Kun työelämässä on ongelmia, vikaa on helpointa etsiä johdosta. Suomalaista johtamista moititaan huonoksi ja jäykäksi. Ei kuunnella työntekijöitä, ei tunnisteta työilmapiirin ongelmia eikä anneta työntekijän ottaa vastuuta omasta työstään. Ei anneta tilaa luovuudelle. Osaamattoman johdon vuoksi työnteko on puurtamista hampaat irvessä. Parempi johtaminen pidentäisi työuria ja estäisi ennenaikaisen eläköitymisen.
Jos työnä on ajaa bussia, sammuttaa tulipaloja tai tyhjentää jäteastioita, paraskaan johto ei pysty muuttamaan työtä miellyttäväksi. Ikäviä ja raskaita työtehtäviä on edelleen runsaasti ja on vain luonnollista, että niistä halutaan eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Kaikki eivät ole siistissä sisähommissa -- paitsi ne, jotka huonosta johtamisesta eniten valittavat.
Olisi kiinnostavaa nähdä kansainvälinen vertailu johtamisen kulttuurista ja kyvystä eri maissa. Onko saksalainen, ranskalainen tai ruotsalainen johtaja todella parempi kuin suomalainen? Mitä he tekevät toisin? Moniko oikeasti haluaisi itselleen saksalaisen tai amerikkalaisen pomon?
Miten suomalainen johtaminen voi olla huonoa, kun maa on täynnä yrityksiä, jotka www-sivullaan ilmoittavat erikoistuneensa juuri johdon koulutukseen ja konsultointiin? Kokeile vaikka googlata: "johdon koulutusta" antaa 2200 osumaa, johtamiskoulutus 45 800 ja "johdon konsultointi" 31 300. Meneekö kaikki tämä koulutus hukkaan? Koulutetaanko väärää asiaa, vai eikö suomalaisista vain ole johtajiksi?
En tiedä. Mutta jotain pitäisi tehdä.
Oli pysäyttävää kuunnella eilen A-talkin keskustelua Nokian tilanteesta. Luottamusmies Mikko Merihaara kertoi laskeneensa, että viimeisen 2-3 vuoden aikana talossa oli käyty 23 YT-kierrosta. Alansa ammattilaiset olivat siis saaneet pohtia 23 kertaa, onko heidän vuoronsa tulla irtisanotuiksi. Keskity siinä sitten työn tekemiseen, yritä olla luova ja sitoutua työnantajaan! IT-alasta on tullut YT-ala, kuten Susanne Päivärinta osuvasti sanoi.
Nokian kriisi taitaa olla vähintään yhtä paljon johtamisen ja viestinnän kuin teknisesti vanhenevan Symbianin kriisi. Kukaan ei voi toimia tehokkaasti, jos joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa. Jos työkaverit, organisaatiokaaviot ja käytännön järjestelyt pannaan uusiksi muutaman kuukauden välein.
Merihaara sanoi, että Nokian arvoissa mainittu "avoin viestintä" on toteutunut vain mediaan päin. Työntekijät ovat joutuneet lukemaan uutisista Kauppalehdestä ja aprikoimaan sen jälkeen kohtaloaan. Tiedonkulun ongelmat lisäävät epävarmuutta ja antavat tilaa huhuille.
Ei ihme, jos Nokian innovatiivisuus pysähtyi ja kehitys jähmettyi Symbianin ympärille. Ihme oli vain se, ettei tieto tai ymmärrys tästä kaikesta välittynyt ylimmälle johdolle. Tai sitten se ei kuunnellut. Ehkä sen puhelimissa oli vain mikrofoni, ei lainkaan kaiutinta? Johtaminen ei ole puhumista ja komentamista vaan kuuntelemista.
Nokian liittoutuminen Microsoftin kanssa todennäköisesti vain pahentaa johtamisen ongelmia, ainakin aluksi. Liitto merkitsee vain uusia organisaatiomyllerryksiä ja uutta epävarmuutta. Olipa Windowsin tekninen alusta hyvä tai huono, se ei auta jos ihmiset eivät pysty puhaltamaan yhteen hiileen ja toteuttamaan yhteistä päämäärää.
