Helsingin Sanomat uudisti jokin aika sitten digilehtensä. Mahtaako olla ensimmäinen kerta, kun sanomalehden verkkoversio taitetaan iPadin tapaan? Nettiversiota vieritetään oikealta vasemmalle aivan kuin kyse olisi jättimäisestä tablet-koneesta eikä nettisivusta. Ilmeisesti Hesari haluaa totuttaa myös web-lukijat tablet-aikaan, koska siellä lehdestä on helpompi saada rahaa.
Olen tilannut paperi-Hesaria 1980-luvulta lähtien ja maksullista nettiversiota alusta saakka. Tuorein uudistus oli omassa käytössäni askel taaksepäin.
Digilehden ongelma on siinä, että se tulee selattua läpi vain pintapuolisesti. Otsikoita ei jaksa klikata auki, koska paluu takaisin vaatii uusia painalluksia. Digilehdestä tulee luettua vain ne jutut, joista jo ennestään on kiinnostunut.
Paperilehdessä on pakko ainakin silmäillä kaikki jutut -- ja juuri niistä tekee usein parhaat löydöt. Tätä ongelmaa ipadmäinen taitto ei mitenkään helpota, ehkä jopa päinvastoin. Navigointi vaatii aiempaa enemmän hiiren napsautuksia ja kuvat latautuvat hitaammin kuin ennen.
Hesari on valinnut teknisesti kunnianhimoisen linjan, joka nojaa vahvasti css-tyyleihin. Isolla näytöllä idea toimii tiettyyn rajaan asti, mutta algoritmin älykkyys loppuu kesken. Jutuista näytetään vain ensimmäinen kappale, vaikka tilaa olisi paljon enemmälle. Lopputulos on tällainen:
Maksan sähköisestä versiosta, koska olen aiemmin voinut poiminut sieltä tekstiä omaan arkistooni ja Powerpoint-esityksiini. Uudistetussa versiossa tämä on käytännössä mahdotonta, sillä tekstin kopiointi leikepöydän kautta aiheuttaa css-tyylien vuoksi mielenkiintoisia ilmiöitä. Lisäksi rinnakkaisiin palstoihin ladottua tekstiä on mahdoton saada yhtenä pötkönä toiseen sovellukseen:
Olen yrittänyt kopioida tekstiä sarake kerrallaan, mutta sekään ei toimi kunnolla. Tulostus-komento näyttää tekstin yhtenä pötkönä, mutta ainakin Chrome-selain hukkaa tekstistä tehosteet ja muuttaa pehmeät rivinvaihdot koviksi.
Toinen ongelma on siinä, että www-sivulla näkyvä teksti sisältää pehmeät tavuviivat, jotka kopioitaessa muuttuvat koviksi:
Ilmiöt vaihtelevat selaimesta ja sovelluksesta riippuen, ehkä vielä löydän yhdistelmän joka toimii entiseen tapaan. Muutoin joudun harkitsemaan, onko digiversiosta vastaavaa hyötyä paperilehteen verrattuna.
Olen tilannut paperi-Hesaria 1980-luvulta lähtien ja maksullista nettiversiota alusta saakka. Tuorein uudistus oli omassa käytössäni askel taaksepäin.
Digilehden ongelma on siinä, että se tulee selattua läpi vain pintapuolisesti. Otsikoita ei jaksa klikata auki, koska paluu takaisin vaatii uusia painalluksia. Digilehdestä tulee luettua vain ne jutut, joista jo ennestään on kiinnostunut.
Paperilehdessä on pakko ainakin silmäillä kaikki jutut -- ja juuri niistä tekee usein parhaat löydöt. Tätä ongelmaa ipadmäinen taitto ei mitenkään helpota, ehkä jopa päinvastoin. Navigointi vaatii aiempaa enemmän hiiren napsautuksia ja kuvat latautuvat hitaammin kuin ennen.
Hesari on valinnut teknisesti kunnianhimoisen linjan, joka nojaa vahvasti css-tyyleihin. Isolla näytöllä idea toimii tiettyyn rajaan asti, mutta algoritmin älykkyys loppuu kesken. Jutuista näytetään vain ensimmäinen kappale, vaikka tilaa olisi paljon enemmälle. Lopputulos on tällainen:
 |
| Isolla näytöllä sivulle jää paljon tyhjää pintaa. |
Maksan sähköisestä versiosta, koska olen aiemmin voinut poiminut sieltä tekstiä omaan arkistooni ja Powerpoint-esityksiini. Uudistetussa versiossa tämä on käytännössä mahdotonta, sillä tekstin kopiointi leikepöydän kautta aiheuttaa css-tyylien vuoksi mielenkiintoisia ilmiöitä. Lisäksi rinnakkaisiin palstoihin ladottua tekstiä on mahdoton saada yhtenä pötkönä toiseen sovellukseen:
 |
| Monipalstaista tekstiä ei pysty järkevästi kopioimaan toiseen sovellukseen. |
Toinen ongelma on siinä, että www-sivulla näkyvä teksti sisältää pehmeät tavuviivat, jotka kopioitaessa muuttuvat koviksi:
 |
| Pehmeät tavuviivat kovettuvat tekstiä kopioitaessa. |
14 kommenttia:
Ostin lisänäytöksi ASUS VE247H:n, jonka leveys on 52 cm ja korkeus 29 cm.
