Finnairin uutiset ovat viime aikoina olleet surullista luettavaa. Vallalla on kulttuuri, jossa jokainen pyrkii rahastamaan yhtiöstä itselleen mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä. Moraalimme ei näytä eroavan kreikkalaisista, joita mieluusti parjaamme. Suomessa tätä voi kutsua reilusti ahneudeksi.
Johto näyttää asemansa perusteella esimerkkiä työntekijöille. Mitä johtajat edellä, sitä työntekijät perässä. Miksi heidän pitäisi välittää yhtiön tai yhteiskunnan edusta yhtään johtajiaan enempää? Miksi heidän tulisi noudattaa malttia palkkaneuvotteluissa tai pidättäytyä sairaslomasta? Pelkkä palkka ei motivoi johtajia, joten miksi sen pitäisi motivoida työntekijöitä? Pitäisi saada bonusta ja kannustimia, jotta työnteko maistuisi.
Olematonta korruptiota ja suoraselkäisyyttä on pidetty suomalaisille tyypillisinä ominaisuuksina. Molempia on syytä epäillä. Sen sijaan yksi suomalainen piirre säilyttää asemansa: kriisin hetkellä kukaan ei kommentoi eikä ota vastuuta mistään. Eikä varsinkaan eroa.
Suomessa päättäjät eivät tee virheitä. Vaikeneminen ja piiloutuminen on paras puolustus aiheettomalta kritiikiltä.
Eilinen Ylen uutinen nosti esiin ainakin yhden täydellisen erehdyksen. Valtion omistajaohjausyksikön johtaja, joka istui Finnairin hallituksessa valtion edustajana, ei omien sanojensa mukaan voinut kertoa päätöksistä ministeriöön, koska "yhdellä omistajalla ei ole oikeutta saada yhtiöstä sellaista tietoa, jota ei ole muilla omistajilla".
Nähdäkseni väite osoittaa täydellistä tietämättömyyttä. Miten valtio, joka omistaa 56 % yhtiön osakkeista, voi toteuttaa omistaja-ohjausta ellei se edes tiedä mitä yhtiössä tapahtuu? Mitä valtion edustaja ylipäätään tekee yhtiön hallituksessa, ellei hän välitä tietoa yhtiöstä ministeriöön? Onko hänen oma asiantuntemuksensa lentoliikenteestä ja bisneksestä niin arvokasta, että paikka hallituksessa on perusteltu?
Ilmeisesti kommentti viittasi sisäpiirisäädöksiin. Sisäpiirintietoa on julkistamaton tieto, jolla voi olla yhtiön osakkeen arvoon olennaista vaikuutusta. On tulkinnanvaraista, olisiko johdon bonusohjelma rajuja säästöjä tekevässä yhtiössä ollut tällaista tietoa, mutta tiedosta tuli sellaista kun asia salattiin. Bonusten julkitulo nyt vaikuttaa yhtiön arvoon ja arvostukseen.
Väite, jonka mukaan omistaja ei saisi tietää yhtiön asioista ellei tieto ole myös markkinoilla (eli piensijoittajilla), on täysin nurinkurinen. Sehän tarkoittaisi, ettei edes toimiva johto saisi tietää työhönsä liittyvistä asioista, jos he omistavat yhtiön osakkeita.
Sisäpiirisäädökset ovat juuri tätä varten. Yhtiön on pidettävä kirjaa sisäpiiriläisistä (pysyvä ja hankekohtainen sisäpiirirekisteri) ja heidän on itse huomioitava, mitä julkistamatonta tietoa heillä on hallussaan. Tietoa ei saa kertoa eteenpäin eikä käyttää kaupantekoon.
Samankaltainen argumentti kuultiin 10 vuotta sitten Soneran yhteydessä. Valtiolle ei saanut kertoa yhtiön kriisistä, jottei valtio olisi joutunut sisäpiiriläiseksi. Periaate oli jo tuolloin erikoinen, koska valtio joutui pelastamaan yhtiön. Valtion omistusosuus oli kuitenkin vähäinen ja markkinoilla tiedettiin, että valtio pyrkii vähentämään omistustaan. Finnair ei tiettävästi ole myynnissä. Ehkä pitäisi olla. Valtion omistuksesta ei näytä seuraavaan mitään hyvää, pikemminkin päinvastoin.
Jos valtion omistajaohjaus on näin hakoteillä, se on mielestäni vielä suurempi uutinen kuin ne alkuperäiset bonukset.
6 kommenttia:
Hallituksen puheenjohtaja hartaasti nenää kaivettuaan on päättänyt noin?
Eiköhän Finnairilla ole ollut aika suuri riski menettää johtajiaan maahan rynniville halpalentoyhtiöille ! Sopivalla bonusohjelmalla tällaiset menetykset voi torjua.
Kuten tässäkin nähtiin, niitä voi siirtää mutta ei torjua. Rahalla ei voi ostaa uskollisuutta, asiantuntemusta joskus voi.
Henkilöt tuskin olivat operatiivisia johtajia vaan enemmänkin sellaisia, joita tarvitaan back-officessa. Halpalentoyhtiö ei tarvitse sellaista paikallista osaamista.
Rahalla voi asiaan vaikuttaa ja monesti työnantajan kannattaa se vaikuttaminen tehdä. Sitten bonukset on myös asetettava oikeudenmukaisesti (ei niin, että vain se johtaja saa bonuksia, jolle on parhaiten töitä muualla, vaan niin, että kaikki jotka vaikuttaa hyviin tuolksiin voi niitä saada).
Sopii kysä onko mieltä siinä että valtio omistaa osakkeita. Ymmärrän, että jotkut palvelut valtio tuottaa ja siihen voi käyttää valtion yrityksiä, mutta tällainen osittainen omistaminen on jotenkin outoa. Valtio ei kuitenkaan ole tasa-arvoinen omistaja muiden joukossa. Helposti tulee tilanne, jossa yksityiset keräävät voitit ja valtio kattaa tappiot.
Tänään 15.3.2012 pääomistaja, jolle ei muka voinut kertoa bonuksista, päätti yksinään ja muille kertomatta erottaa lähes koko hallituksen.
Lähetä kommentti