Eilen vasemmistoliiton puheenjohtajavaalin voittanut Li Andersson sanoi Ylen radiouutisten haastattelussa, että puolue haluaa lyhentää julkisen sektorin työaikaa. Höristin korviani, sillä työaikaa pidentävä KiKy-sopimus oli saatu aikaan vasta muutamaa päivää aiemmin. Odotin, että joku toimittaja tarttuisi asiaan illan tai tämän aamun haastatteluissa, mutta niiden puuttuessa herätin asiasta itse keskustelua.
Kuvittelin Anderssonin kalastelevan kommentillaan julkisen sektorin työntekijöiden ääniä, mikä on puheenjohtajalta ihan oikea veto. Nettikeskustelussa työajan lyhentäminen sai kuitenkin muita puolustajia, joiden perusteluja minun oli vaikea ymmärtää.
Anderssonin oma perustelu oli yksinkertainen:
Nettihuijauksissa olen huomannut, kuinka helposti ihminen uskoo sen, minkä toivoisi olevan totta. Duunaripuolella jokainen haluaisi lyhemmän työpäivän, kunhan palkka ei laskisi. Vastaavasti johdossa uskotaan, että tuloverojen alentaminen lisäisi työntekoa. Työaika ei ole koskaan riittävän lyhyt eivätkä verot koskaan riittävän matalat.
Väitetään, että ihmisen tehokas työaika on viisi tuntia päivässä. Yhtä totuutta ei ole, riippuu varmaan alasta, päivästä ja ihmisestä. Säilyisikö työsuoritteen määrä samana, jos työaikaa lyhennettäisiin nykyisestä kuuteen tuntiin ja keskellä olisi tunnin lounastauko? Luulen, että ihminen pitäisi silloinkin sosiaaliset tauot, kävisi kahvilla ja tupakalla, juttelisi työkaverien kanssa ja surffailisi välillä netissä (niissä töissä, missä tämä ylipäätään on mahdollista).
Ihminen ei ole kone, josta voisi ottaa ulos vain sen tuottavan ajan. Uskon, että työ on monelle sosiaalisesti merkittävä paikka, eikä kuormittavuus johdu pelkästä työn määrästä. Työpaikan huonot henkilösuhteet, huono johtaminen ja kyvyttömyys vaikuttaa omaan työhön rasittavat enemmän kuin tunti työn tekemistä.
Yhdysvalloissa moni tekee töitä vielä 70-vuotiaanakin, vaikka pakkoa ei olisi. Hierarkia työpaikoilla on suomalaisia jyrkempi, mutta ihmiset osaavat olla rentoja keskenään. Ehkä meillä suomalaisilla olisi tässä oppimista?
Toisen väitteen esitti toimittaja, jonka raportteja olen mieluusti lukenut. Hän vertasi työaikaa tehtaisiin, joissa ennen tehtiin 6-päiväistä viikkoa. Teknologian ansiosta työaika on lyhentynyt ja palkka moninkertaistunut. Miksei tehdä samaa julkisella sektorilla?
No siksi, ettei monia julkisen sektorin ammatteja voi tehostaa teknologialla paperitehtaiden tapaan. Sairaanhoitajia tarvitaan paikalle tietty määrä vuorokauden ympäri. Työajan lyhentäminen vaatisi lisätyövoiman palkkaamista, vaikka he miten tehostaisivat työtään. Ja miten töiden tekeminen 6 tunnissa auttaisi jaksamaan paremmin kuin samojen töiden tekeminen 7,5 tunnissa? Se ylimääräinen 1,5 tuntia ei voi olla kovin rasittavaa.
Sama juttu opettajien, poliisien, palomiesten ym. suhteen. Teknologia lisää työaikana tehtävien asioiden määrää, mutta siitä ei seuraa, että työaikaa voitaisiin vastaavasti lyhentää. Työajan mittaamisesta pitäisi päästä tulosten mittaamiseen, mutta tietoyhteiskunnasta huolimatta monet tehtävät ovat jatkossakin aikaan ja paikkaan sidottuja.
Virastomaailmassa lyhyempi työaika voisi toimiakin. Jos saa työnsä tehtyä 6 tunnissa, miksi pitää olla paikalla 7,5 tuntia? Tällöin voi tosin kysyä, miksi palkkaa nytkään maksetaan 7,5 tunnista ja olisiko mahdollista tehdä jotain lisää. Suomi tarvitsee lisää työtä ja tuottavuutta, ei työajan lyhentämistä.
