keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Tein kai lottorivini väärin

Pari päivää sitten autoradiosta soi Maustetyttöjen Tein kai lottorivini väärin. Biisi julkaistiin pari vuotta sitten, mutta on Wikipedian mukaan tehty jo aiemmin. 

Tänä vuonna kukaan ei laulaisi lottoriveistä. Veikkaus on joutunut ennen näkemättömän kritiikin kohteeksi. Sen peleistä on tehty syyllinen kaikkien peliriippuvaisten ongelmiin. Sosiaalisessa mediassa on aktiiveja, jotka eivät hyväksy mitään keskustelua aiheesta. Nyt myös valtamedia on herännyt Veikkauksen pelituottojen kasvattamisen varjopuoliin.

Hyvä niin, sillä pelikoneiden tuominen ruokakauppoihin on ollut erikoinen veto, jota juuri kukaan ei sen tapahtuessa kyseenalaistanut. 

Veikkauksen asema suomalaisessa yhteiskunnassa on ainutlaatuinen ja kietoutuu läheisesti urheiluun, jolla on vastaava erikoisasema. Televisiossa on erikseen urheilu-uutiset, vaikka huippu-urheilun merkitys arjessa on mitätön. Kukaan ei maailmalla kunnioita suomalaisia enempää siksi, että voitamme maailmanmestaruuden jossain jääkiekon kaltaisessa marginaalilajissa. Menestyneet urheilijat ovat kansallissankareita ja julkkiksia. Heidän harjoittelustaan ja selittelyistään kuullaan tv-uutislähetysten yhteydessä. Jostain ihmeen syystä missit naivat aina jääkiekkoilijoita. Urheilua ei vaadita osallistumaan edes ilmastotalkoisiin. Ja niin edelleen. Urheilu pelaa omilla säännöillään, kuten Veikkauskin.

Muistelen, että joitakin vuosia sitten pesäpallon pistelaskentaa muutettiin, jotta laji voitiin ottaa urheiluvedonlyönnin kohteeksi. Yritin tarkistaa asiaa Wikipediasta, mutta laaja pesäpalloartikkeli ei mainitse pistelaskua lainkaan. Ehkä asia on ollut kirjoittajalle liian ilmeinen. Oleellista on, että vedonlyönti ohjasi urheilua, eikä päinvastoin. Jos muistan väärin, poistan tämän kappaleen myöhemmin.

Tunnustan, että olen lapsena itsekin lotonnut muutaman rivin, kerran taisin voittaa jonkin pikkusumman. Se ei kuitenkaan tehnyt minusta peliriippuvaista, päinvastoin. En pidä mistään peleistä, olivat ne sitten tietokoneella tai urheilussa. Eivät vain ole minun juttuni. Isovanhempani rohkaisivat kuitenkin lottoamaan ja sen tein.

Isovanhempani olivat tavallisen työväenluokan ihmisiä. He veikkasivat joka viikko, ensin vakioveikkausta ja tasapeliä (sitä ei taida enää olla olemassakaan), myöhemmin myös lottoa. Lauantai-illan arvonnat ja Englannin liigan ottelun tulokset olivat viikon kohokohta. Eivät he koskaan mitään isoa voittaneet, mutta veikkaaminen oli heille harmitonta viihdettä.

Jokainen toivoo vaurastuvansa. Matematiikka todistaa, että lotossa todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Se on kuitenkin olemassa, ja antaa ihmisille toivoa. Jos matematiikka olisi ratkaisevaa, kukaan ei uskaltaisi ajaa autolla eikä polkupyörällä, mutta lentäisi mielellään. Psykologisista syistä asenteet ovat juuri päinvastaisia.

Nykyään on trendikästä pilkata veikkaajia ja lottoajia. Nekin rahat kannattaisi sijoittaa pörssiin! Tällaiset neuvoja eivät ymmärrä perussuomalaisten veikkaamisen ideaa. Joka viikko joku voittaa tuhansia, joskus miljoonia, ja mahdollisuus on kerrankin samanlainen jokaiselle osallistujalle. Vaurastumisen toivo auttaa jaksamaan arjessa. 

Lottoaminen on vähän kuin presidentin armahdusoikeus: harvalle osuva keino korjata yhteiskunnan ja kohtalon vääryyksiä. Mutta se on kuitenkin olemassa.

