Muutama päivä sitten näin päiväkävelyllä hankeen ajaneen kuljetusrobotin. En pysähtynyt auttamaan, vaan kävelin kylmästi ohi. Hoitakoon robottioperaattori itse tekniset ongelmansa.
 |
| Pitäisikö robottia auttaa? |
Kun kerroin tapauksesta sosiaalisessa mediassa, sain tylyä palautetta. Miksi en auttanut pientä hankeen juuttunutta robottia? Joku jäi nyt ilman tilaamiaan ruokia, ja se oli minun syyni.
Tämä on kiintoisa ilmiö, jota sietää pohtia. Miten suhtaudumme koneisiin, jotka on tarkoituksella muotoiltu näyttämään "söpöiltä" ja inhimillisiltä? Miksi kohtelemme koneita paremmin kuin toisia ihmisiä? Kiitämme tekoälyä hyvän vastauksen jälkeen, samalla kun pilkkaamme typerää mielipidettä netin keskustelupalstalla. Pysähdymme auttamaan robottia, mutta emme kadulla liukastunutta vanhusta.
Itse yritän pitää koneet koneina ja ihmiset ihmisinä. Hankeen juuttunut kuljetusrobotti on teknisen virheen tai vian seurauksena rikkoutunut laite. Siis tavallinen kone. Jos näen hankeen hylätyn polkupyörän, en liioin mene korjaamaan sitä tai koske siihen muutenkaan (ellei pyörä vaaranna muiden turvallisuutta).
Miksi muuten oletetaan, että joku jää ilman ruokaansa? On 50 % todennäköisyys sille, että robotti oli tyhjä ja paluumatkalla takaisin kaupppaan.
Auttajan näkökulmasta robotit ovat todella painavia, eikä niitä noin vain työnnetä hangesta takaisin tielle. Jos kyse on akun hiipumisesta, robotin on parempikin pysyä hangessa odottamassa noutajaansa, kuin että se työnnettäisiin takaisin kävelytielle. Kuvassa kävelytie on leveä, mutta joskus jalkakäytävät ovat aurattuinakin kovin kapeita.
Ehkä robotti oli tarkoituksella ajettu hankeen, jotta se ei haittaisi muiden liikkumista? Mikä muukaan saisi robotin kääntymään suoralta ja leveältä tieltä hankeen. Jos kyse on koneoppimisesta, tästähän sitä nyt oppii.
Olen kuullut, että valvomossa oleva ihminen saattaa pyytää robotin kaiuttimesta työntöapua. Silloin tilanne on toinen: autan ihmistä, en konetta.
Asialla on myös työllisyysvaikutusta. Mitä enemmän autamme robotteja, sitä enemmän ne vievät töitämme. Tähän asti on ajateltu, että tylsät työt joutaakin poistaa automaatiolla, mutta tulemme vielä näkemään ajan, jolloin tylsilläkin töillä on kysyntää. Niillä on myös yhteiskunnallista merkitystä. Pelkkä taloudellinen tehokkuus ei voi jatkossa olla ainoa kehittämisen tavoite.
Vielä yksi asia ihmetyttää: kuka näitä ohjaa? En ole missään nähnyt tietoja robottien autonomian tasosta. Ilmeisesti ne kulkevat itsenäisesti, mutta katujen ylitykset ja ongelmakohdat hoidetaan jostain valvomosta käsin. Mutta missä valvomo on, Suomessa vai Virossa? Missä on robottien komentaja? Jos tavoitteena on salata manuaalisen työn osuus ja luoda kuva autonomisista kuljetuksista niin salailu kostautuu helposti epäluottamuksena.
Lisäys 19.2.2026: Kirjoitukseni herätti paljon keskustelua sosiaalisen median puolella. Enemmistön mielestä robottia pitää auttaa, koska kyydissä voi olla jonkun liikuntakyvyttömän vanhuksen odottamat ruuat.
Jos niin on, robotista ei ole paljon apua. Päästyään ulko-ovelle se alkaa vain piipittää. Kauppa voisi työllistää mieluummin nuoria, jotka kantaisivat ostokset perille asuntoon asti ja näkisivät samalla, onko tilaajalla kaikki hyvin. Tavoite korvata kaikki mahdollinen ihmistyö tekniikalla kustannusten säästämiseksi on pitkällä tähtäimellä huono asia. En odottaisi sitä S-ryhmältä.
Somessa tuli vastaan kuva, jossa samaisen ruokarobotin nokkaan oli piirretty suu ja silmät. Näin luodaan illuusio elävästä olennosta, joka vetoaa ihmisten tunteisiin entistä tehokkaammin.