Olisi hauska tietää, miten Jobs on puhaltanut henkeä Applen henkilökuntaan. Jotain kertoi se, että kun ensimmäisen iPhonen julkistustilaisuus oli lopuillaan, kamera kääntyi salin takaosassa istuneisiin kehitystiimin jäseniin, joita Jobs kiitti julkisesti hyvin tehdystä työstä. Onko Nokia joskus antanut vastaavaa kunniaa tai tunnustusta omille osaajilleen? Ovatko he joskus saaneet julkista kiitosta?
Suomalaisella yhteistoimintamenettelyllä on hyvä tarkoitus, mutta muuttuessaan rutiiniksi se kääntyy itseään vastaan. Amerikkalainen johtaja ei järjestä YT:itä - potkut tulevat äkkiä, jos firmalla menee huonosti tai henkilön työpanos ei tyydytä. Sen jälkeen asia on käsitelty ja muut jatkavat. Ehkä armeliaan nopeat potkut ovat sittenkin parempi vaihtoehto kuin loputon YT-neuvottelujen ja epävarmuuden suo?
15 kommenttia:
Samanlaista meno oli esimerkiksi Teliasoneralla. Yhdeksänvuotisen urani aikana tuli koettua käsittääkseni 21 YT:tä. Uusi työpaikka oli toki tiedossa heti kun onni lopultakin potkaisi eli sai lähtöpaketin. Asuntovelkaisille ei kuitenkaan välttämättä sitä mukavinta ilmapiirin luomista.
Koko suomalainen työilmapiiri ja -kulttuuri on kova ja karu. Jos töissä on hauskaa, jokin on pielessä. Työtä pitää tehdä hampaat irvessä eikä siitä saa tykätä. Kiireisinä hetkinä sitä työtä pitää tehdä hullun lailla ja rauhallisempina näytellä kiirettä. Kyse ei ole siis pelkästään johtamisen kulttuurista, vaikka Suomessa elää ja voi se autoritäärisen käskyttämisen jatkumo. Meillä naureskellaan ruotsalaisten tavalle vatvoa päätöksiä ja pitää kokouksia, mutta sillä menetelmällä työntekijälle jää edes illuusio vaikutusmahdollisuudesta ja arvosta osana yhteisöä. Suomessa tehdään hyvin moneen maahan verrattuna lyhyttä päivää ja pidetään paljon lomia. Siitä huolimatta suomalainen työssä viihtyminen on mutasarjaa: odotellaan vain eläkkeelle pääsemistä. Jostakin se on merkki.
Siksi olisikin kiinnostavaa tietää, miten esim. saksalaiset kokevat oman työnsä: saako olla hauskaa, pitääkö esittää kiireisempää kuin onkaan, viihdytäänkö töissä jne.
Jenkeissä ulospäin annetaan kuva, että töissä on aina hauskaa ja kaikki ovat ystäviä. Todellisuus on hieman toinen: burnoutit ovat tabu, niistä ei saa puhua. Eivät sovi amerikkalaiseen julkisivuun.
Toinen tarina TeliaSonerasta 4kk kesätyön aikana neljä eri pomoa ja tähän ei edes lomat vaikuttaneet.
Suomalainen johtaminen laadukasta. Epäilen että muualla asiat ovat yhtään paremmin.
On meillä täällä paljon hyviä johtajia. Asioita joissa suomalaiset voisivat parantaa on kuitenkin monia. Yksi on sopivien henkilöiden valitseminen tehtäviin. Ollaan sellaista duunarikansaa ettei luoteta omaan arviointikykyyn, sen sijaan luotetaan tutkintopapereihin, ahkeruuteen ja siihen että työpaikan järjestämä valmennus opettaa ennen pitkää kehet tahansa mestariksi, vaikka henkilö ominaisuuksiensa puolesta sopisi johonkin muuhun hommaan paremmin. En kannata sitäkään että johtaja joutuu eroamaan ensimmäisestä virheestä, koska virheitä teemme kaikki ja seuraava johtaja joutuu kuitenkin taas aloittamaan nollasta.
Toinen asia on suomalainen kateus, joka helposti estää hyvien ideoiden läpipääsyn. Riittää että yksi kateellinen esittää julkisesti kritiikkiä niin sen jälkeen on myös vähemmän tietävät osapuolet epäluuloisella mielellä, jolloin kynnys esittää hyviä uudistuksia kasvaa.
