Elisa tutkii pyytämättä kotiverkkosi

Kuulin, että Elisa on alkanut tutkia oma-aloitteisesti asiakkaiden Wifi-verkkoja. En täysin ymmärrä, miksi ja miten tätä tehdään, mutta ajatus on outo. Jos osaat selittää, mistä on kyse, laita palautetta kommentteihin.

Kotinetti-asiakkaat ovat saaneet ilmoituksen otsikolla "Kodin langattoman verkon (Wifi) toimivuuden parantaminen." Siinä kerrotaan, miten operaattori haluaa "parantaa nettiliittymien toimivuutta ja ymmärtää paremmin mahdolliset ongelmatilanteet WiFi-verkossa. Tätä varten keräämme 27.4.2022 alkaen tietoa Kotinetti-palvelun WiFI-verkon toimivuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä."

Sen jälkeen ilmoitus kertoo, että tiedot kerätään nimettöminä ja niitä säilytetään enintään kolme kuukautta, tunnistetietoja ei kerätä. 

"Mikäli et halua, että WiFi-verkkoasi käsitellään mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamiseksi, pyydämme täyttämään lomakkeen sivulla elisa.fi/wifi-tiedonkerays."

WiFi-tutkimisen kieltolomake.

Tässä on monta erikoista asiaa. Ensinnäkin se, että operaattori oma-aloitteisesti lähtee tutkimaan kotiverkkoja mahdollisten häiriöiden varalta, on epäilyttävää. Yleinen ohje on, että jos pankki tai Microsoft ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä sinuun, kyse on luultavasti huijarista. Tässä Elisan tapauksessa viesti on aito.

Toinen erikoisuus: tiedonhankintaan ei kysytä lupaa (opt-in), sen voi ainoastaan estää (opt-out). Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla toisin päin.

Kolmas erikoisuus: miksi operaattori haluaa tulla asiakkaan sisäverkkoon? Operaattorin vastuu päättyy omaan purkkiinsa, sen takana oleva sisäverkko (wifi) on asiakkaan vastuulla. Itse asiassa operaattorilla ei pitäisi olla mitään syytä tulla nuuskimaan sitä, ellei asiakas itse ilmoita häiriöistä ja pyydä apua tuesta.

Mitä kummaa Elisa kuvittelee sisäverkosta löytävänsä? Mikä siellä voi aiheuttaa häiriöitä? Tarkoitetaanko tällä esim. päällekkäisiä kanavia naapureiden kanssa? Nekään eivät ole operaattorin päänsärky, vaan naapurit sopikoot niistä keskenään, jos purkkien oma automatiikka ei riitä. Vai ovatko Elisan asiakkaille lähettämät purkit niin heikkolaatuisia, että niiden toimivuutta pitää etätestata? Silloin kyseessä on Elisan oma ongelma.

Etähallinnan mahdollistamiseksi operaattorilla on tiedossa liittymäasiakkaalle luovuttamansa purkin sarjanumero ja suojattu pääsy sen asetuksiin, mutta vähänkin osaavan asiakkaan kannattaa hankkia oma wifi-purkki, johon kukaan etähallitsija ei pääse.

Neljäs erikoisuus: lomakkeella lukee "mahdollisten verkko-ongelmien ratkaisemiseksi ja käyttökokeman parantamiseksi". Käyttökokema on ihan uusi sana, ilmeisesti Elisan itsensä keksimä? En ole ennen törmännyt.

Kotiverkon tutkinta pyytämättä, tapahtui se millä motiivilla tahansa kesken asiakkaan oman käytön, on erikoista - vähän sama kuin makkaratehtaan edustaja tulisi kesken illallisen omilla avaimillaan kotiin katsomaan, onko asiakkaan ostama makkara säilynyt riittävän hyvänä jääkaapissa.

On vaikea uskoa, että tässä olisi kyse pyyteettömästä käyttökokeman parantamisesta - taustalla on jotain muuta. Mutta mitä?

Fantomas vs. James Bond

Elisa Viihde -palvelun päätöksellä poistaa kahta vuotta vanhemmat tallenteet on ollut hyviäkin seurauksia. Kesän aikana on ollut pakko katsoa ne vanhat tallenteet, joihin aika ei koskaan muka riittänyt.

Ranskalainen kolmen elokuvan Fantomas-sarja esitettiin Yle Teema -kanavalla alkukesästä 2014. Alunperin Fantomas seikkaili 1900-luvun alun kirjoissa ja oli siten mestarivaras Arsene Lupinin aikalainen. Lupinista poiketen Fantomas on kuitenkin raaka ja häikäilemätön murhaaja.

