Tekoäly: hypen jälkeen tulee talvi

Parin vuoden takainen hype-termi digitalisaatio on korvautunut uudella. Nyt kaikki puhuvat tekoälystä. IBM:n tekoälyjohtaja julisti toissapäivänä, miten "tekoäly tekee tulevaisuudessa yhä useammista onnellisempi ja vähemmän yksinäisiä". Tänään Hesari kirjoitti puolueiden tekoälypaneelista miten "tekoäly on neljäs teollinen vallankumous. Murros, joka mullistaa yhteiskunnan, talouden - ja jokaisen ihmisen elämän".

Tässäkin Suomi haluaa olla edelläkävijä: "Sipilän hallitus on ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä Suomesta tekoälyn soveltamisen kärkimaa". Lähes sama lause on kuultu autonomisesta liikenteestä, digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja monesta muusta.

Tavoitteita pitää olla, mutta on kohtuutonta odottaa, että Suomesta oikeasti tulisi ykkönen jokaisessa uudessa muotitermissä.

Tekoäly saa varmasti tavallisen kansalaisen huolestumaan. Pian koneet ovat minua älykkäämpiä ja ne ottavat vallan koko yhteiskunnassa.

En ole nähnyt vielä yhtään tekoälysovellusta. Sen sijaan koneoppimisessa on koettu merkittäviä kehitysaskeleita. Kone on oppinut päihittämään ihmisen shakissa ja vielä vaikeammassa Go-pelissä. Kone tunnistaa jossain määrin valokuvissa näkyviä esineitä ja ymmärtää puhutta kieltä sekä kääntää sitä.

Mikään näistä ei vaadi varsinaisesti älyä. Jos ihminen tunnistaa kuvasta eläimiä tai osaa puhua ranskaa, emme ihaile hänen älykkyyttään. Tekoälyllä tarkoitamme toimintoja, jotka aiemmin ovat olleet tyypillisiä ihmiselle, ja joihin tietokone ei ole pystynyt.

Jossain määrin pystyminen on nytkin näköharhaa. Kun koneelle näytetään miljoona kissan kuvaa, se osaa laatia neuroverkon, joka tuottaa seuraavan kuvan kohdalla vastaukseksi sanan "kissa". Tietokone ei edelleenkään ymmärrä, mitä kuvassa on. Se vain toistaa sokeasti sisäistä ohjelmointiaan.

Neuroverkon virittämistä kutsutaan koneoppimiseksi. Silloin, kun verkossa on riittävän monia tasoja ("syvyyttä"), käytetään hienompaa termiä syväoppiminen. Se ei kuitenkaan ole oppimista sanan inhimillisessä mielessä, vaan pelkkää matematiikkaa.

Sanon tämän vielä uudelleen: koneoppiminen, jota myös tekoälyksi hypen vuoksi kutsutaan, on pelkkää matematiikkaa.

Huh, mikä helpotus! Ei tarvitse pelätä, että tällainen laskukone ottaisi vallan yhteiskunnassa ja alistaisi ihmiset tahtoonsa.

Ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun media hehkuttaa tekoälyä. Aiempina vuosikymmeninä (jo 1950-luvulta alkaen) tekoälyn läpimurto on ollut tuloillaan monta kertaa. Odotukset ja pelot ovat olleet suuria. Mutta sitten on huomattu, ettei teknologia vielä olekaan ihan riittävällä tasolla. Ilmiötä kutsutaan tekoälytalveksi. Seuraa hiljaisemman kehityksen kausi, kunnes jokin uusi tekniikka tuo kevään, saa kehityksen vauhtiin ja herättää taas median kiinnostuksen.

Oletan, että myös nykyistä mediakohua seuraa tekoälytalvi. Se tulee viimeistään silloin kun huomaamme, ettei oikeita robottiautoja olekaan vielä tulossa myyntiin. Auto, joka ajaisi Suomen olosuhteissa 24/7/365, vaatisi ihmistason älykkyyttä. Pelkkä koneoppiminen ei riitä. Niinpä aito robottiauto on ainakin 10-20 vuoden päässä. Se antaa ihmisille ja ammateille aikaa sopeutua.

Kirjaimellisesti tekoälytalvi - kestää vielä 10-20 vuotta, ennen kuin robottiauto pärjää Suomen talvessa.

