Sunnuntaina 29.3.2026 Kouvolan ja Luumäen lähelle pudonneet ukrainalaiset droonit ovat aiheuttaneet Suomen pelastusviranomaisille ongelman. Näistä drooneista ei varoitettu, mutta jos drooneja tulee lisää, miten jatkossa toimitaan?
Vaaratiedotteiden perinteinen kanava on radio, jossa luetaan alueellisia tiedotteita liikennehäiriöistä, taajamissa liikkuvista karhuista sekä vaarallisia kaasuja levittävistä tehdaspaloista. Tämä prosessi on koeponnistettu vuosia sitten ja osataan hyvin, vaikka kohdennus ei tunnukaan kovin tarkalta.
Kaakkois-Aasian tsunamin (26.12.2004) jälkeen havahduttiin tiedottamisen digitalisointiin. Lopulta saatiin aikaan 112 Suomi -mobiilisovellus, joka kannattaa asentaa omaan puhelimeen. Kohdennetut tiedotteet toimivat paremmin, jos ohjelmalle antaa paikannusoikeudet myös silloin, kun sovellus ei ole aktiivisena.
 |
| 112 Suomi näyttää sijainnin ja apua voi kutsua tökkäämällä painiketta. |
112-ohjelman toimintoja on matkan varrella kehitetty, joitakin vuosia sitten siihen lisättiin ajankohtaiset tietoturvahälytykset. Vuonna 2027 mukaan tulevat myös drooni-hälytykset.
Asia on kuitenkin hankala. Mitä pitäisi tehdä, jos puhelin hälyttää Suomen ilmatilassa havaitusta droonista? Hälytys ei ole paikallinen, kuten karhu tai tehdaspalo, vaan drooni luultavasti liikkuu. Pitäisikö hälytys kohdistaa jollain tavalla ennustetulle lentoreitille? Entä jos drooni mutkittelee?
Pikaisesti laskien todennäköisyys sille, että drooni putoaa juuri minun pihalleni/talooni, on luokkaa 1:34 miljoonasta - siis vähemmän kuin lottovoiton todennäköisyys. Tämä 100x100 metrin neliöstä laskettuna, mikä luultavasti kattaisi räjähdyksen vaikutusalueen. Ilman räjähdystä vaikutusalue on paljon pienempi ja todennäköisyys vastaavasti yhä pienempi. Ei kuitenkaan nolla, onhan ihmisiä kuollut myös meteoriittien alle.
Perinteiset ilma-alukset on helppo tunnistaa koon, nopeuden ja lentokorkeuden perusteella. Dronet ovat kuitenkin hitaita, lentävät matalalla ja kuten sunnuntaina nähtiin, ne on helppo sekoittaa tutkassa näkyviin lintuparviin. Siksi varoitus droonista tulee luultavasti vasta viime tipassa, jolloin reagointiaikaa on vähän.
Paljon riippuu myös siitä, onko drooni oletettavasti vain harhautunut (kuten tässä tapauksessa), vai onko sen tähtäimessä jokin suomalaiskohde - kaupunki, voimala tai tehdaslaitos. Jälkimmäisessä tapauksessa hälytys on kiireellinen. Harhautunut drooni luultavasti putoaa polttoaineen loppuessa, mutta voi silloinkin räjähtää, joten vaara ihmisille on kiistaton.
Mutta miten kansalaisten pitäisi reagoida hälytykseen? Siinäpä pulma. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa. Yleensä on turvallisinta hakeutua sisätiloihin, sillä putoava drooni tai sen alasammutut sirpaleet voivat aiheuttaa vaaraa ulkosalla.
Kerrostalossa turvallisin paikka on hissikuilun vieressä käytävällä. Huoneisiin sisälle ei kannata jäädä. Ehkä on varminta myös etsiytyä alakerroksiin, jotta mahdollisen tulipalon alkaessa pääsee nopeasti ulos.
Toisaalta, jos droonin tähtäimessä on kaupunki tai kerrostalo, siitä kannattaa lähteä pikimmiten.
Varsinaisia pommisuojia on vain suurissa asutuskeskuksissa. Ne eivät ole rauhan aikana edes käyttövalmiita, joten sellaiseen ei kannata pyrkiä, ellei viranomainen nimenomaisesti niin ohjeista.
Vaaratiedottaminen on vaikea laji. Jos kansalainen ei osaa toimia oikein, tiedottamisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ainakin se voi aiheuttaa paniikkia tai lisää onnettomuuksia ihmisten säntäillessä sinne tänne.
Ja entä sitten yöaika - pitäisikö droonihälytyksellä herättää nukkuvia kansalaisia? Harhautuneen droonin aiheuttaman vaaran todennäköisyys on hyvin pieni. Se ei tähtää kaupunkiin tai kriittiseen kohteeseen kuten sodanaikaiset pommit ja ohjukset.
Varoittaa vai ei varoitttaa? Ja miten ohjeistaa kansalaisia suojautumaan varoituksen tullessa, riippuen siitä asutaanko maalla vai kaupungissa?
Ihan uusi tilanne viranomaisillekin. Ohjeita odotellessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä ja tutustua vaikka Ukrainan ohjeisiin omille kansalaisilleen sotatilan aikana.
Nyt illalla tulikin jo ohjeistus, joka on tosin varsin suppea: "Siirry sisätiloihin, jos saat vaaratiedotteen mahdollisesti vaarallisesta droonista tai näet tai kuulet droonin, jonka toiminta on poikkeavaa tai huolta herättävää (esim. lentää kielletyllä alueella tai hyvin matalalla). Sisätiloissa on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa ja pysytellä kaukana ikkunoista. Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka."