Elokuvat Fantomas - tuhannen naamion mies, Fantomas iskee jälleen sekä Fantomas ja Scotland Yard ilmestyivät vuosina 1964-1966 ja niissä näkyy selvästi James Bond -henkisyys. Fantomasilla on mm. lentävä auto (tietenkin Citroen!):

Citroen valmiina nousuun!

Salkusta esiin kääntyvä näyttö muistuttaa kovasti läppärin/taulutelevision yhdistelmää:

Lentoauto ja taulutelevisio - Fantomas oli aikansa Ernst Blofeld.

Siinä, missä Bond-pahikset haluavat tuhota maailman, Fantomas panee heidät viimeisessä elokuvassa maksamaan "elinoikeusveroa" - vähän kuin suojelurahaa. Rikkailta (ja Fantomasia vastaan juonivilta gangstereilta) perittävä elinoikeusvero antaa kirjaimellisesti oikeuden jatkaa elämistä.

Elinoikeusvero - tätä Suomen verottaja ei ole vielä keksinytkään.

Eniten hämmästyttävät Fantomasin kasvonaamiot. Hän pystyy vaihtamaan ulkonäköään naamioilla, jotka me muistamme Mission Impossible -elokuvista.

Mission impossib... ei kun Mission Fantomas.

Kopioivatko Mission Impossible -elokuvien tekijät idean naamioista ranskalaisilta, vai onko jujulla vielä varhaisempi yhteinen kantaisä?

Vuonna 1979 valmistunut Bond-filmi Kuuraketti alkaa huimalla kohtauksella, jossa Jaws työntää Bondin ulos lentokoneesta ilman laskuvarjoa, ja tämä joutuu kaappaamaan varjon aiemmin hypänneen lentäjän yltä.

Fantomas iskee jälleen -elokuva (1965) loppuu samankaltaiseen kohtaukseen, missä poliisipäällikkö Juve ja toimittaja Fandor ajavat lentokoneella takaa Fantomasin lentävää Citroenia. Poliisipäällikkö pukee tohkeissaan päälleen tavallisen repun ja putoaa koneesta (löytyy myös Youtubesta):

Poliisipäällikkö putoaa koneesta ilman laskuvarjoa.

Sankaritoimittajan on hypättävä perään laskuvarjon kanssa, jolloin tuloksena on huimia kuvia vapaasti putoavista miehistä:

Sankaritoimittaja hyppää perään oikean laskuvarjon kanssa.

Lopulta toimittaja saa poliisipäällikön kiinni ja he laskeutuvat yhden varjon varassa. Tämä kuva voisi olla yhtä hyvin Kuuraketti-elokuvasta:

Moonraker... vai Fantomas?

Stuntti oli kaiketi ensimmäinen laatuaan, sillä lopputeksteissä sen kuvaaja mainitaan erikseen:

Hypyn kuvasi Jean-Jacques Dubourg.

Tuon ajan kameratekniikalla temppu lienee ollut vaarallinen myös kuvaajalle.

Fantomas-elokuvia on vaikea luokitella. Sankarin roolissa on Fantomasia jahtaava lehtimies ja tämän valokuvaajana toimiva naisystävä (myös Tintti ja Teräsmies olivat siviilissä toimittajia; vaikea uskoa nykyisen journalismin alennustilan aikana). Poliisipäällikkö Juve on lähinnä antisankari, eräänlainen inspecteur Closeau, jonka möhläysten vuoksi Fantomas pääsee toistuvasti karkuun.

Elokuvissa häikäilemätön murhaaja yhdistyy jamesbondimaiseen teknologiaan ja hurjiin takaa-ajoihin. Ensimmäisen elokuvan lopussa on pitkä takaa-ajokohtaus, joka muutamasta koomisesta hetkestä huolimatta on edelleen vaikuttava -- 1964 se näytti varmasti huimalta. Takaa-ajossa Fantomas vaihtaa autosta moottoripyörään, junaan, helikopteriin ja lopulta omaan sukellusveneeseen. Kohtaukset junanvaunujen katolla tuovat mieleen myöhemmät bondit.

Fantomasien katselu muutti stereotyyppistä käsitystäni ranskalaisista elokuvista vaikeatajuisina ja tylsinä. Fantomasit eivät ole bondeja, mutta 1960-luvun Ranskassa ne ovat varmaan kilpailleet katsojista tasaveroisina Hollywood-tuotantojen kanssa.