Tekoälyä, singulariteettia tai työelämän/yhteiskunnan mullistusta ei silti kannata vähätellä. Tekoälytalvia seuraa aina kevät, ja lopulta meillä on käsissämme jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä osaa täysin arvioida. Kone täydentää ja lopulta ehkä syrjäyttää ihmisen monista ammateista. Niin on käynyt ennenkin, mutta tällä kertaa uutta on, ettei koulutustason nostaminen auta. Päinvastoin, ensi kertaa vaarassa ovat nimenomaan koulutettujen ihmisten ammatit. Ja se on ihan uusi tilanne, jolla voi olla pelottavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Arviomme internetin (1994) tai sosiaalisen median (2007) hyvää tekevistä vaikutuksista osuivat vain osittain oikeaan. Saimme paljon hyvää, mutta myös kielteisiä ilmiöitä. Optimistiset tekniikan kehittäjät eivät osanneet kuvitellakaan, miten väärin heidän keksintöjään tultaisiin käyttämään. Somen hyviä vaikutuksia hehkutettiin kymmenen vuotta sitten estoitta. Kukaan ei osannut arvata, millainen trollauksen ja vihapuheen kanava siitä tulisi -- tai että USA saisi presidentin, joka Twitterissä uhoaa ydinasenappinsa olevan isompi kuin vastapuolella.

Senkin vuoksi kannattaa seurata tekoälyn kehittymistä -- eikä uskoa kaikkia nykyisiä ennusteita tekoälyn vaikutuksista.

(Syväoppimisen terminologiaa täsmennetty 4.3.2018)

Vuosi F-Securen mobiilin virusturvan kanssa

Vuosi sitten ostin F-Securen SAFE-ohjelman vuodeksi älypuhelimeeni testatakseni, kuinka tarpeellinen se on. Mobiilin virustorjunnan tarve herätti silloin kiistelyä tietoturvayhtiön edustajan kanssa.

Asia on vieläkin tulkinnanvarainen. Helsingin Sanomat uutisoi elokuussa 2017 miten "Kännykkään voi tulla virus yhtä lailla kuin tietokoneeseenkin" ja antoi ohjeita älypuhelimen virussuojaukseen. Otsikon väite on ristiriidassa arkipäivän havaintojen kanssa. PC-koneisiin haittaohjelmia tulvii sähköpostin kautta jatkuvasti, mutta älypuhelimissa haittaohjelmat (itsekseen leviävistä viruksista puhumattakaan) ovat harvinaisia.

Niin harvinaisia, etten ole yrityksistä huolimatta vielä löytänyt ketään, joka olisi Suomessa saanut haittaohjelman Android-puhelimeensa. Kunhan pitää Androidin omat suojaukset päällä eikä lataa Google Play -kaupasta epämääräisiä peli- ja apuohjelmia, voi olla melko turvallisin mielin.

Tämä on nykyinen tilanne, joka voi tulevaisuudessa muuttua. Aika näyttää, milloin ensimmäinen vakava haittaohjelmaepidemia leviää suomalaisiin älypuhelimiin. Vielä niin ei ole käynyt.

Vuosi sitten otin SAFEn käyttöön ja vaikka työn puolesta kokeilen kaikenlaisia ohjelmia ja nettisivuja, olen saanut kaksi hälytystä. Ensimmäisen sain, kun vinkin saatuani kävin lataamassa peliohjelmaan liittyvän laajennuksen. Ilmeisesti kyse oli jonkinlaisesta mainoslisukkeesta.

Toinen hälytys oli yllättävämpi. Viime vuoden lokakuussa SAFE varoitti CyberNews-appsin olevan "mahdollisesti ei-toivottu sovellus".

Mitä ihmettä?

Sain vinkin sovelluksen lataamiseen arvostamaltani suuren yrityksen tietoturvajohtajalta. Sovelluksen tekijä on mm. tietoturvapalveluita tarjoava konsulttiyhtiö KPMG. On vaikea kuvitella, että appsi olisi aidosti haitallinen, eikä SAFE yksilöinyt riskiä tämän tarkemmin.

Poistetaan varmuuden vuoksi.

Varmuuden vuoksi poistin kuitenkin Cyber News -ohjelman.

Vuoden tilaus tuli nyt katkolle ja SAFE ilmoitti tarjouksesta, joka ei ollut kovin houkutteleva:

Vuoden turva puhelimeen 60 euroa?

Mainoksen ilmoittama 59,90 euron hinta tuntuu kohtuuttoman korkealta yhden puhelimen suojauksesta. Luultavasti lisenssi sisältää jälleen kolme käyttöoikeutta, mutta mainos ei sitä yksilöi enkä edelleenkään tarvitse kuin yhden. Ei siis puhettakaan täsmämarkkinoinnista, päinvastoin.

Vuoden käyttökokemusten perusteella jätin tarjouksen käyttämättä.

Jatkossa mennään taas paljaalla.

Seuraava vuosi mennään taas ilman mobiilia virustorjuntaa. Katsotaan miten käy ja palataan asiaan vuoden päästä.

Lisäys 13.2.2018: Sain tiedon, että KPMG on väärä hälytys (false positive). F-Securelle on ilmoitettu asiasta tammikuussa 2018 eikä aiheetonta varoitusta enää tule. Hieman yllättävää, että myös mobiilimaailmassa tulee vääriä hälytyksiä -- haittaohjelmia on kuitenkin murto-osa Windowsiin verrattuna ja kaikki softat jaetaan Google Playn kautta, jolloin testaamisen pitäisi olla helpompaa. Cyber News ei ole mikään hittisovellus (Play-kaupan mukaan 500-1000 latausta), mutta silti monen kuukauden viive väärän varoituksen poistamisessa tuntuu pitkältä.