Kesällä monissa virastoissa noudatetaan lyhyempää työaikaa. Jokainen voi käydä katsomassa, miten tuottavuus lisääntyy. Jari Sarasvuo manasi äskettäin radiopuheessaan, miten virkailijoita ei saa sopimaan palaveria edes kello kahdeksi, koska he pelkäävät etteivät ehdi lopettaa ennen klo 15:tä. Sellaista tuottavuutta syntyy työaikaa lyhentämällä.
Vasemmistoliitto on huolissaan julkisen sektorin jaksamisesta, vaikka siellä järjestetään työkykypäiviä, ilmapiirikartoituksia ja maksetaan jokaisesta minuutista. Kuka kantaisi huolta heistä, joiden työkyky on omalla vastuulla eikä ylitöistä makseta mitään?
Koska Anderssonin aloite kuulostaa populistiselta, jään kiinnostuneena odottamaan hänen tarkempia ideoitaan aiheesta. Ehkä hän itse tuo ne esille, mikäli toimittajia ei aloite kiinnosta.
Kuvittelin Anderssonin kalastelevan kommentillaan julkisen sektorin työntekijöiden ääniä, mikä on puheenjohtajalta ihan oikea veto. Nettikeskustelussa työajan lyhentäminen sai kuitenkin muita puolustajia, joiden perusteluja minun oli vaikea ymmärtää.
Anderssonin oma perustelu oli yksinkertainen:
 |
| Työajan lyhentäminen tekee hyvää. |
Väitetään, että ihmisen tehokas työaika on viisi tuntia päivässä. Yhtä totuutta ei ole, riippuu varmaan alasta, päivästä ja ihmisestä. Säilyisikö työsuoritteen määrä samana, jos työaikaa lyhennettäisiin nykyisestä kuuteen tuntiin ja keskellä olisi tunnin lounastauko? Luulen, että ihminen pitäisi silloinkin sosiaaliset tauot, kävisi kahvilla ja tupakalla, juttelisi työkaverien kanssa ja surffailisi välillä netissä (niissä töissä, missä tämä ylipäätään on mahdollista).
Ihminen ei ole kone, josta voisi ottaa ulos vain sen tuottavan ajan. Uskon, että työ on monelle sosiaalisesti merkittävä paikka, eikä kuormittavuus johdu pelkästä työn määrästä. Työpaikan huonot henkilösuhteet, huono johtaminen ja kyvyttömyys vaikuttaa omaan työhön rasittavat enemmän kuin tunti työn tekemistä.
Yhdysvalloissa moni tekee töitä vielä 70-vuotiaanakin, vaikka pakkoa ei olisi. Hierarkia työpaikoilla on suomalaisia jyrkempi, mutta ihmiset osaavat olla rentoja keskenään. Ehkä meillä suomalaisilla olisi tässä oppimista?
Toisen väitteen esitti toimittaja, jonka raportteja olen mieluusti lukenut. Hän vertasi työaikaa tehtaisiin, joissa ennen tehtiin 6-päiväistä viikkoa. Teknologian ansiosta työaika on lyhentynyt ja palkka moninkertaistunut. Miksei tehdä samaa julkisella sektorilla?
No siksi, ettei monia julkisen sektorin ammatteja voi tehostaa teknologialla paperitehtaiden tapaan. Sairaanhoitajia tarvitaan paikalle tietty määrä vuorokauden ympäri. Työajan lyhentäminen vaatisi lisätyövoiman palkkaamista, vaikka he miten tehostaisivat työtään. Ja miten töiden tekeminen 6 tunnissa auttaisi jaksamaan paremmin kuin samojen töiden tekeminen 7,5 tunnissa? Se ylimääräinen 1,5 tuntia ei voi olla kovin rasittavaa.
Sama juttu opettajien, poliisien, palomiesten ym. suhteen. Teknologia lisää työaikana tehtävien asioiden määrää, mutta siitä ei seuraa, että työaikaa voitaisiin vastaavasti lyhentää. Työajan mittaamisesta pitäisi päästä tulosten mittaamiseen, mutta tietoyhteiskunnasta huolimatta monet tehtävät ovat jatkossakin aikaan ja paikkaan sidottuja.