Elisaviihteessä uhkasi vanhentua myös muutama OSS 117 -agentista kertova elokuva. Niissä vertailua bondeihin ei voi välttää, onhan päähenkilö 117 eli Hubert Bonisseur de La Bath salainen agentti itsekin. Elokuvat perustuvat Jean Brucen kirjoihin, joista ensimmäinen ilmestyi vuonna 1949 eli neljä vuotta ennen kuin Ian Fleming aloitti oman Bond-tuotantonsa.

Agentin seikkailuja filmatisoitiin jo 1960-luvulla. Ylen 2014 esittämät elokuvat ilmestyivät vuosina 2006 ja 2009, mutta niiden tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle ja kyseessä on lähinnä parodia tuon ajan bondeista. Agentti 117 on sovinisti sählääjä, joka ei ymmärrä mitään paikallisista tavoista, mutta onnistuu tehtävässään hyvällä onnella ja kauniiden naisten avulla. Agentin numero 117 muistuttaa sopivasti 007:ää.

Neiti Ledentu on ilmiselvä Miss Moneypenny -kopio.

Elokuvassa Agentti OSS 117 Kairossa kohteena ovat Egyptissä kapinaa juonivat muslimit ja Agentti 117 - tehtävä Riossa kyse on natsien mikrofilmistä.

Leikki sikseen, agentti 117, komentaa Brasiliaan paennut natsijohtaja.

Riossa agentti saa avukseen israelilaisen Doloresin, mikä johtaa sovinismin lisäksi moniin juutalaisvitseihin.

Teissä on ainesta kotiäidiksi.

Myös kiinalaiset saavat osansa nimittelystä ja vitseistä. Kohtaus, jossa ihmiset alkavat välittää sanaa toisilleen puhelimen (lankasellainen, tietenkin!) välityksellä, on toteuttu kekseliäästi osakuvina, joiden määrä vain kasvaa sanan levitessä.

Lankapuhelimet aktiivisessa käytössä jaetulla ruudulla.

Molemmat sarjat avartavat käsitystämme ranskalaisista elokuvista. Hollywood-tuotantokoneisto jauhaa tehokkaasti, mutta kyllä ranskalaisetkin osaavat!

Tekstiä lisätty 3.8.2017.

Jos minulla olisi neljä miljardia euroa...

... en kyllä kuluttaisi aikaani istumalla jossain jumalan hylkäämässä kaupungissa, jossa ulkona sataa räntää ja sisälläkin on kylmä. En istuisi vanhassa jäähallissa, joka sopii kyllä urheiluun, mutta ei 3000 hengen massakokoukseen. En istuisi kahta tuntia kuuntelemassa, miten eläkeläiset käyvät vuoron perään muistelemassa vanhoja hyviä aikoja, jolloin HPY:n osake oli vielä arvossaan ja lankapuhelin tarpeen jokaiselle kaupunkiin muuttavalle - en varsinkaan siksi, että muistopuheet pidetään rumalla kielellä, josta en ymmärrä sanaakaan.

Jostain syystä 40-vuotias islantilainen Thor Björgólfsson oli katsonut tämän kaiken vaivan arvoiseksi. Tai sitten hän vain hyväksyi sen ammatin varjopuolena, joilta ei voi välttyä vaikka omaisuutta olisi neljän miljardin euron verran (arvio peräisin tämän päivän lehtiuutisista).

Thor sai syyttää vain itseään, sillä hän oli itse pannut show'n käyntiin vaatimalla lyhyellä varoitusajalla ylimääräistä yhtiökokousta ja sotkemalla sen jälkeen pakkaa entisestään muuttamalla vaatimuksiaan kesken matkan.

Kaiken kukkuraksi Thor tuhlasi aikaansa, sillä kokous ei johtanut oikeastaan mihinkään. Jotain se kuitenkin paljasti: puheenvuoroja käyttäneet pienosakkaat vastustivat islantilaisten "Sammon ryöstöä", mutta eivät juurikaan tukeneet hallituksen toimintaa. Päinvastoin, hallitus sai osakseen arvostelua ja laskutusjärjestelmien sotkut kaadettiin sen niskaan.

Thor on ilmoittanut jatkavansa Elisan painostamista. Jos lupaus pitää, hän joutuu istumaan vielä useita kertoja kokouksissa Helsingissä. Toivottavasti edes sää ja ympäristö ovat jatkossa parempia, eikä pörssi romahda samaan tapaan kuin tänään.