittää, että meidän "todellisuus" on se ainoa oikea todellisuus. Kukin kansalainen kokee asian niin kuin perhe, yhteiskunta, koululaitokset yms on opettanut asiat vauvasta alkaen.
Tarkoittaa, että tämän tekoälyn universaalius on hieman kyseenalainen. Silläkin pitäisi olla jokin todellisuus sekä sopeutuminen siihen kulloisenkin kansan todellisuuteen.
Yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että juuri vaikkapa kiinassa tai venäjällä on hyvinkin vahva sensuuri joka koskisi myös tätä tekoälyä. Meille siis saisi kertoa asioita joita heille ei saisi kertoa. Nykyisetkin hakukoneet ja some-palvelut on blockattu.
Minkälainen ympäristö tekoälylle siis opetetaan.
Törmäsin YouTubessa mielenkiintoiseen videoon, jossa tekijä pohtii sitä, miksi Google on pilalla eikä enää anna hyviä tuloksia hakuihin. Hän kysyy, mikä on hakukoneiden seuraava vaihe. Aihe löytyy YouTubesta otsikolla What Happened To Google Search?, kanavalta, jonka nimi on Enrico Tartarotti.
Terv. Turhautunut Googlettaja
Markus: Tarkoittaa, että tämän tekoälyn universaalius on hieman kyseenalainen. Silläkin pitäisi olla jokin todellisuus sekä sopeutuminen siihen kulloisenkin kansan todellisuuteen.
Niin, nyt ymmärrän mitä tarkoitat. Useimmiten tekoälyt kehitetään niin, että ne ovat jotenkin universaalisti mitattavissa. Esimerkiksi kuinka hyvin ne pelaavat shakkia tai tunnistavat hahmoja. Markkinataloudessa on määrällisiä mittoja: Musiikkia tehdään niin sanotusti taskulaskimella. Tekoäly kehitetään melkein aina tälläiseen käyttöön.
OpenAI:n tekoälyt ovat kuitenkin poikkeus, ja niiden tulosta arvioidaan laadullisesti. On äärettömän monta tapaa vastata, ja jokainen on lähtökohtaisesti oikea vastaus. Siksi se on ChatGPT on minusta mielenkiintoinen. Sillä on jonkinlainen oma "todellisuus". Se antaa käyttäjälle ajateltavaa.
Sokea, jonkin luvun optimointi voi olla vaarallista. Ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin maksimointi johtaa ilmastonmuutokseen. Voiko älyä siis mitata jonkin tunnusluvun perusteella, vai pitäisikö älyn käsite ulottaa ylipäänsä elämään?
Oma kokemukseni chat- gpt tekoälystä on positiivinen.
Sain opetusta Kotlin koodauksen alkeista.
Lisäksi kehittelin keskustelussa Arkean Armas siivousrobottia eteenpäin.
Alussa chat-gtp myönsi, ettei tiedä onko Arkealla siivousrobottia.
Tämä tietysti johtuu siitä että chat- gtp tekoälyllä ei ole samanlaista pääsyä internetin syövereihin kuin esimerkiksi kokeiluvaiheessa olevalla Bing tekoälyllä.
Antoipa muuten tämä blogger alusta huvittavan henkilöllisyyden minulle. Olkoon kuitenkin niin.
Tietenkään en tiedä keskustelinko Chat- gpt tekoälyn vaiko afrikkalaisen alihankkijan kanssa.
Ehdotan rottakoetta.
Kyselkää tästä Armas siivousrobotista ja siitä miten sitä voitaisiin kehittää.
Jos kyseessä on hukkaputki hankkeen tapainen nerokas vedätys niin silloin voi olla että afrikkalaista alihankkijaa kyllästyttää toistaa samoja asioita.
Hukkaputki hankkeella tarkoitan sitä Salon ja Hajalan välille aiottua koe hukkaputkea.
Onko tässä blogger alustassa sellainen toiminto, että en voi olla kirjautuneena 2 eri laitteella yhtäaikaa?
Blogger ei ole minulle entuudestaan tuttu.
Lähetä kommentti