torstai 23. syyskuuta 2021

Tutkielma autojen rekisterikilpien numeroista

Vaihteeksi jotain ihan muuta. Kesän automatkoilla aloin kiinnittää huomiota autojen rekisterikilpien numeroihin. Sataluvut (100, 200, 300.. 900) näyttivät kovin harvinaisilta, vaikka oletin että keskimäärin joka sadas auto olisi sellainen. Kun aloin kiinnittää asiaan huomiota, en nähnyt yhtään satalukuun päättyvää rekisteriä.

Oliko se vain sattumaa? Vai olivatko tasaluvut oikeasti harvinaisia, kenties varattu maksullisille erikoiskilville?

Kesän jälkeen pääkaupunkiseudulla näin vihdoin ostoskeskuksen parkkihallissa tasaluvun ja heti perään kadulla toisen. Nyt ilmiö oli kääntynyt päinvastaiseksi -- niitähän oli joka puolella!

Ovatko tasaluvut rekisterikilvissä harvinaisia vai ei?

Insinöörin mieli vaati tutkimaan asiaa. Ostin Clas Ohlsonilta perinteisen kappalelaskurin ja aloin seurata vastaantulevia autoja.

Naks, naks! Ei-tasaluvut kasvattavat laskuria.

Sinänsä merkityksettömästä asiasta tuli malliesimerkki tutkimustyöstä. Vääristymättömien havaintojen tekeminen on yllättävän vaikeaa, sillä tutkijan oma ennakkoasenne vaikuttaa tuloksiin. Itselläni oli ennakko-odotus, että tasaluvut olivat harvinaisia, joten oli houkutus tulkita epäselvät tapaukset sen mukaisesti.

Näinkin yksinkertaisessa asiassa oli tulkinnanvaraisuutta. Näinkö rekisterinumeron varmasti oikein? Laskenko vain henkilöautoja vai myös paketti- ja kuorma-autoja tai työkoneita? Ei kai sentään Viron tai Ruotsin rekisterissä olevia?

Jotta aineisto ei vääristyisi, mittaus piti lopettaa työpaikan ja kodin läheisyydessä, sillä muuten oli vaara samojen autojen toistumisesta. Koska vastaantulevia autoja oli melko vähän, eikä niiden rekisterikilpiä esim. kuvan Kehä I:llä ollut kaiteen vuoksi helppo nähdä, nopeutin prosessia laskemalla myös suurilla parkkipaikoilla olevia pysäköityjä autoja. Silloin oli pakko tehdä valintoja varoa, ettei samoja autoja laske moneen kertaan.

Tilastollisesti luotettavan aineiston saaminen ei todellakaan ole helppoa, edes niin selkeässä asiassa kuin autojen rekisterikilvet.

Tarkkaan ottaen tasalukuja on vain yhdeksän (tietääkseni 000 ei ole käytössä), kun taas kaikkia numerovaihtoehtoja on 999 kappaletta. Ilmeisesti kaksinumeroisia kilpiä jaetaan vain perustellusta syystä tai ostamalla, joten on vaikea päätellä todellista odotusarvoa. Lähdetään siitä, että se on 999/9 eli jos numerointi on satunnaista, joka 111. auto pitäisi olla tasaluku.

Helsingin Sanomissa Torsti sivusi samaa asiaa 12.9.2021. Suomen harvinaisimmat kilvet ovat yksinumeroisia, kaksinumeroisista harvinaisin on luku 79 (2771 kappaletta). Kolminumeroisista harvinaisin on 666 (6200 kpl), seuraavaksi harvinaisin on 713.

Naksuttelin laskurilla näkemiäni rekisterikilpiä ja nollasin lukeman aina, kun vastaan tuli 100, 200, 300... 900 -kilpi. Tuloksena oli sarja 66, 195, 265, 129, 178, 166, 47,  23, 72, 36, 53, 145, 16, 34, 298, 119, 34, 159, 51, 59, 138, 249, 221, 63, 191, 149, 9, 158, 192, 100, 71, 173, 80, 4, 282, 72, 166, 75, joista kaikkien keskiarvoksi saadaan 119,4 kpl. Ensimmäiset kuusi mittausta ovat Kehä III:n ulkopuolelta, loput lähinnä pk-seudulta.

Silmämääräisesti tasalukuja on Kehä III:n ulkopuolella vähemmän kuin sisäpuolella (suurempi laskurin arvo kahden tasakilven välillä), mutta aineisto on liian pieni johtopäätösten tekemiseksi. Keskiarvo 119 on kuitenkin hyvin lähellä odotettua, joten alkuperäinen oletus osoittautui psykologiseksi virheeksi. Tai sitten on niin, että uuden kirjainyhdistelmän numerointi aloitetaan tasaluvusta ja pääkaupunkiseudulla autot ovat keskimääräistä uudempia. Tasaluvuissa oli mm. neljä Teslaa, mikä tuntuu sattumanvaraista arvoa suuremmalta.

Kun alkaa kiinnittää huomiota rekisterinumeroihin, psykologia saa vallan. Tuntui siltä, että yhdistelmä 444 esiintyi muita useammin. Myös 666 ja 999 jäivät hyvin mieleen, vaikka 666 pitäisi olla kolminumeroisista harvinaisin.

Hmm... ehkä pitäisi alkaa laskea seuraavaksi niitä?

Lisäys 24.9.2021: Illalla Helsingin Uudenmaankadulle oli pysäköity kadun molemmille puolille autot, joiden molempien rekisterikilpi päättyi numeroon 500. Autot olivat vieläpä vierekkäin. Siinäpä sattumaa kerrakseen.

6 kommenttia:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Klassinen esimerkki luonnollisesta satunnaisuudesta. Joku voi lotota koko ikänsä eikä voita mitään, joku toinen saattaa saada päävoiton ensimmäisellä kerralla. En tiedä onko jälkimmäistä koskaan tapahtunut, mutta se on silti mahdollista.

Anonyymi kirjoitti...

Voittihan joku henkilö yli 17 miljoonaan euroa nettipelissä Mega Fortune. Ja 25 sentin panoksella ensitalletuksella. https://www.youtube.com/watch?v=MTRzEWUJ7RU

Asiaan, eli itselläni on vielä tallella vihkonen vuodelta 1960, jolloin tien vierellä otimme autojen rekkareita ylös. A-kirjaimella alkaneet olivat aivan mahtavia saavutuksia.
Mutta onko "luonnollista satunnaisuutta" edes olemassa?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Rekisterikilpien numerot eivät ole satunnaisia, koska niitä myönnetään peräkkäisinä numerosarjoina tietyn logiikan mukaan - me ulkopuoliset emme vain tiedä logiikkaa.

William Gallop kirjoitti...

Tiedän henkilön joka osti käytetyn auton jonka rekisteri oli xxx-666. Hän kävi samantien hakemassa uudet eu-rekkarit.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tiedän muitakin, jotka eivät ole suostuneet ottamaan 666-loppuista rekisterikilpeä. Näin vahvassa elää (taika)usko vielä suomalaisissa.

Teemu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.