Kolmas asia on kuluttajien kuunteleminen ja heidän asemaansa asettuminen. Ruotsalaisketjuilta on tässä paljon opittavaa, niissä osataan ennakoida, mitä kuluttaja seuraavaksi voisi tarvita.
Neljäs asia on tiedonkulku sukupolvelta toiselle. Tieto siirtyy vain jos se arkistoidaan ja osataan etsiä oikeaan aikaan, tai jos kokeneet työntekijät saadaan suoraan johtoportaalle kertomaan, miksi jokin päätös aiemman kokemuksen perusteella on hyvä tai huono, sen sijaan että asioista puhuttaisiin vain tupakkatauoilla salaa.
En usko että ruoho on yhtään vihreämpää aidan toisella puolella.
Omat kokemukset vastaavista tilanteista muissa yrityksissä kertovat samanlaista kertomaa kuin Nokia Suomessa nyt. Kun firmalla ei mene oikein hyvin (kyse siis siitä mitä tehdään, ei siitä mitä talouslukuja annetaan ulos), takalauta vuotaa fiksuinta porukkaa kaikkialla konsernissa. Näinhän Nokialtakin on lähdetty jo useamman vuoden ajan. Ulkomaalaisissa johtajissa on jopa piirteitä, jotka eivät monelle sovi (mm. luvattujen asioiden pitäminen).
Nokia on suomalaiseksi yritykseksi suuri, joka tekee ongelmasta aika uniikin. YT-auto pihassa varmasti vaikuttaa mutta uskon että Nokian suurin ongelma on välikerrokset, paljon pikkupomoja, vähän isompia pomoja ja muuta jotka eivät käytännössä tuota paljoakaan. Kun Nokia on kasvanut, tekijöistä on tullut pomoja. Ja kun pomoja on riittävästi, pysähtyy kaikki luova ja muukin hyödyllinen työ.
En tiedä miltä tuntuu mennä Nokialle töihin (ei ole koskaan kiinnostanut vaikka muutama tarjous onkin sieltä tullut) mutta isoissa yrityksissä on paljon eroja. Jossakin sisäänajo toimii kuin rasvattu, joissakin taas kaikki pitää arpoa ja ihmetellä erikseen. Joihinkin asioihin hyvät prosessit ovat poikaa.
Työelämän ongelmat kuuluvat niille, jotka asioista päättävät, eli pohjimmiltaan poliitikoille. He määräävät pelisäännöt myös yrityksille, ja ovat tämän Nokia-rallin takana.
Nokian johtajat Ollila-Kallasvuo-Vanjoki ovat melko vastenmielisiä heppuja. Heiltä näyttää olevan turha kysellä mitään arvoista. Erityisesti Kallasvuo, joka sanoi radiohaastattelussa, ettei pidä suunnitella elämää liikaa. Tämä kuvaa kepeää asennoitumista. Yritysjohtaja toimii niin kuin poliitikko määrää. Ja poliitikot ovat yhtä ahneita ja vastuuttomia.
Insinöörit ovat tässä ketjussa johtajien alapuolella, ja Nokiasta on usein valitettu, että sen brandi on liian insinöörimäinen. Mutta eikä mielikuvat insinööreistä johtuvat tietysti poliitikoista. Insinöörin on pakko muistuttaa "esimiestään" Matti Vanhasta tai Paavo Lipposta.
Poliitikot eivät määrää yritysten pelisääntöjä, vain paikalliset lait. Arvot, tavoitteet ja työtavat määräytyvät kansainvälisen kilpailun mukaisesti, varsinkin Nokian kaltaisella globaalilla yrityksellä.
Moni suomalainen ei vielä ymmärrä, miten paljon internet ja yleinen globalisaatio muuttaa maailmaa ja myös Suomen asemaa. Eikä ratkaisu ole se, että yritetään väkisin kääntää kelloa taaksepäin.
Poliitikot eivät määrää yritysten pelisääntöjä, vain paikalliset lait.
Paikalliset lait määräävät nimenomaan yritysten pelisäännöt. Vai miksi kuvittelet yrityksillä olevan lakimiehiä?