Virastomaailmassa lyhyempi työaika voisi toimiakin. Jos saa työnsä tehtyä 6 tunnissa, miksi pitää olla paikalla 7,5 tuntia? Tällöin voi tosin kysyä, miksi palkkaa nytkään maksetaan 7,5 tunnista ja olisiko mahdollista tehdä jotain lisää. Suomi tarvitsee lisää työtä ja tuottavuutta, ei työajan lyhentämistä.
Kesällä monissa virastoissa noudatetaan lyhyempää työaikaa. Jokainen voi käydä katsomassa, miten tuottavuus lisääntyy. Jari Sarasvuo manasi äskettäin radiopuheessaan, miten virkailijoita ei saa sopimaan palaveria edes kello kahdeksi, koska he pelkäävät etteivät ehdi lopettaa ennen klo 15:tä. Sellaista tuottavuutta syntyy työaikaa lyhentämällä.
Vasemmistoliitto on huolissaan julkisen sektorin jaksamisesta, vaikka siellä järjestetään työkykypäiviä, ilmapiirikartoituksia ja maksetaan jokaisesta minuutista. Kuka kantaisi huolta heistä, joiden työkyky on omalla vastuulla eikä ylitöistä makseta mitään?
Koska Anderssonin aloite kuulostaa populistiselta, jään kiinnostuneena odottamaan hänen tarkempia ideoitaan aiheesta. Ehkä hän itse tuo ne esille, mikäli toimittajia ei aloite kiinnosta.
8 kommenttia:
"vaikka siellä järjestetään työkykypäiviä, ilmapiirikartoituksia ja maksetaan jokaisesta minuutista"
Tiedoksesi, ei makseta jokaisesta minuutista vaan töitä on tehtävä myös omalla ajalla. Nimittäin jos haluaa että työt tulevat hoidettua.
"joiden työkyky on omalla vastuulla eikä ylitöistä makseta mitään?"
Tarkoitat varmaan yrittäjiä? Heille maksetaan ylitöistä juuri sen verran kuin haluavat maksaa niistä, ei ole ala- eikä ylärajaa. Ja työkykypäiviäkin saa juuri niin monta ja niin usein kuin haluaa.
En tarkoita yrittäjiä, vaan asiantuntijoita ja keskijohtoa. Ylemmistä toimihenkilöistä 42 % tekee ylitöitä kotona ja/tai työtä ilman korvausta, alemmilla toimihenkilöillä osuus on 19 %.
Julkisella puolella kannattaisi vilkaista, mitä valtion tietorekniikkakeskus Valtorissa on parhaillaan menossa. Valtoriin on keskitettynä koko valtionhallinnon tietojärjestelmien tuki ja ylläpito. Nyt kun kihlausaika on ohi, ollaan Valtorissa palaamassa tukihenkilöstön osalta kehruu-jennyn aikakaudelle 1800-luvulle. Liukuva työaika on heitetty roskikseen. Jokaiselle tukihenkilölle on arvottu päivittäin vaihtuva kiinteä työaika. Virkistystauko on tasan tunnin mittainen, mutta sen paikka vaihtelee päivittäin 10 ja 13 välillä. Näistä ei keskustella, piste. Saapa nähdä kauanko kestää, ennen kuin laajamittainen työpahoinvointi puhkeaa. Ensimmäinen merkki on yleensä sairauspoissaolojen lisääntyminen, jonka vaikutus kumuloituu kuormituksen kasaantuessa jäljelle jääneille. Työn teho heikkenee ja sitten onkin jo irtisanomisten vuoro. Valtori lieneekin ensimmäinen virasto, joka on täysillä toimeenpanemassa Sipilän hallituksen KiKy-pakettia. Kun työntekijät on supistettu, Valtori voidaankin myydä jollekin ulkomaiselle veroparatiisiyhtiölle.
Olen käsittänyt, että työajan lyhentäminen olisi useissa kokeissa todettu pelkästään hyväksi asiaksi jaksamisen ja tehokkuuden kannalta. Siitä ollaan jopa valmiita maksamaan, samoin kuin halutaan mieluummin enemmän vapaita kuin lisää palkkaa. Vasemmistoajattelua en lähtökohtaisesti kannata, mutta suuremmassa mittakaavassa ajateltuna on aika kieroutunutta käyttää 40 tuntia elämästään joka viikko työn tekemiseen. Suuntauksen on ehdottomasti oltava sellainen, että elintason/kehityksen edetessä työviikko lyhenee. Luonnollisesti rahaa tai kilpailuetua tavoittelevat yksilöt voivat jatkossakin tehdä niin paljon ylitöitä kuin parhaaksi näkevät.
