Windows 10 -tuen loppuminen sai monet etsimään vaihtoehtoja uuden koneen hankkimiselle. Entä jos vaihtaisi ilmaiseen Linuxiin? Sekin kyllä vanhenee lopulta ja päivitykset loppuvat, mutta pääsisi ainakin eroon Microsoftin rahastuksesta.
Hesarin jutussa "Ihan tavallinen Jaana Palmunoksa, 62" asensi itse Linuxin koneeseensa ja hyvin meni. Olisiko Linux riittävän valmis taviskäyttäjälle?
Olen kokeillut eri Linux-variantteja vuosien varrella, mutta aina niiden kanssa on tullut jotain ongelmia ja säätämistä, jonka vain Linux-osaaja hallitsee. Tekoäly ja verkon tukiryhmät auttavat mielellään, mutta Windowsiin verrattuna se on työlästä.
Harmi kyllä Hesarin juttu tuntuu jääneen kesken. Siinä ei avata tarkemmin, millaisia kokemuksia Jaanalla uudesta Linuxistaan oli. Edes distroa ei tarkemmin mainita (vain "Ubuntu").
Kokeilin hyvin tuotteistettua Zorin OS -järjestelmää, joka sekin perustuu Ubuntuun. Sen perusversio on ilmainen. Sivuilla luvataan Zorinin toimivan "jopa 15 vuotta vanhoilla" koneilla, mikä ei itse asiassa ole kovin paljon. Tarjolla on "Windows App Support" -kerros, joka ajaa Winen avulla joitakin Windows-sovelluksia, mutta sen varaan ei kannata laskea liikoja. Zorinin voi yhdistää Android-puhelimeen, mutta ei iPhoneen.
Ihan pelkkää hyväntekeväisyyttä Zorin ei harrasta. Se pyrkii myymään kaupallisen Pro-version, jonka hinta on 47,99 euroa. Perusversio "Core" on kuitenkin ilmainen. Kouluja varten on oma lisenssinsä. Taustayhtiö on irlantilainen, joten Zorin sopisi hyvin EU:n pyrkimyksiin kasvattaa omaa kybersuvereniteettia. (Zorin Industries, anyone?)
Otin vanhan i7-koneen, jossa oli 12 gigatavua muistia ja 500-gigainen SSD-levy. Ensimmäinen ongelma oli saada kone buuttaamaan usb-tikulta. Se ei ollut ihan triviaalia, mutta onnistui kuitenkin. Asennusohjelma oli helppo ja asennus sujuva. Ääkköset toimivat. Lisäpisteitä siitä, että salasanan voi ohittaa. Miksi kotikäyttäjällä pitäisi olla salasana omalle koneelleen?
Zorin muistuttaa hyvin paljon Windowsia. Kaikki eivät edes huomaisi eroa niiden välillä. Toimistopakettina on tietenkin LibreOffice, sähköpostina/kalenterina Evolution. Google, Microsoft- ym. tunnuksia pystyy yhdistämään ohjelmiin, joten käytön pitäisi sujua helposti. Evolution tukee speksien mukaan jopa Microsoftin Exchangea.
Havaintoja parin tunnin kokeilun jälkeen: toiminta sujuvaa, Gnome-tyyppiset ikkunat vähän askeettisia Windowsiin tottuneille, mutta ihan OK. Pääte avaa terminaali-ikkunan ja osaajia varten aito shell on käytettävissä. Tiedostohallinta löysi NAS-aseman ja sen levyjaot automaattisesti. Etätyöpöytä Remmina avasi Windows-koneen työpöydän omaan ikkunaan (tämä ei peruskäyttäjää kiinnosta, mutta itseä kyllä).
Erityisen positiivinen kokemus Canon MP560-tulostimesta, jota Windows 11 ei tukenut enää lainkaan. Zorin OS tunnisti ja asensi sen automaattisesti. Tulostus toimii, skannaus tuskin.
 |
| Aivan kuin Windowsissa olisi. |
Mutta sitten.
Olen tottunut käyttämään hiiren kakkospainiketta tiedostojen siirtoon ja valitsemaan sen jälkeen siirron tai kopioinnin, mutta tätä ominaisuutta ei ole mukana.
Yritys avata tiedostohallinnassa näkynyt älylaite sai kyseisen ikkunan jumiin, peru-painike ei tehnyt mitään. Piti avata kokonaan uusi ikkuna.