Lisäys 16.2.2018: Nyt mediakin myöntää liioittelevansa Androidin tietoturvauhkia: Most Android Security Scares Are Bullshit

Facebookin valeprofiilit työllistävät

Facebookissa on ajoittain kampanjoita, jolloin seksikkäiden naisten nimillä ja kuvilla satelee muka-ystäväpyyntöjä. Siis tällaisia:

Tyypillinen feikki.

Jos pelkästään poistaa pyynnön, kutsu jää elämään ja saattaa näkyä muka omana ystäväehdotuksena kavereille. Ainoa varma tapa päästä eroon feikistä on estää kyseinen lähettäjä ja ilmoittaa siitä myös ylläpidolle, jolloin profiili ennen pitkää poistuu ja lakkaa houkuttelemasta uusia uhreja.

Laskin, että nämä asetukset vaativat 9 klikkausta ja kymmenes tulee ikkunan sulkemisesta. Jokainen feikki aiheuttaa siis kymmenen turhaa hiiren klikkausta.

Yhdeksän klikkausta myöhemmin.

Miksi Facebook antaa feikkien kiusata käyttäjiään? Eikö sen kehuttu tekoäly muka pysty tunnistamaan feikkiprofiileita automaattisesti? Auttaisiko, jos vaikka lukisi profiilissa olevat sexy-ehdotukset ja huomioisi kaverien määrän vs. ystäväkutsut muille?

Aloittelevakin koodari tekisi tämän käden käänteessä. Ilmeisesti Facebook ei edes halua ratkaista ongelmaa, feikit vain lisäävät käyttäjän palvelussa viettämää aikaa ja kasvattavat sen käyttäjämäärää. Sama asenne selittää Twitterin täydellisen piittaamattomuuden trolleista ja feikkitileistä. Pääasia on, että käyttäjämäärät kasvavat mahdollisimman nopeasti. Viis siitä, että feikit häiritsevät oikeita käyttäjiä.

Täytyy myös ihmetellä herroja Jorma Harju, Daniel Sjö, Martin Pekka ja Riku Riikonen - miksi ihmeessä olette hyväksyneet tällaisen feikkinaisen kaveriksi? Ainoa, mitä hän myy, on jotain maksullista "hot and satisfied" -seksivideota, ja luultavasti senkin takana on mies, joka on vain varastanut naisen valokuvan jostain. Tai sitten linkin takana saattaa olla haittaohjelma, en kokeillut.

Estolistani on yhtä pitkä kuin naisilla, jotka joutuvat blokkaamaan säännöllisesti härskejä ehdotuksia ja alapääkuvia lähettäviä miehiä. Joukossa on ihan julkisuudessakin tunnettuja nimiä. Kumma ettei yksikään toimittaja ole tarttunut aiheeseen #metoo -teemalla.

Pätkä feikkien (ja vähän muidenkin) estolistaani.

Facebookia kiinnostaa vain tietojemme kerääminen ja mainostaminen. Muissa suhteissa olemme omillamme.

Lisäys 19.2.2018: Kummallista, että Facebook sallii tällaiset pornahtavat feikkiprofiilit, mutta pistää oikeita käyttäjiä jäähylle vähemmästäkin. Itselle tuli aikanaan bänni kun laitoin FB-päivitykseen valokuvan vanhasta Hymy-lehden kannesta. Muut ovat saaneet bännejä vielä vähemmästä:

Facebookin bänni voi iskeä mistä tahansa.

Lisäys 21.2.2018: Tässä vielä yksi suoraviivainen feikkiprofiili. Jos ainoan postauksen tekstinä on "It's a time of erotic adventure" ja "Join my dating site" ei luulisi tarvittavan tekoälyä havaitsemaan, ettei henkilö ole todellinen. Mutta Facebook ei viitsi vaivautua, koska jokainen käyttäjä tekee hyvää pörssikurssille ja feikkitorjunnasta säästyvät resurssit voi käyttää vaikka mainosten kohdentamisen parantamiseen ja henkilötietojen urkinnan laajentamiseen.

"Join my dating site", "It's a time of erotic adventure" - sure.

Mitähän herrat Jari Lintunen, Kalevi Savolainen, Matti Vako ja Harri Nieminen ovat ajatelleet hyväksyessään tämän houkuttimen "ystäväkutsun"?

Onecoin kolme vuotta

Eilen tuli kuluneeksi kolme vuotta Suomen ensimmäisestä Onecoin-tilaisuudesta ja huomenna kolme vuotta siitä, kun ensi kerran kirjoitin Onecoin-huijauksesta. Suomen-tilaisuudessa Katajanokan Marina Congress Centerissä 7.2.2015 oli paikalla itse Ruja Ignatova, jota Ylen tv-uutisetkin haastatteli.