Jotkut käyttävät ilmaisua "markkinavoimat sanelevat", ja jotkut puhuvat "kasvottomasta vallasta". Mutta miten se liittyy tähän? Syylliset pitää löytää! Kasvoton kummitus ei riitä.
En osaa kuvitella muuta tapaa ratkaista asia kuin paikallisten lakien kautta. Suomeen pitää luoda laki, jonka avulla joko pääoma pysyy Suomessa, tai Suomesta tulee omavaraisempi. Eikö olekin hyvät talousarvot? Miksi niistä ei puhuta suoraan? Lain ei tarvitse viimeiseen asti suosia globaaleita yrityksiä, koska nehän eivät ole lopullinen ratkaisu pääoman tai omavaraisuuden säilyttämisessä.
Kukas se kissan hännän nostaisi jos ei kissa itse! Sekä pienten kansalaisten, että pienten maiden osalta. Muutoksia ei kannata odottaa ylhäältä. Kaikki vaan suttailemaan muidenkin blogeja.
Tuskinpa demokratian käsite on vielä tullut tarpeettomaksi.
Moni suomalainen ei vielä ymmärrä, miten paljon internet ja yleinen globalisaatio muuttaa maailmaa ja myös Suomen asemaa.
Selkeämpi ongelma on se, että harva suomalainen edes ymmärtää mitä tarkoittaa demokratia.
Nokian johto on kyllä ollut luokatonta.
http://trustbus.weebly.com/1/post/2011/02/nokian-strategiat-surkeita.html
Jos Nokialla menee puolivuotta papereita pyöritellä, niin samassa ajassa Samsung on julkaissut jo uuden puhelimen.
Nokialla, Tietoenattorilla jne. on järjettömiä vahtisysteemejä. vuosia talossa käyneet huoltomiehet joutuisivat antamaan henkilöturvatietonsa kulkukorttia varten vaikka vain kahvikonetta rassatakseen. Pääsyä heillä ei kuitenkaan ole sellasiin asioihin, josta voisi olla hyötyä.
Samaanaikaan perustetaan sinisilmäisesti tehtaita korruptio Kiinaan. mikäs järki siinä on, jokuhan näistäkin asioista on päättänyt.
@Jari: markkinavoimat olemme me, sinä ja minä. Omilla ostopäätöksillämme (=mahdollisimman halvalla) vaikutamme siihen, missä tuotteet tehdään ja millaisia ne ovat. Demokratia toimii taas huhtikuussa, Persujen suosio on osoitus siitä, että demokratia toimii edelleen.
@JJ75: Sehän on hyvä, että kulunvalvonta toimii. Suomessakin on tapauksia, joissa esim. yövartija on varastanut ison yrityksen piirustuksia kilpailevan yrittäjän laskuun.
Varmasti on paljon sellaista kehitystyötä, joka kannattaa tehdä Kiinassa - varsinkin, jos kyse on paikallisille markkinoille tarkoitetuista tuotteista.
markkinavoimat olemme me, sinä ja minä. Omilla ostopäätöksillämme (=mahdollisimman halvalla) vaikutamme siihen, missä tuotteet tehdään ja millaisia ne ovat.
Kyllä, ja ennen kaikkea vaikutamme siihen, kuka tai mikä ne tuotteet tekee. Ja se, joka ne yhä enemmän tekee, on koneet, automaatio. Markkinatalous on siitä ovela systeemi, että se kyllä löytää työlle tekijän. Mutta samalla ihminen joutuu luovuttamaan markkina-arvonsa koneelle, koska ihminen ei voi kilpailla koneiden kanssa.
Markkinatalous laskee ihmisten arvoa työmarkkinoilla, joten se on väliaikainen systeemi.
Persujen suosio on osoitus siitä, että demokratia toimii edelleen.
Se on osoitus siitä, että Suomessa toimii tietynlainen demokratia. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa myönnetäänkin että:
Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä elitistisen eli byrokraattisen demokratiakäsityksen sijaan.
Eli Perussuomalaiset eivät kannata demokratiaa sellaisenaan, vaan sitä samaa populismia mitä muutkin puolueet. Demokratiaan kuuluu myös sivistys, joten ajattelun ulkoistamista ei ehkä pitäisi tuomita niin voimakkaasti kun Persut tuomitsevat.
Lähetä kommentti