Pörssissä voittavat ne, joilla on eniten sijoitettavaa jo ennestään. Kukaan tuskin rikastuisi laittamalla viikottaisen lottorahan pörssiin. Sijoittaminen vaatii myös pitkäjänteistä ajattelua, vähintään kymmenen vuoden tähtäintä. Sellaista ei perussuomalaisen elämässä ole. Arjessa pitää selvitä viikosta ja kuukaudesta toiseen.

Sitä paitsi monelle pörssi on juurikin lottoa, panokset vain ovat isommat. Tuottoja haetaan velkavivulla ja hypeosakkeita haalimalla. Riskit ovat suuret ja moni menettää enemmän kuin mihin olisi varaa. Uhkapeliä sekin on. Miksi yhteiskunta nyt paheksuu lottoamista, mutta suosii pörssilottoa?

En edelleenkään näe pahaa siinä, että isovanhempani veikkasivat joka viikko. Heistä ei tullut peliriippuvaisia, ei minustakaan. 

Ongelmallista on se, että veikkaus kietoutuu epäterveellä tavalla urheiluun, jotka molemmat ovat tähän saakka nauttineet erikoisasemaa niin edunvalvonnassa kuin lainsäädännössä. Eduskunta on vaatinut pelituottojen jatkuvaa kasvattamista, mitä Veikkaus on monopoliasemansa turvin tehnyt tehokkaasti ja ilman ulkopuolista kritiikkiä.

Nyt on sen aika. Mutta kritiikissäkin on oltava rehellinen eikä kaikki peliriippuvuus ole Veikkauksen syytä. Netti tarjoaa rajattomat mahdollisuudet pelaamiseen ja moni on pilannut elämänsä ulkomaisissa nettipeleissä, joissa hävityn rahan määrää kukaan Suomessa ei valvo. Uutisoinnissa ei liioin eritellä, kenen peleihin peliriippuvaisten suuret rahat ovat menneet. Maksulliset urheilukanavat pursuavat Suomessa laittomia pelimainoksia ja epämääräinen vaikuttajamarkkinointi kukoistaa, varsinkin sosiaalisessa mediassa. 

Perattavaa on siis muuallakin kuin Veikkauksessa.

15 kommenttia:

Jari kirjoitti...

Kiinnostava aihe. Pistelaskun muutos mainitaan kyllä Wikipediassa:
Veikkaus toi Suomeen urheiluvedonlyönnin vuonna 1993, jolloin Superpesiksen johtohenkilöt halusivat lajinsa pitkävedon pelikohteeksi. Sen takia juoksupelistä siirryttiin 1994 jaksopeliin, mikä kasvatti tasapelimerkinnän mahdollisuutta. Peli jaettiin kahteen jaksoon.

Enemmän tarinaa "ulkopuolisen tahon säännöstä", jossa vältetään V-sanan käyttöä:
http://www.pesiksenmaailma.fi/index.php/component/content/article/1-pirhonen/58-aika-entinen-ei-koskaan-enaeae-palaa-vai-palaako

Petteri Järvinen kirjoitti...

Juuri tuota muistelin - en vain muistanut, että siitä on noin kauan. Mutta Wikipedian artikkelissa ei puhuta mitään oleellisesta pistelaskusta, ehkä aihe oli kirjoittajalle liian itsestäänselvä?

Anonyymi kirjoitti...

Nykyään on trendikästä pilkata veikkaajia ja lottoajia. Nekin rahat kannattaisi sijoittaa pörssiin!

Peleissä on eroja. Itse kohtelen Lottoa äärimmäisen epätodennäköisen payoutin riskisijoituksena. Pelit ovat VikingLotto ja Eurojackpot. Näissä kummassakin on sääntö että kun maksimipotti on saavutettu ensimmäisessä voittoluokassa, rahaa alkaa valua pienempiin. Eli todennäköisyys saada isompi summa myös ilman täysosumaa on reilusti isompi.

Tänä vuonna tähän on kulunut noin 20 euroa (VL:n sääntöuudistuksen jälkeen pääpotti pysyi 25 miljoonassa pitkään), joten ei ole panoskaan kovin iso, mutta tuotto voi olla melkoinen.

Samaan aikaan pörssissä on toki omaisuuden tuotto ollut prosentuaalisesti kovaa. Tällaisena ylemmän keskiluokan sijoittajanakin euromääräiset tuotot mitataan kuitenkin tuhansina euroina joista vielä verottaja vie 30% päältä, joten miljoonaluokan potit totta kai kelpaisivat koska ei paljoa menettänyt.