http://nettipaivakirja5.blogspot.fi/2012/08/lapparin-lisanaytto.html
Helsingin Sanomien näköislehden luku Internetissä tapahtuu kivasti tällä suurella näytöllä.
http://www.hs.fi/digilehti/nakoislehti/2012/08/12/
Myös mainokset näkyvät näköislehdessä hyvin ja näkisin mainostajan vinkkelistä Internet-hesarissa mainoksen näkyvän jopa paremmin kuin painetussa versiossa.
On selvää, että sanomalahdet siirtyvät yhä enemmän Internettiin ja HS on thenyt oikean ratkaisun, kun on lopettanut potkimisen välttämätöntä vastaan.
"Digilehden ongelma on siinä, että se tulee selattua läpi vain pintapuolisesti. "
Tässä osut asian ytimeen. En ole oppinut lukemaan ruudulta lehtiä sinnikkäistä yrityksistä huolimatta. Viime aikoina olen lopettanut yrittämästä kun olen ymmärtänyt paperin olevan täydellinen lehdille.
Toisaalta, jos joku keksii ratkaisun siihen, miten ruudulta lukeminen saadaan paperin tasolle, iskee hän väistämättä kultasuoneen.
Copy/Paste-toimiminen näyttää riippuvan myös siitä, mihin ohjelmaan teksti kopioidaan eli miten vastaanottava ohjelma tulkitsee pehmeät tavuviivat.
Tämän Linux-koneen tekstieditori (Kate) liitti tekstin oikein ilman tavuviivoja. OpenOffice näytti pehmeät tavuviivat muokkaustilassa, mutta ei tulostustilassa. Kopioin tekstin Firefoxista, koska Chromessa en pystynyt edes valitsemaan tekstiä.
Testaus Macilla tuotti saman tuloksen kuin ruutukaappauksessasi.
Palstataitto ei tunnu oikein toimivalta webissä, kun normaali käyttötapaus on vierittää ikkunassa olevaa tekstiä.
Linux-käyttäjä täälläkin, testasin huvikseni sitten Firefoxista sekä Chromiumista kopsauksen.
(Kyllä, myös molemmilla clipboardeilla.)
Sama tulos - turhia viivoja ei tiellä missään.
Screenshot:
http://img43.imageshack.us/img43/8915/petterille.png
Selaimena Firefox, kohteina editorit Kate, Gedit, LibreOffice sekä lisäksi vielä suoraan shellistäkin katsottuna xsel-komennolla.
Lisäksi tuo mainittu lisäosa:
https://addons.mozilla.org/en-US/firefox/addon/copy-as-plain-text/
Digilehtien ongelma omalla kohdalla on edelleenkin huono käytettävyys. Vaikka resoa riittää ja aukeaman saa kerralla esille luettavassa koossa, niin ei sitä flash-kamaluutta silti käytä mielellään. Varsinkaan jos aukeavat sivulinkit ovatkin pelkkää tekstiä, vinkvink AL.
On tässä uudessa digilehdessä se parempi puoli, että sitä voi lukea myös pieneltä näytöltä. Vanha "PDF"-tyyppinen versio ei oikein ollut luettavissa 1366x768 resoluution kannettavalta, mutta tämä uusi skaalautuvana on.
Vanha digilehti oli hyvä oikeastaan vaan pöytätietokoneen 24" ruudulta.
""Digilehden ongelma on siinä, että se tulee selattua läpi vain pintapuolisesti."
Naulan kantaan. Ihmettelen monia joiden mielestä paperilehdet ovat turhia ja sanovat lukevansa uutiset netistä. Tuleeko silloin luettua muuta kuin suosituimmat otsikot?
Paperilehden vahvuuksia ovat pitemmät, syvälle luotaavat jutut, kolumnit ja näkökulmat.
"Naulan kantaan. Ihmettelen monia joiden mielestä paperilehdet ovat turhia ja sanovat lukevansa uutiset netistä. Tuleeko silloin luettua muuta kuin suosituimmat otsikot?"
Ne uutiset ovat lähes joka lehdessä vain STT:n/AP:n/Reutersin alunperin tekemiä. Netistä nimenomaan voi päästä helpommin käsiksi lehtien - kaikkien lehtien, ei vain sen oman paikkakunnan lempiläpyskän - kolumnistien aikaansaannoksiin käsiksi.