Ruja Ignatova Ylen uutisissa 7.2.2015 Suomen-vierailunsa yhteydessä.

Silloin en olisi uskonut, että huijaus pyörii vielä kolme vuotta myöhemminkin ja että Suomesta yhä löytyy ihmisiä, jotka uskovat tähän. Se on loukkaus suomalaista peruskoulua kohtaan.

Onecoinissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut mitään uutta. Sinnikkäimmät odottavat 8.10.2018, jolloin pitäisi tapahtua... jotain. Jotkut odottavat yhtiön pörssilistautumista (missä ei ole edes teoriassa mitään järkeä), toiset odottavat valuutan muuttumista vapaasti vaihdettavaksi, jolloin sen arvo määräytyisi yhtiön ilmoituksen sijaan markkinoilla. Yhtiön ilmoittama sana "public" voidaan kai ymmärtää sekä listauksena että valuutan vapautumisena, siitä sekaannus. Yhtiö itse, joka nimettömissä tiedotteissaan vannoo läpinäkyvyyden ja avoimuuden nimiin, ei ole täsmentänyt asiaa.

Kolme vuotta sitten tarjosin Onecoin-aihetta parille oikealle toimittajalle ja matkan varrella olen tarjonnut sitä monille muillekin. Tutkivalla journalistilla olisi ollut elämänsä tilaisuus paljastaa Onecoin-huijaus ja ansaita kansainvälistä julkisuutta, kotimaisista palkinnoista puhumattakaan. Mutta kukaan ei tarttunut aiheeseen.

Olihan aihe kieltämättä vähän vaikea ja olisi edellyttänyt matkaa Sofiaan, mutta ei tällainen ole ennenkään toimittajia estänyt. Ylen toimittaja kiersi maapalloa Panama-paperien perässä, vaikka lopputulos on journalistisesti hyvin vaatimaton.

Onneksi ranskalainen toimittaja Maxime Grimbert kiinnostui aiheesta, tutki sitä syksyllä monta kuukautta ja oli yhteydessä myös minuun. Hänen kolmiosainen juttunsa löytyy verkosta otsikolla "Onecoin-kryptovaluutta - vuosisadan huijaus". Teksti on ranskaksi, mutta Google Translatella siitä pääsee kärryille. Joku saisi kääntää tämän aidolle englannille ja sen jälkeen myös suomeksi.

Grimbertin mukaan Ruja on toiminut Bulgarian mafian suojeluksessa ja käyttänyt Onecoinia rahanpesuun. "Jokaisella maalla on mafia, mutta Bulgariassa mafialla on maa", hän kirjoittaa osuvasti.

Bulgarialainen talouslehti Capital on myös kirjoittanut Onecoinista. Lehden mukaan koko konsepti on Rujan varassa, joten Rujan katoaminen (ilmeisesti Ras Al-Khaimahiin, jolla ei ole luovutussopimusta EU:n kanssa) on erittäin paha merkki. Se osoittaa, miksi suljettu kryptovaluutta (sikäli kuin se olisi oikea) on jo lähtökohtaisesti surkea idea. Capitalin mukaan Ruja on siirtänyt One-yhtiöiden omistukset äidiltään 25-vuotiaalle bulvaanille.

Kolme vuotta sitten Ruja Ignatovan uskottavuutta lisättiin kertomalla, että hänet on valittu Bulgariassa vuoden 2014 liikenaiseksi. Jutun mukaan "it is organized by Evgeni Minchev and outside the lifestyle value it is not clear on what basis the winners are determined". Se siitä palkinnon arvostuksesta.

Lehden mukaan kukaan ei Bulgarian kryptopiireissä ota Onecoinia vakavasti. Luulisi paikallisten tietävän.

Vasta nyt oivalsin, ettei Onecoinia ole lainkaan markkinoitu Bulgariassa. Tommi Vuorinen piti suomalaisia onnekkaina, kun olimme ensimmäisten joukossa päässeet mukaan verkostoon ja pystyimme hyötymään eniten tulevasta arvonnoususta. Miten siis on selitettävissä, ettei Onecoinia ole markkinoitu yhtiön omassa kotimaassa? Eikö Ruja halua oman kansansa vaurastuvan?

Jälkiviisaana syy on ilmeinen: oman kansan huijaaminen olisi saanut poliisin puuttumaan toimintaan. Rujalla on ilmeisesti mafian ansiosta hyvät suhteet poliiseihin; hänen kerrotaan paenneen maasta saatuaan poliisilta vinkin kansainvälisen tutkinnan alkamisesta.

Vielä pari huomiota: olen saanut Kari Wahlroosin suomalaiselta asiamieheltä vaatimuksen poistaa hänen kunniaansa loukkaavia kirjoituksia blogini kommenteista.