"Työajan lyhentäminen vaatisi lisätyövoiman palkkaamista, vaikka he miten tehostaisivat työtään." Niin vaatisi, mutta mikä luonnonvakio se kahdeksan tuntia työtä tällä hetkellä on? Ei sairastuvia ihmisiä kiinnosta, missä kohtaa poliklinikan työvuoro vaihtuu. Tämä ei vaikuta ylitsepääsemättömältä ongelmalta, koska 24 on jaollinen myös kuudella.
"Ja miten töiden tekeminen 6 tunnissa auttaisi jaksamaan paremmin kuin samojen töiden tekeminen 7,5 tunnissa? Se ylimääräinen 1,5 tuntia ei voi olla kovin rasittavaa"
7,5 tuntia lisää vapaa-aikaa viikossa auttaisi kummasti tajuamaan, kuinka raskasta se 1,5h ylimääräistä päivässä olikaan. Sama kuin nyt ajattelisi, että eihän se lauantai työpäivänä niin raskas ole. Voidaan hyvin tehdä taas kuusipäiväistä työviikkoa.
samoin kuin halutaan mieluummin enemmän vapaita kuin lisää palkkaa.
Monella on päinvastainen ongelma: tarjolla on vain pätkätöitä, jolloin vapaata on liiankin kanssa.
on aika kieroutunutta käyttää 40 tuntia elämästään joka viikko työn tekemiseen. Suuntauksen on ehdottomasti oltava sellainen, että elintason/kehityksen edetessä työviikko lyhenee
Jos 40 tuntia on liikaa, mikä olisi sopiva määrä? Työviikko tuntuu aina liian pitkältä (ja vastaavasti palkka liian pieneltä).
Suuntaushan onkin juuri sellainen, että työviikko lyhenee - töitä siirtyy yhä enemmän tietokoneille. Monet ihmisen työt jäävät kokonaan tarpeettomiksi. Yhden ihmisen kannalta työtä ei voi vähentää portaattomasti (tunteja per viikko), mutta tilastollisesti lisääntyvä työttömyys tekee saman.
Jotta yksittäinen ihminen voisi lyhentää työpäiväänsä *ja säilyttää samalla elintasonsa* hänen tuottavuutensa pitäisi jatkuvasti kasvaa, ja vieläpä tavalla, jota kone ei pysty matkimaan. Tämä tuntuu vaikealta yhtälöltä.
"Työajan lyhentäminen vaatisi lisätyövoiman palkkaamista, vaikka he miten tehostaisivat työtään." Niin vaatisi, mutta mikä luonnonvakio se kahdeksan tuntia työtä tällä hetkellä on? Ei sairastuvia ihmisiä kiinnosta, missä kohtaa poliklinikan työvuoro vaihtuu. Tämä ei vaikuta ylitsepääsemättömältä ongelmalta, koska 24 on jaollinen myös kuudella.
Eihän se olekaan muuta kuin taloudellinen ongelma. Työpäivän lyhentäminen 8->6 tuntiin tietäisi sairaaloissa palkkamenoihin 33 prosentin kasvua.
7,5 tuntia lisää vapaa-aikaa viikossa auttaisi kummasti tajuamaan, kuinka raskasta se 1,5h ylimääräistä päivässä olikaan.
Niin, jos 7,5 tuntia on tehollista työaikaa. On kuitenkin väitetty, että todellista työtä on vain 5 tuntia, joten ylimenevä aika ei voi olla kovin raskasta, tai sitten väite on väärä.
Oikeaa työpäivän pituutta ei voi määritellä. Aikoinaan 6 työpäivää oli OK, nyt sitä pidettäisiin kohtuuttomana. Ehkä joskus siirtyään 6-tuntiseen työpäivään, jolloin aletaan vaatia lyhentämistä viiteen. Ja niin edelleen.
Työpäivän lyhentämisessä psykologinen ja taloudellinen näkökulma ovat ristiriidassa keskenään. Kirjoitukseni kritisoi sitä lähtökohtaa, ettei näin muka olisi. Siksi odotankin Anderssonilta tarkempia ehdotuksia.
"Eilen vasemmistoliiton puheenjohtajavaalin voittanut Li Andersson sanoi Ylen radiouutisten haastattelussa, että puolue haluaa lyhentää julkisen sektorin työaikaa. Höristin korviani, sillä työaikaa pidentävä KiKy-sopimus oli saatu aikaan vasta muutamaa päivää aiemmin."