Jossain vilahtaa englanninkielisiä sanoja, mutta ne ovat pelkkä kauneuspilkku. Sen sijaan Tiedostohallinnan punaiset huutomerkit ovat jotain muuta.
 |
| Punaiset huutomerkit hämmentävät (mustat reunat johtuvat jpeg-tallennuksesta). |
Alapalkin säätiedotusta varten voi valita monia eksoottisiakin paikkoja, mutta Espoo puuttuu listalta. Tampere ja Helsinki kyllä löytyvät (erikseen vielä Helsinki-Vantaa).
NAS-asemallani on paljon Canonin raw-valokuvia mutta niissä Zorinin esikatselu ei toimi, vaan se ehdottaa kolmea editoriohjelmaa (kaksi niistä näkyy listassa kahteen kertaan). Kuvat saa auki, mutta se oleellisin eli kuvien selaus kansioissa ei onnistu.
Lopuksi kaikkein fataalein asia. Ilmeisesti kaupallisista syistä Zorinissa on valmiina VAIN harvinainen Brave-selain, ei Google Chromea. Jokainen yritys klikata internet-linkkiä käynnistää automaattisesti Braven, mikä taas jäädyttää koneen. On pakko katkaista virrat. Ei virheilmoitusta, ei Windowsin blue screeniä, ei mitään. Vain vanhanaikainen jäätyminen, jota tapahtui Windowsissa joskus 30 vuotta sitten Windows 3.1:lla.
 |
| Ongelmallinen näytönohjain: AMD RV370 (tämä kuva alkuperäinen PNG). |
Todennäköisesti kyse on näytönajurin bugista, mutta se tieto ei paljoa lämmitä. Koska Brave on ainoa keino päästä nettiin, Chromea ei voi edes hakea nettisivulta (nörtti hakee sen APTilla jostain, mutta tässä on kyse peruskäyttäjästä). Miksei Chromea tai edes Firefoxia ole asennettu valmiiksi, niin kuin muissa distroissa? Varmaan kaupallisten sopimusten vuoksi. Rahaa ei pääse pakoon.
Lupaavasti alkanut Zorin-kokeiluni on nyt tauolla. Jokaisen kannattaa tehdä omat kokeilunsa, mikäli vain kiinnostusta riittää. Myös moni organisaatio etsii vapauttavaa vaihtoehtoa Windowsille.
Peruskäyttöön Zorin OS on varmasti soiva peli, kunhan sen saa asennettua ja kaikki itselle tärkeät ohjelmat löytyvät. Päivitystä ei silti pääse pakoon: Zorin OS 18 -tuen luvataan jatkuvan "ainakin kesäkuuhun 2029 asti". No, onhan sinne sentään neljä vuotta.
Sitä odotellessa voi hankkia ideoita vaikka täältä.
Lisäys 29.10.2025: Päätteessä annettu merkkipohjainen komento sudo apt install firefox käynnisti Firefoxin asennuksen ja loppu sujui graafisesti, selain jopa toimii eikä jäädytä konetta kuten Brave tekee vielä päivityksen jälkeenkin. Jatkossa käsittelen Zorin-asioita Bittimittari-blogissani, ovat sen verran nörttimäisiä juttuja.
55 kommenttia:
Kuinka sait buuttauksen onnistumaan USB-tikulta? Itselläni on win11 kone, joka ei kertakaikkiaan halua buutata näiltä tikuilta. Asentaisin koneelleni nimittäin Ubuntun viimeisimmän LTS version.
Oletko ottanut UEFIsta suojaukset pois päältä? Eli ne joissa vaaditaan esim. digitaalisesti allekirjoitettua käyttöjärjestelmää ja muut vastaavat Windows-pakotuksiin liittyvät.
"Lisäpisteitä siitä, että salasanan voi ohittaa. Miksi kotikäyttäjällä pitäisi olla salasana omalle koneelleen?"
Kyllä kotitietokone tulee olla salasanalla suojattu ja kryptattu. Jos syyttä tai syyn takia joudut poliisin ratsaamaksi. Sitten saa mediasta lukea itsestään kuinka "epäillyn tietokoneelta löytyi muun muassa pornokokoelma".
Jotkut ihmiset ovat vaihtuneen IP-osoitteen takia myös joutuneet aiheetta Hedman Partnersin kotietsinnän kohteeksi.