Kuulin väitteen, että markkinoidessaan Onecoinia ulkomailla Tommi Vuorinen on esiintynyt nimellä Tommi Evilä. Olisiko Vuorinen, joka on itse Suomen hallimestari pituushypyssä vuodelta 1997, todella lainannut kuuluisan pituushyppääjän sukunimeä? Jos joku tietää enemmän asiasta, tiedot ovat tervetulleita.

Älyjääkaappi lähettää selfien

Kun vanha jääkaappi alkoi tulla tiensä päähän, oli hyvä syy siirtyä älykodin aikakauteen. Katselin keväällä 2017 Boschin älyjääkaappia, mutta 1599 euron hinta tuntui vielä korkealta. Yritin etsiä netistä tarkempia tietoja kuvanlaadusta tai tekniikasta, mutta tietoa oli niukasti. Tammikuussa 2018 sama kaappi oli Gigantin viikonlopputarjouksessa 999 euroa, joten paras tapa selvittää kaapin toiminta oli ostaa se. Normihinta näyttää olevan nyt 1299 euroa.

Boschin mainososasto on tehnyt hyvää työtä: slogan "Jääkaappi, joka lähettää itsestään selfien" on ajan hengessä loistava.

"First Bosch fridge that sends you a selfie"

Jääkapissa on kaksi kameraa, toinen ovessa ja toinen jääkaapin sisällä.

Jääkaapin ovikamera kuvaa hyllyt.

Jääkaapin sisällä on toinen kamera, joka kuvaa oven hyllyt.

Myös Samsungilla on älyjääkaappeja, mutta niissä kamerat ovat vain ovessa, joten ovipuolella olevat tuotteet jäävät katveeseen.

Jääkaappi liitetään wlan-verkkoon, minkä jälkeen kuvia voi tarkastella älypuhelimella esim. kaupassa. Ohjelma näyttää myös muutamia vanhempia kuvia.

Sisäkuva.

Ovi.

Kuvien laatu jättää toivomisen varaa, mutta ainakin niistä pystyy laskemaan maitotölkkien ja juomapurkkien määrän. Ahtaiden tilojen vuoksi kuvan ottaminen on teknisesti hankalaa.

Sovellus antaa myös ilmoituksen puhelimeen hälytyksistä (ovi jäänyt auki, lämpötila noussut liikaa) ja softapäivityksistä:

Hälytykset.

Tietenkin myös jääkaapin ja pakastimen lämpötilaa voi säätää puhelimesta:

Lämpötilasäätö.

Huoltoa varten voi avata etädiagnostiikkayhteyden:

Etädiagnostiikka.

Älyjääkaappi EI tiedä, mitä tuotteita sen sisällä on (niissä pitäisi olla rfid-tunnisteet) EIKÄ se tilaa itsekseen ruokaa. Ehkä nämäkin toiminnot tulevat joskus, mikäli ihmisiä kiinnostaa.

Wlan-asennukseen meni peräti tunti, sillä vaikka prosessi on periaatteessa yksinkertainen, jostain syystä puhelin ei aluksi löytänyt laitetta. Jääkaapin käyttöliittymä perustuu onnettomaan näyttöön ja pariin painikkeeseen, joiden tuntuma on epämääräinen.

Bosch ja Siemens käyttävät Home Connect -järjestelmää, jonka luvataan olevan erittäin turvallinen. Ulkoisia rajapintoja ei ole, joten tietoja ei voi yhdistää muuhun älykotiin. Home Connectista on rajapinta IFTTT:hen, mikä mahdollistaa toimintojen linkittäminen. Esimerkiksi keittiön kattovalon voi vaihtaa punaiseksi, mikäli ovi jää auki tai lämpötila nousee liikaa.

Niin, tietoturva. Pari päivää sitten medioissa kiersi älykkäiden kodinkoneiden vaaroista varoittava juttu ("Salakavala uhka valtaa kotisi, nyt on viimeinen hetki toimia"). Sen mukaan nettiin liitetyt kodinkoneet keräävät tietoja ja myyvät niitä mainostajille.

Uutinen tuntuu kovasti liioittelevalta. Ihan kaikkea ei kannata pelätä ja riskit tulee suhteuttaa hyötyihin. Vaikka etäohjattava kahvinkeittimeni lähettäisi tietoja valmistajalleen, mitä sitten? Kahvista ei voi päätellä mitään arvokasta, eikä ip-osoitteen perusteella voi kohdistaa mainontaa. Älykästä leivänpaahdinta en vielä ole hankkinut, mutta pitäisikö sitä pelätä mainosten tai kiristyshaittaohjelmien vuoksi? Enpä usko.

Entä jos joku hakkeroi tilini ja pääsee katsomaan jääkaapin sisältöä? Ruokailutottumusten analysointi kuvien perusteella olisi teoriassa mahdollista, mutta miksi vaivautua, kun parempaa tietoa saa helpommin vaikka kanta-asiakaskorteista? Jotain rajaa pelotteluunkin.