Kiky-sopimus on sopimus palkoista, jolla pyritään laskemaan ansiotyön yksikkökustannuksia Suomessa. Sopimuksen työaikavaikutuksia esimerkiksi keskimääräiseen vuosityöaikaan Suomessa en ole nähnyt missään arvioidun. Jos ihmiset eivät arvostaisi vapaa-aikaansa ja voisi muuttaa toimintaansa, Kikyn työaikavaikutusten arviointi olisi helppoa.
Mutta kun osa ihmisistä tuppaa arvostamaan vapaa-aikaansa, niin vaikutusten arviointi on hankalampaa. Osalla sopimuksen myötä työaika pidentyy myös käytännössä, osa kirjannee työajan uuden järjestelmän mukaan mutta tehnee saman verran töitä kuin ennenkin - ja sitten lienee myös pieni joukko, joka ei muutokseen suostu, vaan neuvottelee joko työsopimuksensa uusiksi tai vaikka osa-aikaistaa itsensä tai siirtyy eläkkeelle ennemmin kuin pidentää työaikaansa. Kokonaistyöaikavaikutusten arvioinnin kannalta niiden ihmisten merkitys voi olla olennainen, jotka eivät tosiasiassa työaikaansa pidennäkään, mutta sitä ei etukäteen tiedetä, miten ihmiset lopulta reagoivat ja paljonko käyttäytymisvaikutuksia tulee.
Pekka Seppäsellä on naseva kolumni tänään 12.6.2016 Hesarissa: Liian moni syyttää työtä haitoista, jotka aiheutuvat heille vapaa-ajasta. Ehkä vika ei aina olekaan työssä?
Muutama suora lainaus niille, jotka eivät näe Hesarin juttuja:
"TYÖ PILASI terveyden. Työ särki avioliiton. Työtä voi syyttää mistä tahansa, koska työ ei voi puolustautua. Aikuiset selittävät vakavissaan, että työn takia he eivät ehdi olla lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisivat. Toisten aikuisten kanssa he kyllä ehtivät olla ihan riittämiin."
"Nykyään on aikaa tissutella, aikaa istuskella baareissa, aikaa ja rahaa lennellä kauas ja takaisin. On aikaa harrastaa terveydelle vaarallisia lajeja.
Suomessa on Työterveyslaitos. Sellaista kuin Vapaa-ajanterveyslaitos ei ole, vaikka vapaa-aika on paljon haitallisempaa terveydelle kuin työ.
Keuhkosyöpä, maksakirroosi ja sydäntaudit ovat vapaa-ajan aiheuttamia sairauksia. Suurin osa tapaturmistakin sattuu vapaa-aikana. Sormet eivät enää silpoudu tehtaalla sirkkelissä, vaan kesämökillä klapikoneen ääressä. Sairaslomapäiviä hankitaan pikemminkin sulkapallokentillä ja laskettelurinteillä kuin verstailla ja pajoilla."
"Jos työpaikalla on kamalaa, syy on harvoin työssä. Todennäköisempi syyllinen ovat kamalat ihmiset."
Tämä on todella herkullinen aihe! Ajatelkaapa tietotyössä, mitä sitä tulee tehtyä työpäivän aikana. Paljonko menee verkkolehtiin, facebookkiin yms? Moniko meistä voi käsi sydämellä sanoa että koko 7.5h on ihan oikeasti käytetty työntekoon?
Sen sijaan että olisi nykyinen 7.5, mitä jos olisi 6, ilman oikeaa ruokatuntia - 2.75+kahvitauko+2.75? Voisi ehkä oikeasti jaksaa tehdä koko ajan töitä? Samalla työpisteellä voisi olla kaksi vuoroa jopa!
Olisiko tuottavuus parempi vai huonompi?
Tämmöinen juttu on mielestäni sen verta mielenkiintoinen että se pitäisi kokeilla käytännössä... Mutta se vaatii oikeasti jonkun radikaalin startup-yrittäjän koettamaan rohkeasti uusia työtapoja, valtiosta päin lähtevät jutut nyt on kuolleita jo valmiiksi.
Perinteinen teollisuustyö, saati liukuhihna on kyllä ihan toinen juttu, siihen minulla ei ole hyvää vastausta. Pitkällä juoksulla ne duunit menee varmasti roboteille.
Lähetä kommentti