Sen sijaan erilaiset urheiluihin perustuvat pelit (pitkävedot, tulosvedot ja vaikka mitkä) ovat puhdasta huijausta. Kertoimet säädetään niin, että mahdollisuudet saada isoja tienestejä pelaajana perustuu ihan täysin joihinkin satunnaisyllätyksiin kuten vaikka loukkaantumisiin. Eli jos veikkaat että suosikkijoukkue voittaa, todennäköisesti voitat mutta et paljoa mitään. Jos taas veikkaat suosikkia vastaan niin todennäköisesti menetät rahasi...

Deekoo kirjoitti...

Itse pelaan peruslottoa yhdellä hajarivillä, joskus vakioveikkausta haravalla, muistan että pelasin silloin tällöin vakiota jo 1970-luvun alussa noin seitsemän vuoden iässä, mutta enintään 3:lla hajarivillä, myös tasapeliveikkauksen muistan, ja joskus pelasin ja joskus tuli pikkuvoittokin, eli piti muistaakseni 40:stä kohteesta arvata 8 tasapeliä, tähän käytettiin viikkorahoja.

Maanantaina Yle TV1 tuli ohjelma Some Deep Stories, joka kertoi peliriippuvuudesta, mutta pelaaminen kohdistui myös pelikasinoihin, jotka ei veikkauksen. Velkaantuminen seuraa, että otetaan pikavippejä.
Pesäpallossa oli mustatorstai 13.8.1998, josta koitui Veikkaukselle sopupelien vuoksi tappioita, ja myöhemmin tuomioita asiassa rikokseen syyllistyneille, eli jo silloin pesäpallosta "lyötiin vetoa".

Eri riippuvuudet ovat ongelmia, jotka pitäisi tunnistaa ja tunnustaa, ja hoitaa ja pitää kontrollissa. Peliriippuvuus pilaa jopa perheiden elämän.

Jv kirjoitti...

Itse en lähtisi urheiluveikkauksia huijaukseksi sanomaan, vaan näkisin tuuripelien kuten loton ja näiden eron olevan siinä, että lotossa pelataan enemmän "systeemiä" vastaan ja urheilupeleissä enemmän muita pelaajia vastaan.

Lotossa kone arpoo tuloksen ja periaatteessa jokainen tulos on yhtä todennäköinen. Urheilupeleissä taas pelataan oletuksella, että tietää itse todennäköisimmät tulokset paremmin kuin suurin osa muista pelaajista.

Urheilupeleissä voi siten pitkällä ajalla voittaa riittävästi perehtymällä, vaikka harvinaista se on. Tiedän ainakin henkilöitä, jotka ovat tehneet merkittävästä rahaa raviveikkauksella kiitos hyvän matikkapään, kurinalaisuuden ja runsaan hevosten liepeillä vietetyn ajan. Usein tietysti tämä vaatii myös uskallusta ottaa all-or-nothing riskejä välillä.

Sisäänhän näissä kaikissa raha tulee pelaajilta eli nollasummapelejä kaikki veikkaukset ovat. Tai itse asiassa eivät edes nollasummapelejä koska veikkauksen järjestäjä ottaa osansa.

Itse pelaan lottoa ja eurojackpotia yhdellä rivillä, koska se pieni huippupotin mahdollisuus on olemassa. Rahaa tähän menee n. 150€ vuodessa, toki sijoittamalla korkoa korolle toisi tuollekin rahalle varmasti saisi lähes varmasti paremman tuoton, mutta se psykologinen toivonkipinä-aspekti jäisi puuttumaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Urheiluvedonlyönti vaatinee onnistuakseen yhtä paljon perehtymistä kuin pörssisijoittaminen. Tässä pelaajia kutsutaan "pelisijoittajiksi". Vedonlyönnissä pelataan muita vastaan, ihan kuten pörssissäkin. Lotto ym. ovat sitten puhdasta todennäköisyysmatematiikkaa.

izaa kirjoitti...

Ei veikkausta mollattas jos se ei olisi monopoli. Sallitaan kaikki pelifirmat ja automaaatit niin loppuu valitus

Anonyymi kirjoitti...

Veikkaus poikkeaa ulkomaisista toimijoista siinä että ulkolaiset eivät alennu esittämään kyseessä olevan minkään muun kuin rahojen vieminen sekä tyhmiltä että riippuvaisilta. Saatko Petteri mahdollisesti veikkaukselta jonkinlaista sponssia? Kysyn varmuudeksi koska jos vastaus on myöntävä tällaiset kirjoitukset eivät näytä hyvältä.