Ei hesarin nettiversiosta lueta uutisia - nimenomaan kolumnit ovat se oleellinen juttu miksi ko. sivustoilla ylipäänsä viitsii edes vierailla. Kaikkeen "geneeriseen uutispuuroon" on ampparit.com ja vastaavat.
Ping-viinille: vaikka tavuviivat eivät näy toiseen sovellukseen siirrettynä, ne saattavat esimerkiksi estää sanan hakemisen. Haku ei löydä "auto" jos se on sovelluksen sisällä muodossa "au-to", vaikka tavuviivaa ei näkyisi.
Löytyisikö vielä yhdistelmä, joka siirtäisi näppärästi useamman sarakkeen jutut toiseen sovellukseen? CSS:t tekevät siirron hyvin hankalaksi.
Nettisivujen taittaminen palstoiksi näyttää hassulta. Miksi nettisivun pitää matkia tabletia? Olisi teknisesti helppoa konvertoida palstat www-sivulla yhdeksi pötköksi, vaikka sitten vain halukkaille.
"Digilehden ongelma on siinä, että se tulee selattua läpi vain pintapuolisesti. "
Myös samaa mieltä. Ainoa syy miksi olen iPad HS:ää käyttänyt silloin tällöin on ulkomaanmatkat, jolloin paperilehteen ei nyt vain pääse käsiksi.
Yleisesti ottaen iPadilla näköislehdet ovat olleet juuri niitä miellyttävämpiä käyttää, selaat vain sivuja eteenpäin -- näet mainoksia toki mutta näet/selaat myös kaikki artikkelit, kivuttomasti yhdellä kädenliikkeellä. Multimedia-spektaakkelit video-clippeineen, pitkine latausaikoineen ja "mihin tätä nyt pitäisi hivellä" sivuineen eivät tunnu hyvältä.
Paperilehden suuri etu on yksinkertainen käyttöliittymä. Se on tärkein asia myös tablet-versioon.
Minä olin digilehteen suhteellisen tyytyväinen - kunnes yritin lukea sitä miniläppärillä. Mahdoton tehtävä, teksiä näkyi ruudulla kerrallaan vain muutama rivi. Peruskannettavan näytöltä lukeminen vielä onnistuu, vaikkakin selailu lehtimäiseen tapaan tuntuu hassulta. Selvästi tabletille suunniteltu lehti.
Petteri: "Saattaa"?
Kokeilin, ei estä.
Yritä ajatella myös sen winkkutoosamaailman järjettömyyksien ulkopuolella, missä asiat oikeasti ovat paremmin.
Amigalla aikoinaan oli Powersnap, millä sai leikepöydän käytöstä todella jouhevaa, yhdisteltyä sieltä sun täältä lennossa. Tähän kun tottui, niin tietysti unix/linux-puolella käyttää myös samanlaisia - sen harvoin kun tarvetta moiselle on koska koko em. ongelmaahan ei ole.
Jotain vastaavaa softa löytynee w*toosallekin jos viitsii hakea.
Marikalle:
F11. Ctrl ja miinus.
Vielä lisäys, joka unohtui:
Chrome/Chromium on osannut pelkkänä tekstinä pasteamisen versiosta 7 eteenpäin.
http://chrome.blogspot.com/2010/09/tip-just-text-please.html
Firefoxin osalta en löytänyt tarkemmin että koska ctrl+shift+v on lisätty/muutettu, mutta sama toimii silläkin.
>Petteri: "Saattaa"?
>Kokeilin, ei estä.
>
>Yritä ajatella myös sen
>winkkutoosamaailman järjettömyyksien
>ulkopuolella, missä asiat oikeasti
>ovat paremmin.
Ei se käyttöjärjestelmä mitään vaikuta, sovellus päättää missä muodossa se ottaa tekstin vastaan ja miten haku on toteutettu. Jaa - Evernotea ei saakaan Linuxille, Macille ja Androidille kyllä.
Tekstin riisuminen kaikista muotoiluista kyllä onnistuu (sen saa vaikka tulostuksen esikatseluikkunasta), mutta samalla menetetään luettavuutta parantavat lihavoinnit, fontit sekä alkuperäisessä tekstissä olevat linkit ja kuvat. Siksi tavoitteena olisi saada teksti leikepöydän kautta rich text -muodossa.
Täysin typerä jenkki-tyylinen, bisness vetoinen tyyli luoda näköis-lehtiä ja erityisesti käyttöjärjestelmäriippuvia sovelluksia iOS, Android, RIM alustoille. Jokin avoin e-kirja alusta kenties pelastaisi tämän lyhyeksi välivaiheeksi jäävän suuntauksen, tai vaikkapa HTML5. Kts. vaikka http://ec.europa.eu/transport/passenger-rights/fi/mobile.html
Lähetä kommentti