7 kommenttia:
Eiköhän tuossa käytännöt muodostu oppimisen kautta. Lähtökohtaisesti kyse on harhailevista yksittäistapauksista. Jos kyse on järjestelmällisestä hyökkäyksestä, mihin toivottavasti ei hetkeen jouduta, perinteiset yleiset hälytysmerkit ja vastaavat pelaavat edelleen.
Jos kyse on siitä että on havaittu jotakin, ja sen jälkeen Hornet on käynyt tunnistamassa kohteen taistelukärjen sisältäväksi harhautuneeksi drooniksi (eikä lintuparveksi), eiköhän tässä käytännöt muodostu.
Ongelma lienee lähinnä se, että asutulle alueelle suuntaava yksittäisdrooni on käytännössä pakko yrittää ampua alas ja sitten käy miten käy - varoitukset tulevat liian myöhään jos yritetään löytää matalampaa hälytystä kuin yleinen "kaikki pommisuojaan"-tason juttu. Tässä tapauksessa pitäisi vain ampua drooni alas - aluksi Hornetin konetykillä vaikka riskialtista onkin, mutta voisi myös vain tilata pienen erän Ukrainan droonintorjuntadrooneja. Muutama kymmenenkin riittää varmaan harjailijoita varten.
Jos harhailija on suuntaamassa keskelle metsää, jossa on korkeintaan kymmeniä ihmisiä retkeilemässä tai satunnaisilla maatiloilla, voidaan antaa alueellinen varoitus ja antaa droonin mennä minne päätyykin.
Samat ongelmat sinänsä koskevat vaikka harhailevia risteilyohjuksia. Kuka muistaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Inarij%C3%A4rven_ohjus ?
Droneuutista on nyt vatvottu hieman yli vuorokausi. Asiantuntijoita, toimittajia ja pääministeritä on riittänyt. Jopa perinteinen kuva yhdeksästä vakavailmeisestä ukosta pöydän takana lausumassa jotain on julkaistu. Kai heillä olisi ollut tärkeämpääkin tekemistä.
Jälleen kerran vain yksi tärkeä asia on hoitamatta: Jo ensimmäisten uutisten aikaan olisi pitänyt julkaista selkeä, ehkä viisikohtainen tiivis ohje kansalaisille. Tämänhän tietää jokainen toimittajaharjoittelijakin!
En tiedä, mikä on virallinen versio mutta suunnilleen näin se kai menee:
1. Havaitse
2. Ilmoita
3. Noudata ohjeita
4. Älä koske äläkä mene lähelle
5. Eristä alue
6. Älä someta asiasta
On selvä, että tarvitaan järjestelmä, jolla viranomainen voi antaa mobiililaitteisiin push-viestinä hälytyksiä ja ohjeita. Vaikka siitä ei olisi merkittävästi hyötyä harhailevien droonien tapauksessa, niin monien muiden tulevaisuuden kriisiskenaarioiden yhteydessä kylläkin.
Toisaalta, voisi ajatella, että jos taivaalla lentää drooneja, joissa on >50kg TNT:tä vastaava räjähdepanos (joka riittää tuhoamaan kokonaisen rakennuksen), ja joka tulee hallitsemattomasti putoamaan maahan, niin voisi olla ihan asiallista informoida kansalaisia tilanteesta..
Tiedottamisen tarve on todellinen, varsinkin tulevaisuutta ajatellen. Jostain syystä Suomi on sekoillut omiaan tässä asiassa, eikä ottanut käyttöön EU-laajuista tekniikkaa, jota Virokin ilmeisesti käyttää. Asiasta on puhuttu yli 20 vuotta, eikä nykytilanne ole kunniaksi kenellekään. Drone-uhkan kohdalla tiedottaminen on poikkeuksellisen hankalaa, koska varoaika on lyhyt eikä tiedetä, mille alueelle se kohdistuu. Toistuvat, turhat hälytykset yöllä ovat myrkkyä kansalaisille ja vesittävät koko idean, koska ennen pitkää niihin ei reagoida enää lainkaan.
Sitten on vielä kolmas tekijä: jotta voisi varoittaa, on oltava tietoa. Suomella ei nykyisellään ole riittävän kattavaa verkostoa, jotta droneista saataisiin luotettavasti havaintoja.
Itäraja on jo aidattu ja valvottu kameroilla. Ei olisi vaikeaa toteuttaa sinne droonivalvonta. Ainakin niistä saisi heti tiedon, kun tulevat tälle puolelle. Tähänkin on osaamista omasta takaa tai ainakin puheiden perusteella näin voisi päätellä.
Tuntuu, että kaikki on vain puheiden asteella muttei mitään konkreettista tehdä koskaan.
Niin tätäkö Petteri tarkoittaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/EU-Alert
Kartta käyttäjämaista pistää hiljaiseksi.
Juuri sitä tarkoitan. Suomi on ainoa, joka puuttuu listalta. Myös USAssa on vastaava. En ihan tarkalleen tiedä, miksi Suomi puuttuu, mutta ainakin osittain kyse on rahasta: kuka maksaa? 112 Suomi -sovelluksen kehittämiseen on kyllä löytynyt rahaa, samoin muihin väestönsuojelu- ja varautumishankkeisiin.
Lähetä kommentti