Minusta tuntuu, että parin sadan euron uusin Raspberry Pi 500+ on seuraava jättimenestys. 16/256GB ram ja ssd-asema takaa, että tehot riittää arkikäyttöön. Lukisin mielelläni jos tekisit testin https://www.raspberrypi.com/products/raspberry-pi-500-plus/
Erityisen positiivinen kokemus Canon MP560-tulostimesta, jota Windows 11 ei tukenut enää lainkaan. Zorin OS tunnisti ja asensi sen automaattisesti. Tulostus toimii, skannaus tuskin.
Et tainnut edes vaivautua yrittämään, koska vastaus löytyi hakukoneella noin sekunnissa.
"AI-yhteenveto
Yes, the Canon Pixma MP560 scanner is supported by the
sane-pixma backend for Linux, which is a SANE (Scanner Access Now Easy) backend for Canon multi-function printers. To use it, you'll need to install the sane-pixma backend and configure your firewall to allow network or USB communication with the device. "
Yksi juttu lisää, joka mielestäni olisi syytä ottaa mukaan Linuxin käyttöarvioihin: Koska aika moni peruskäyttäjä nykyään lienee myös pelaaja, olematta silti PC tai käyttöjärjestelmäasiantuntija, kiinnostaa myös miten Linux toimii pelaajalle. Steam asennus ja sitä kautta pelien saanti koneelle toiminee ok, mutta toimivatko pelit vai vaativatko jotain erityistä säätöä.
Ainakin itselleni pienempi riesa voisi olla se, että joudun kerran vähän selvittämään miten asennan Chromen, mutta jos joudun joka kerta uutta peliä asentaessa ihmettelemään jotain käyttöjärjestelmälähtöisiä ongelmia, alkaa pysyttely Microsoftin huomassa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Kannattaa aloittaa linuxista, jolla on edes suomenkielinen wikipedia-sivu. Parempi myös vältää tekemästä omia valintoja. Olen kokenut että sivupoluille ei kannata linux-jakeluissa lähteä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linux-jakelu
Yleensä kuitenkin selaimen asentaminen, käännökset ja kaikki muu toimii kuin junan vessa.
zorin en ole kokeillut mutta niiden sivu sanoo falthub, webapps, snap store ... eli sieltä klikkailemalla saa chromiumin (chrome ilman googlea) ja firefox yms.
Kannattaa aloittaa linuxista, jolla on edes suomenkielinen wikipedia-sivu. Parempi myös vältää tekemästä omia valintoja. Olen kokenut että sivupoluille ei kannata linux-jakeluissa lähteä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linux-jakelu
Yleensä kuitenkin selaimen asentaminen (chromium, firefox), käännökset ja kopiointi toimii kuin junan vessa.
(Ongelma kirjautumisesta Firefoxilla)
Itse suosittelen Fedoraa. Se on hyvä.
https://www.fedoraproject.org/
Debian KDE-työpöydällä on vanhalle windows-käyttäjälle hyvä. Siis tuo KDE, ei Gnomea, joka on kankea Windowsiin tottuneelle. Ja Petterille tiedostojen siirrosta, KDE toteuttaa hiiren ykkös napilla kopioinnin tai siirron. Mikrobitin testaajakin antoi kehut Debianille hiljattain. Uusin Ubuntu oli MB-testaajan mukaan raakile, ei suositellut. Ubuntu on Debianin kehitysversiosta ennen aikojaan käännetty, voi olla bugeja. Ja saahan Debianiin Firefoxin ja muitakin selaimia. Kietämättä alku Linuxin kanssa voi olla kankeaa, mutta kun oppii niin ei Windowsiin palaa, ellei pakko jos ohjemat on pelkästään Windowsille
Fedora sopii sellaiselle, jolle sen asennetun käyttöjärjestelmän päivitys viimeistään 13kk välein ja käyttöliittymän asetusten uudelleen tekeminen silloin mikäli ne eivät miellytä itseä ei harmita liiaksi joka kerta.