Älylaitteiden riskit liittyvät niiden tekniikkaan. Huonosti toimiessaan ne voivat tukkia sisäverkon, paljastaa wifi-salasanan tai ne voidaan valjastaa palvelunestohyökkäyksiin. Tämän vuoksi jääkaappini on kiinni vierasverkossa. Lisäksi oletan, että tuhannen euron saksalaisessa jääkaapissa myös koodi on parempaa kuin 50 euron kiinalaisessa reitittimessä. Aika näyttää. Juuri siksi hankin kaapin, selvittääkseni asian itse jotta ei tarvitse uskoa mainoksia eikä pelottelevia uutisia.

Entä voisiko joku hakkeroida tiensä kaappiin ja kytkeä se sulatukselle? Sellaista toimintoa hallintaohjelmassa ei ole, mutta kuka tietää mitä asiansa osaava hakkeri löytäisi (itse asiassa kaapissa ei ole sulatusta lainkaan, koska se on NoFrost-mallia). Väärinkäytön riski jää aina, ja se on yllätyksellisyydessä: emme osaa arvioida, miten toimintoja tullaan käyttämään väärin. Sen sijaan vanhojen uhkien ekstrapolointi tulevaan maailmaan (leivänpaahtimen käyttö mainostamiseen) ei koskaan toimi.

Salajuoni auttaa ymmärtämään Venäjä-tutkinnan taustoja

Luke Hardingin kirja Salajuoni - kuinka Venäjä auttoi Trumpin valkoiseen taloon on paikoin hiuksia nostattavaa luettavaa. "Aikamme suurin poliittinen vedätys" luonnehtii kirjaa paremmin kuin hyvin.

Harding on selvästi kirjoittanut kirjan pikavauhtia, tekstissä on paikoin keinotekoista iskevyyttä ja runsas ympäristön kuvailu lisää autenttisuuden vaikutelmaa. Epäilemättä Harding tuntee Venäjän oltuaan siellä Guardianin toimittajana vuosina 2007-2011. Työ loppui kun Venäjä suivaantui hänen kirjoituksistaan ja esti toimittajaa palaamasta lomalta takaisin maahan.

Luke Harding: Salajuoni

Hardingin kirja taustoittaa kaiken sen, mistä saamme kuulla uutisissa melkein päivittäin: Trumpin lähipiirin yhteyksiä Venäjään tutkitaan sen selvittämiseksi, auttoiko Venäjä Trumpin valtaan mm. hakkeroimalla demokraattipuolueen sähköposteja vaalien alla.

Todisteiden löytäminen epäasiallisista yhteyksistä on jäänyt erikoissyyttäjä Muellerin tehtäväksi. Juuri tänään New York Times uutisoi, että Trump olisi kesällä halunnut erottaa Muellerin, mutta henkilökunnan painostuksesta luopui ajatuksesta. Itseään tutkivan syyttäjän erottaminen olisi laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin. Trump itse tietenkin kiistää uutisen ("fake news, folks"). Foxin tunnettu Hannity joutui myöntämään erehtyneensä, mikä oli harvinaista.

Fakta kuitenkin on, että Trump erotti toukokuussa 2017 yllättäen FBI:n johtaja Comeyn, yritettyään ensin saada tätä luopumaan tutkimuksista. Erottaminen tuli Comeylle täytenä yllätyksenä; hän oli republikaani ja hänen uudelleen käynnistämä Clintonin sähköpostitutkimus juuri vaalien alla oli yksi syy Hillary Clintonin vaalitappioon. Kirja kuvailee, miten Comey yritti vältellä kahdenkeskisiä tapaamisia presidentin kanssa ja niihin jouduttuaan laati varmuuden vuoksi heti kirjallisen muistion itselleen tapahtuneesta.

Kirjassa Harding kertoo, miten FSB murtautui Venäjällä heidän kotiinsa pienimuotoisen ahdistelukampanjan merkeissä. Tapa oli peräisin jo KGB:n ajoilta. Samaa kertoi Mikael Storsjö tapahtuneen Suomessa (Helsingin Sanomat 23.8.2015).

Itseäni yllätti, miten laajasti ja yksityiskohtaisesti Venäjän tiedustelun sisäisiä tapahtumia lännessä tunnetaan. Kun sanotaan, että NSA ja FBI epäilevät Venäjän vaikuttaneen vaaleihin, kyse ei ole pelkästä epäilystä, vaan taustalla on monia sisäpiirin lähteitä ja tiedustelutietoa. Tähän kytkeytyy myös päivän uutinen Hollannista: paikallinen tiedustelupalvelu seurasi venäläistä hakkeriryhmää jo ennen tietomurtoa.