Lisäksi, mikä on tuon nykyisen persuista öyhöttämisen syynä? Kaikin mokomin ei siinä mutta pistää vain silmään yleensä asiallisessa blogissa.

Anonyymi kirjoitti...

Ok, luetun ymmärtäminen tässä päässä oli ongelma. Puolue ja ihmiset meni sakeisin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

En tiedä, mitä tarkoitat, mutta voin vastata yleisellä tasolla: en saa mitään sponssia keneltäkään. Veikkauksen kanssa minulla ei ole mitään tekemistä, en pelaa enkä urheile millään tasolla - en tietokoneella, pallolla enkä muillakaan.

Veikkauksen asiassa olen täysin ulkopuolinen. Olen kuitenkin pannut merkille, miten jokin aihe nousee esille ja sitten kaikki havahtuvat siihen samalla tavalla. Mikään asia ei ole mustavalkoinen, vaikka pieneen maahan mahtuukin vain yksi totuus kerrallaan.

Markus kirjoitti...

Jotta voi kirjoittaa uhkapelistä, pitää ensin ymmärtää mitä uhkapelaaminen on.

Jos mietitään tavallista casinonpitoa, silloinhan tullaan vanhaan sanontaan "casino voittaa aina". Se pitää ihan paikkansa. Harva vain ajattelee, miksi asia niin on? Kuvitellaan jäniksenkäpäliä ja tuuria. Tai esitetään teorioita pelien olemisesta hieman talon eduksi viritettyjä. Joka siis pitää paikkansa. Mutta ei se casino sillä voita. Jokaisen pelin perusidea on, että vähintään kaksi tahoa pelaa toisiaan vastaan. Se casino on siis yksi pelaaja myös. Jos pelaat blackjackia, pelaat sitä casinoa vastaan ja casinokin pelaa blackjackia silloin. Casino kuitenkin määrää pelin säännöt. Siinä on pieniä etuja casinon puolesta. Kuitenkin totuus kaikista peleistä on, että ilman tuota "talon etua" ne on aika tasaväkisiä. Jos talon etua ei olisi, junnaisit loputtomasti paikoillaan. Mutta kun talon etu on, silloin häviät pikkuhiljaa ja vuorenvarmasti aikojen kuluttua. Toinen vaihtoehto on "all in" mutta et sinä silloinkaan kovin paljoa enempää voita kuin mitä panostitkaa.

Tästä tullaan toiseen asiaan. Pienillä panoksilla on mahdotonta saada isoa voittoa. Siksi se peli junnaakin. Isoja voittoja voi pelissä saada vain isolla panoksella. Mutta silloin riskikin suurenee samassa suhteessa. Myös häviö voi olla iso. Paitsi .... talolla.

Se varinainen casinonpitohan on siitä kieroa, että casinolla on aina iso panos. Joka päivä casino laittaa likoon valtavan summan rahaa. Kymmeniä miljoonia. Mutta koska casino hajauttaa tuon valtavan panoksen, casinolla on silloin pieni riski. Se häviää sieltä täältä pikkusummia, mutta isossa kuvassa rahaa tulee sisään enemmän kuin sitä menee ulos. Pelaajalla ei ole tätä mahdollisuutta. Pelaaja voi pelata vain yhtä peliä kerralla kun casino voi pelata tuhansia. Siten pelaajalla ainoa mahdollisuus isoon voittoon on pelata isolla panoksella mutta siten myös isolla riskillä.

Casinon ei siis tarvitse ollenkaan olla huolissaan itse peleistä. Casino ei voi hävitä. Casino hajauttaa joka päivän pelit kymmeniin tuhansiin pelitapahtumiin isolla panoksella ja vielä se talon pieni etu päälle. Se on kuin kymmeniä tuhansia nännejä joita imeä. Casino totta vie voittaa aina.

Markus kirjoitti...

jatkuu...

Mutta jotta tuo voi toteutua, onkin ihan toiset uhat. Jotta voi pelata paljon pelejä samaan aikaan, pitää myös olla paljon pelaajia samaan aikaan. Samoin myös peliin käytettävä aika pitää maksimoida. Siksi casinot rakentaa samaan rakennukseen yleensä jättiläismäisen hotellin. Mitä isompi casino, sitä enemmän mahtuu pelejä, pelitapahtumia ja ihmisiä sisään. Samoin casinon sisälle rakennetaan kokonainen viihdekeskus, jotta ihmisten ei koskaan tarvitsisi poistua sisältä. Tarjotaan ruokaa, teatteria, viinaa. Sekä se hotellihuonekin vielä. Tällä maksimoidaan aikaa. Sekä poistetaan mahdollisuus pelaajan menemisen viereiseen casinoon. Eli casinon pito on oikeastaan ihan tavallista liikeyrittämistä niillä lainalaisuuksilla. Ei niinkään uhkapeliä.