- https://docs.fedoraproject.org/en-US/releases/lifecycle/
Eli siis sama suomeksi. Fedora on Red Hat Enterprise Linux kehityksen apuväline jakelu, jolla Red Hat testaa ja kokeilee uusia asioita ennen kuin ne tuodaan osaksi kaupallista Red Hat Enterprise Linuxia. Tämä tarkoittaa sitä, että Fedoraa käyttävät haluavat elää kehityksen reunalla ja saavat aika ajoin nauttia tämän myötä ajoittaisesta epävakaudesta, jota voi seurata päivitysten ajon jälkeen ja sen jälkeen sitten joko odotellaan kiltisti viikon pari korjauksia tai vaihtoehtoisesti etsitään itse ne korjaukset Fedoran keskustelupalstoilta.
ps. Minä en ole koskenut Fedoraan lipputangon mittaisella kepilläkään sitten version 12 jälkeen ja jota ennen käytin ensimmäisestä siihen asti varsin paljon. Debian stable on sopinut paljon paremmin omaan tarpeeseen, jossa pakotettu päivitysväli on ainakin 2 vuotta ja LTS versioissa 5 vuotta. Eikä päivitysten ajamisen jälkeen tarvitse miettiä sitä, että vieläkö tämä toimii vai meneekö tämä päivä sitten vain päivitysten rikkomien toimintojen korjaamiseen, jotta konetta voi käyttää sen varsinaiseen käyttöön mihin sitä yleensä haluaa käyttää.
Jos kyseessä on KGB:n salajuoni? Eikö Zorin OS:n kannattaisi palkata Christopher Walken mainostamaan?
+1
"Ubuntu is an African word which means "Afraid of Debian" - HN, cld848"
Fedora 12 on hirvittävän vanha Fedora. Moni ei vielä ollut edes syntynyt silloin. Kannattaa kokeilla modernia Fedoraa. Copilotin tietoa:
**Fedora 12 julkaistiin 17. marraskuuta 2009, joten se on nyt lähes 16 vuotta vanha.**
Fedora 12, koodinimeltään *Constantine*, oli Fedora-projektin kahdestoista versio ja se julkaistiin virallisesti **17.11.2009**. Tuki versiolle päättyi **2.12.2010**, eli se ei ole saanut päivityksiä tai tietoturvakorjauksia yli 14 vuoteen.
📦 **Keskeisiä tietoja Fedora 12:sta:**
- **Julkaisupäivä:** 17. marraskuuta 2009
- **Tuen päättymispäivä:** 2. joulukuuta 2010
- **Koodinimi:** Constantine
- **Merkittäviä uudistuksia:**
- Parannettu verkkotuki NetworkManagerin kautta
- Uusi versio GNOME- ja KDE-työpöytäympäristöistä
- Parempi tuki WebCam-laitteille ja 3D-grafiikalle
- Uusi pakettien pakkausmuoto (*presto*) nopeampaan päivitykseen
Fedora-projekti julkaisee uusia versioita noin puolen vuoden välein, ja Fedora 12 oli osa tätä sykliä. Nykyään Fedora on jo versiossa 39, mikä kertoo kehityksen nopeudesta ja jatkuvasta innovaatiosta.
Jos haluat vertailla Fedora 12:n ominaisuuksia nykyisiin versioihin tai tutkia, miten Linux-jakelut ovat kehittyneet vuosien varrella, voin auttaa siinäkin!
Sources:
Täällä käytössä Fedora kinoite (Atomic)
https://fedoraproject.org/atomic-desktops/kinoite/
"Koska Brave on ainoa keino päästä nettiin, Chromea ei voi edes hakea nettisivulta (nörtti hakee sen APTilla jostain, mutta tässä on kyse peruskäyttäjästä)." Useimmissa nykydistroissa lienee jokin graafinen sovellus ohjelmien asentamiseen, vain jotain eksoottisempaa voi joutua "noukkimaan" selaimella.
Hiiren ykkösnappi toimii, mutta sen vaikutus riippuu siitä, onko lähde- ja kohdekansio samalla vai eri levyllä. Kun käyttää kakkospainiketta, voi itse valita copy/move eikä tule vahinkoja. Huomattavasti kätevämpää.
En edes yrittänyt käyttää Canonia skannerina. Pääasia, että tulostus toimii.
"mutta niiden sivu sanoo falthub, webapps, snap store ... eli sieltä klikkailemalla saa chromiumin (chrome ilman googlea) ja firefox yms." - tämä on juuri se vastaus, jota kotikäyttäjä ei halua kuulla : -) Kyse oli Windowsin seuraajasta, ei nörttijärjestelmästä.
Tällä ohjeella saat Google Chromen Zoriin:
https://help.zorin.com/docs/apps-games/install-google-chrome/
tai sitten asennus flathubin kautta:
https://flathub.org/en?category=popular
Flatpak support is built into Zorin OS
You can use the Software Store app to download Flatpak apps.
https://flathub.org/en/setup/Zorin%20OS
Ei minulla ole mitään tarvetta kokeilla Fedoran uudempia versiota, koksa uudemmissa on samat ongelmat kun vanhoissakin.