Yksi yllättävistä asioista on tieto siitä, että Michael T. Flynn oli omien sanojensa mukaan ensimmäinen yhdysvaltalainen, joka oli päästetty Kremlin varjelluimpaan vakoilukeskukseen (GRU:n "Akvaario" Moskovassa). Toinen yllätys on, että Trumpin kampanjapäällikkönä toiminut Paul Manafort oli 2000-luvun alussa toiminut poliittisena konsulttina Ukrainassa nostamassa valtaan Moskovan tukemaa Janukovytsia.

Savuavaa asetta ei näy, mutta kaikista tiedoista syntyy kuva, jonka mukaan Trumpin kampanjalla oli paljon yhteyksiä kyseenalaisiin venäläisiin toimijoihin. Kirjan luettuaan odottaa entistä suuremmalla jännityksellä Muellerin tutkimusten valmistumista. Silloin selviää, onko Hardingin tiedoilla uskottavuutta. Hän itse uskoo, että valtaosa tiedoista pitää paikkansa, vaikka mukana onkin huhuja ja toisen käden tietoja. Joka tapauksessa Muellerin tutkimusten venyminen on ärsyttänyt Trumpia suuresti.

Kiireisen aikataulun vuoksi kääntäjä on epäilemättä joutunut koville. Jo kirjan toisessa kappaleessa oleva virhe antaa ennakoida huolimatonta työtä, mutta onneksi niin ei ole. Suomennos on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Sitä lukee mielellään.

Kirjan on kustantanut Into. Itse ostin e-kirjan (16,90 eur), joka joulunpyhien aiheuttaman takkuilun vuoksi toimitettiin toiselle puolelle maapalloa vasta tammikuun alussa. 

Onecoin vastaa tiedotteellaan

Ex-maajohtaja vastaa kohuun netissä liikkuvalla tiedotteella, joka on suomennos yhtiön sivulla julkaistusta englanninkielisestä tekstistä.

"Tommi Vuorinen
22. tammikuuta kello 22:13


YHTIÖN TIEDOTE

22.1.2018 Lehdistötiedote

Arvoisat Jäsenet,

Julkaisemme OneCoin-yhtiön virallisen tiedotteen koskien viimeaikaisia median julkaisuja ilman toimituksen muutoksia:

OneCoinin virallinen lausunto koskien julkaisuja paljastetusta rikollisryhmästä, joka liittyy kryptovaluutta OneCoiniin.

22.1.2018

OneCoin-yhtiö haluaa virallisesti sanoa, että lukuisat viimeaikaiset median ilmoitukset paljastetusta rikollisryhmästä, joka on käyttänyt OneCoin kryptovaluuttaa rahanpesuun, ei ole totta ja harhaanjohtavat yleisöä.

OneCoin-yhtiö uskoo, että kaikki median väitteet ovat tulosta hyvin organisoidusta, tarkoitushakuisesta kampanjasta, jonka tähtäimenä on vahingoittaa yhtiön mainetta, sekä tuhota yhtiön liiketoiminta.

Tehtäköön yleisölle selväksi, että yhtiö ei ole koskaan osallistunut rikolliseen tai laittomaan toimintaan missään maassa, jossa se toimii, ei myöskään Bulgarian tasavallassa. Yhtiö ja sen yhteistyökumppanit ovat aina avoimesti ilmoittaneet tahtonsa tehdä yhteistyötä sääntelyviranomaisten ja median kanssa ja toimittaa minkä tahansa informaation, joka olisi hyödyllistä selventämään kaikkia sekaannuksia ja epäilyksiä, jotka liittyvät yrityksen toimintaan. Siksi, olemme erittäin yllättyneitä siitä, että meitä ei ole koskaan lähestytty, eikä kysytty selvennystä yhdestäkään maailmanlaajuisesta tiedotusvälineestä, kuten olisi voinut odottaa medialta, joka pyrkii journalistiseen ammattimaisuuteen, reiluuteen sekä objektiivisuuteen. Asia, josta voimme kaikki olla yhtä mieltä, on se, että tiedotusvälineiden pitäisi olla terveen demokratian elintärkeä tukipilari.

(Oma kommentti: yhtiö ei ole koskaan vastannut median kysymyksiin. Yhtiöllä ei ole yhteystietoja, johon kysymyksiä voisi edes lähettää, saati ketään joka vastaisi viestinnästä tai antaisi haastatteluja.)

Fakta kuitenkin on, että viime päivien aikana olemme todistaneet täysin päinvastaista, joka on melko turhauttavaa. Olemme pakotettuja toteamaan, että tämä on tarkoituksellinen hyökkäys OneCoin-yhtiötä, sen yhteistyökumppaneita, OneCoin-kryptovaluuttaa ja perustaja Ruja Ignatovaa vastaan. Mitä tällä hetkellä havaitsemme, on laskelmoitu mediamyrsky, jonka tarkoituksena on vahingoittaa yhtiön ja sen perustajan mainetta. Tavoitteena on piilottaa OneCoin-kryptovaluutan tärkeitä ominaisuuksia niin, että se esitetään täysin eri valossa, kuin objektiivisesti pitäisi.