Eli casinon uhka on tyhjä talo. Vähän pelaajia = isompi riski. Jokaista peliä kohden oleva riski kasvaa kun pelaajien määrä vähenee. Silloin ei voi hajauttaa niin paljoa. Häviön riski kasvaa.

Näin on käynyt veikkaukselle. Ne mummot, jotka on nyt nyhdetty kuiviin, on hoitokodissa tai haudassa. Nuoret ei enää moisiin koneisiin koske. Vielä vähemmän, kun se talon etu veikkauksessa on viritetty aivan tappiinsa. Pelaaja häviää todella usein ja paljon ja äärimmäisen harvoin voittaa edes vähän. Verrattuna edes vanhoihin finntoton ja raha-automaatti yhdistyksen aikoihin, veikkauksesta voisi sanoa sen olevan jo aikamoinen rosvo.

Lotto on tästä hyvä esimerkki. Vanhana aikana sentään oli silloin tällöin mahdollisuus voittaa niitä pieniäkin voittoja. Mutta ei nyt enää. Nyt on panostettu sinne isompaan päähän jonka voiton mahdollisuus on olematon. Mutta samalla on olematon mahdollisuus saada silloin tällöin edes ne "omat takaisin". Eli lottokin on vain rahan lahjoittamista.

Mutta mitä tämä sijoittaminen sitten on? No eipä sekään paljoa eroa urheiluveikkauksesta tai yleisesti tässä peliteoriassa. Kun nuoret ei enää uhkapelaa "veikkauksen pelejä" he paljon viisaampina hoitavat asian sijoittamalla. Tosin siinäkin ongelmana on, että ei se tuosta ylempää kirjoittamastani paljoa eroa. Sieläkin on iso talo yleensä vastassa hoitamassa asiaa. Ottaa omansa sadoista tuhansista pikkuasiakkaista. Edelleenkin olet vain yksi peluri "isossa casinossa". Sen takia sekään casino ei tunnu koskaan häviävän. Ja miten edes voisi? Jos se häviäisi, sitä ei olisi olemassa.

Se casinon/sijoitusfirman olemassaolo kertoo että silloin talo voittaa aina enemmän kuin sinä. Jos se ei voittaisi, sitä taloa ei olisi. Yksinkertaista. Kannattaa oikeasti miettiä mitä satuja uskoo ja mihin rahansa laittaa. Ei se "merenneitorahasto" eronnut millään tavalla onecoinista muuta kuin sillä erotuksella että ekassa taustalla oli iso liikepankki kun toisessa taustalla oli "roistot"?

Timo Koo kirjoitti...

Peliongelma voi olla hyvinkin tuhoisa, niin ongelmaiselle itselleen kuin myös hänen läheisilleen. Tämä kiistaton tosiseikka ei kuitenkaan poista sitä pientä huolta, joka herää aina minussa kun valtiovalta alkaa suojelemaan kansalaista häneltä itseltään.

Vaikka tarkoitus on todellakin hyvä, niin siitä huolimatta pitää varoa ettei tule antaneeksi pirulle sitä kuuluisaa pikkusormea. Kas kun jos nyt suojellaan meitä kansalaisia pelien kiroukselta, niin miltä meitä seuraavaksi suojellaan? Niin ja mihin peleiltä suojeleminen sitten johtaa, toivottavasti ei ainakaan ulkomaisten nettipelien kasvuun.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän pelaaminen voi olla ongelma kun sinne syytää ruoka- ja vuokra rahansa.

Mutta mitä nämä ongelmaiset tekisivät jos Veikkaus lopettaisi kaiken veikkaamisen ja peliautomaatit yms?

Käyttäisivätkö he rahansa ulkomaisiin pelipalveluihin josta Suomeen ei jäisi yhtään euroa?

hdmi kirjoitti...

Ei kukaan ole vaatinut että kaikki veikkaus pitäisi lopettaa, ongelma on peliautomaattien hajasijoitus. Suosittelen Veikkauskratia-kirjaa. Se on meidän aikamme Tamminiemen pesänjakajat.

https://veikkauskratia.com/