Fedoran version käyttöikä on vain 13kk. Sinä aikana ei siitä edes ehditä vikoja korjata kun tulee jo uusi versio, jossa on lisää uusia isoja muutoksia ja niiden mukana uusia bugeja. Joita ei ehditä sen version 13kk käyttöikänä korjata ja aina aiempi versio hylätään niin edelleen loputtomasti. Fedora ei koskaan saavuta stabiilia statusta se on ikuisesti vähän aina jostain rikki oleva Beta eikä se siitä paremmaksi muutu.
Ne jotka haluavat vakaata järjestelmää, joka ei yllätä heitä päivitysten ajon jälkeen kannattaa pysyä Fedorasta erossa.
Minä pidän Debianista, jossa on paljon valmiita hyvin tehtyjä paketteja virallisessa distrossa käyttöön otettavana. Niitä käyttämällä päivitykset järjestelmän esim. 12.x -> 13.x sujuvat käytännössä aina hyvin ja ongelmitta. Fedorassa ja muissa Red Hatin RPM distroissa oleva "leapp" on yritys päästä samaan, mutta ei ei vielä toimi yhtä hyvin kun Debianin Apt on toiminut noin 20 vuotta.
Fedoraa käyttäessä voi joutua etsimään paketteja erillisistä repoista kun niitä ei ole distrossa mukana ja sitten niistä aiheutuu ongelmia viimeistään uuteen versioon päivittäessä. Debianin pakettimäärä on huomattavasti suurempi kun Fedoran, RHEL:n ym.
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_Linux_distributions#Package_management_and_installation
Tietysti suurelle osalle kotikäyttäjistä useimmat heidän tarvitsemat ohjelmistot löytyvät Fedoran distrosta valmiina paketteina, koska tavalisten ihmisten tarpeet ovat niin suppeat ja hyvin arvattavia.
Mutta jos käyttäjän tarpeet ovat erilaiset ammatin tai harrastusten vuoksi ja kun ei paketteja löydy, niin sitten pitää turvautua johonkin Flatpak viritykseen, joka ehkä toimii OK mutta sitten josta voi tulla ongelmia käyttiksen pääversiota päivitettäessä. Olen nähnyt ja kuullut asiasta työkavereilta jotka yhä jatkoivat Fedoran käyttöä, jotka empivät distron vaihtoa jostain syystä vuosikausia.
Fedora 12 on hirvittävän vanha Fedora. Moni ei vielä ollut edes syntynyt silloin.
Totta kai 12 on vanha nyt, mutta ei se ollut 2013 kun noin 4v vanha kun Fedoran päätin hylätä. Minulla taitaa olla hieman pidempi historia Linuxin kanssa kun osaat arvata. Aloitin sen käytön -92 keväällä, eli 33v sitten. Eli jo ennen kuin Linus julkaisi -94 virallisesti Linux 1.0 version. Linuxin käyttöä aloittaessani -92 olin jo 7v (-85) lähtien asentantut, käyttänyt, ylläpitänyt ja ohjelmoinut työkseni ohjelmia kaupallisiin Unixeihin. Linkissä alla kuva, koneesta jonka kaltaisella aloitin BSD Unixin kanssa.
https://x.com/kenshirriff/status/1378825149823127554 (Ei minun X-postaus)
Olen totta kai ehtinyt kokeiilla useita Linux distroja aina jonkin aikaa testikoneilla ja olen nähnyt niitä työpaikalla kollegoilla, myös sitä mitä ongelmia heillä on niiden kanssa.
Debian on minusta jo 15 vuotta ollut ylivoimaiseti paras, siinä on vähiten työtä ylläpitää, se on vakain, siihen tulee hyvin nopeasti tietoturvapäivitykset ja valmiita paketteja on todella paljon joten hyvin harvoin täytyy itse enää kääntää ohjelmia lähdekoodista tai alkaa tehdä omaa pakettia niistä kun sellaista ei ole valmiina.
Jos haluat vertailla Fedora 12:n ominaisuuksia nykyisiin versioihin tai tutkia, miten Linux-jakelut ovat kehittyneet vuosien varrella, voin auttaa siinäkin!