(Oma kommentti: miksi kukaan haluaisi vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa? Yhtiö voisi itse hälventää epäluulot kertomalla avoimesti toiminnastaan, talousluvuistaan, avainhenkilöistään ym.)

Puhdistaaksemme epäilyt OneCoinin puuttuvasta läpinäkyvyydestä haluaisimme huomauttaa, että tämä on keskitetty kryptovaluutta, joka tarjoaa korkeamman likviditeetin ja matalamman volatiliteetin, sekä pitkäntähtäimen vision ja strategian vakaalle kehitykselle, päinvastoin kuin muut kryptovaluutat, jotka avaavat ja mahdollistavat treidaajien keinottelun. On tunnettu fakta, että kryptovaluutat ovat usein epäluotettavia, pääosin transaktioiden anonyymiyden ja käyttäjien puutteellisen tunnistuksen vuoksi. Tämä mahdollistaa rikollisille kryptovaluuttojen käytön laittomiin tarkoituksiin.

Tietääksemme sellaiset toiminnot eivät ole mahdollisia OneCoinilla, kryptovaluutalla, joka on ottanut käyttöön sisäisen valvonnan käytännöt tunnistaakseen jokaisen käyttäjän (KYC - Tunne Asiakkaasi) ja yrityksen (KYB - Tunne Liikekumppanisi) estääkseen rahanpesun (AML - Rahanpesun Esto) jne. Kaikki nämä toimenpiteet tähtäävät estämään OneCoinin käytön laittomasti. Lisäksi on tärkeää huomioida, että keskitetty malli tarjoaa korkeimman tason suojan mahdollisilta menetyksiltä konerikkoja ja varkauksia vastaan jatkuvan varmuuskopioinnin ansiosta. Näitä faktoja ei ole koskaan esitetty mediassa, eikä OneCoin-kryptovaluuttaa ole myöskään esitetty objektiivisesti.

Tällä hetkellä meneillään olevasta tutkinnasta johtuen, OneCoin yhtiönä ja sen yhteistyökumppanit kohtaavat mittaamattomia taloudellisia menetyksiä. Yhteistyökumppaniemme toimistoista takavarikoitiin muun muassa teknisiä laitteita, jotka ovat välttämättömiä heidän päivittäisiin toimintoihin ja niiden menetys ei ainoastaan johda taloudellisiin menetyksiin, vaan voi johtaa myös vararikkoon. Tämä fakta on myös hämmentävä ja saa meidät uskomaan, ettei kyse ole harvinaisesta sattumasta.

(Oma kommentti: valuutta ei voi mennä vararikkoon. Yhtiön vararikko on Onecoinin tapauksessa kummallinen ajatus, kun yhtiön ainoana liiketoimintana on "painaa" rahaa.)

On tärkeää selventää, että lakimiestemme palautteeseen perustuen on tutkinta edelleen käynnissä, joka kaikissa demokraattisissa valtioissa tarkoittaa yhtä asiaa - mitään päätöstä oikeusviranomaiselta ei ole, perustuen näyttöön ja osoittaen objektiivisesti perusteen syyttää yhtiötä tai luonnollista henkilöä. Yhteistyökumppaniemme toimistoihin kohdistuneen tutkinnan aikana keskiviikkona 17.1.2018 työntekijät vaativat syytteiden esittämistä ja niiden esittämisen jälkeen syytä etsinnälle ja viranomaiskuulusteluille. Tähän mennessä sellaista tietoa ei ole esitetty.

Loppupäätelmänä haluamme painottaa, että median kattava uutisointi meneillään olevasta tutkinnasta, tehtynä kyseenalaisissa olosuhteissa ja lopullisen päätöksen puuttuessa viranomaisilta, on yleisön harhaanjohtamista koskien faktoja ja kerättyä todistusaineistoa, myöhemmin kyseenalaistaen objektiivisuuden Bulgarian tiedotusvälineisiin levitetystä tiedosta, joka voidaan määritellä mustaksi propagandaksi epäilyttävin tavoittein.

Suojellakseen työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden oikeuksia OneCoin-yhtiö ja sen yhteistyökumppanit tulevat tiedottamaan median edustajia ja yleisöä tämän tapauksen kehittymisestä."

(Oma kommentti: Jäämme odottamaan sitä kiinnostuksella. Toivottavasti Vuorinen levittää tietoa meille Suomeenkin.

Tällainen fraaseja sisältävä tiedote, ilman mitään faktoja, ei ole edes sen koodaamiseen käytettyjen bittien arvoinen. Tiedotteessa ei myöskään ole allekirjoitusta -- kukaan ei siis ota vastuuta sen sisällöstä eikä tunnusta tekstiä omakseen. Yhteystiedot, joista media voisi kysyä lisätietoja, puuttuvat niin ikään.)