Niin varmasti ja kiitokset tarjouksesta. Mutta ehkä on parempi, että tarjoat apua jollekin joka ei ole tehnyt työtä ja ollut myös kehittämässä Linuxia jo vuosikymmeniä sitten ja jonka kirjoittamaan koodia käytät itsekin sitä Fedoraa käyttäessäsi :D
Fedora 12 on hirvittävän vanha Fedora. Moni ei vielä ollut edes syntynyt silloin.
Totta kai 12 on vanha nyt, mutta ei se ollut 2013 kun noin 4v vanha kun Fedoran päätin hylätä. Minulla taitaa olla hieman pidempi historia Linuxin kanssa kun osaat arvata. Aloitin sen käytön -92 keväällä, eli 33v sitten. Eli jo ennen kuin Linus julkaisi -94 virallisesti Linux 1.0 version. Linuxin käyttöä aloittaessani -92 olin jo 7v (-85) lähtien asentantut, käyttänyt, ylläpitänyt ja ohjelmoinut työkseni ohjelmia kaupallisiin Unixeihin. Linkissä alla kuva, koneesta jonka kaltaisella aloitin BSD Unixin kanssa.
https://x.com/kenshirriff/status/1378825149823127554 (Ei minun X-postaus)
Olen totta kai ehtinyt kokeiilla useita Linux distroja aina jonkin aikaa testikoneilla ja olen nähnyt niitä työpaikalla kollegoilla, myös sitä mitä ongelmia heillä on niiden kanssa.
Debian on minusta jo 15 vuotta ollut ylivoimaiseti paras, siinä on vähiten työtä ylläpitää, se on vakain, siihen tulee hyvin nopeasti tietoturvapäivitykset ja valmiita paketteja on todella paljon joten hyvin harvoin täytyy itse enää kääntää ohjelmia lähdekoodista tai alkaa tehdä omaa pakettia niistä kun sellaista ei ole valmiina.
Jos haluat vertailla Fedora 12:n ominaisuuksia nykyisiin versioihin tai tutkia, miten Linux-jakelut ovat kehittyneet vuosien varrella, voin auttaa siinäkin!
Niin varmasti ja kiitokset tarjouksesta. Mutta ehkä on parempi, että tarjoat apua jollekin joka ei ole tehnyt työtä ja ollut myös kehittämässä Linuxia jo vuosikymmeniä sitten ja jonka kirjoittamaan koodia käytät itsekin sitä Fedoraa käyttäessäsi :D
Tässä videossa kohdassa "Web Browser" firefox asennetaan ja brave poistetaan, olihan tosiaan hankalaa. Ehkäpä Debian tai Ubuntu tai Solus tai pop_os tai joku muu distro olisi parempi.
https://www.youtube.com/watch?v=nplI2lvKu94
Minulla on siis käytössä. Fedora Kinoite ja Arch linux.
Tuo viimeinen kommentti oli tekoälyn tekemä (Copilot)
Jos haluat vertailla Fedora 12:n ominaisuuksia nykyisiin versioihin tai tutkia, miten Linux-jakelut ovat kehittyneet vuosien varrella, voin auttaa siinäkin!
Niin varmasti ja kiitokset tarjouksesta. Mutta ehkä on parempi, että tarjoat apua jollekin joka ei ole tehnyt työtä ja ollut myös kehittämässä Linuxia jo vuosikymmeniä sitten ja jonka kirjoittamaan koodia käytät itsekin sitä Fedoraa käyttäessäsi :D
En tarkoittanut vähätellä sinun osaamistasi. On mullakin yksi Debian virtuaalikoneessa ja aina joskus käytän sitä. Hyvin toimii.
[i]Petteri kirjoitti
"mutta niiden sivu sanoo falthub, webapps, snap store ... eli sieltä klikkailemalla saa chromiumin (chrome ilman googlea) ja firefox yms." - tämä on juuri se vastaus, jota kotikäyttäjä ei halua kuulla : -)
[/i]
Tuossa kiteytyy juuri se Windows maailman ja Linuxin ero. Windows ihmiset on tottuneet että softa haetaan netin hämäriltä syövereiltä ja hyvällä tuurilla sieltä löytyy se valmistajan virallinen softa mikä oli tarkoituskin tulla. Ja joka softa tietysti omalta sivultaan. Helppoa ja kätevää, eikö?
Sitten se Linux nörtin vaihtoehto on että käytetään Linuxin omaa paketinhallintaa josta kliksutellaan se softan asennus, jonka jälkeen se tietysti myös päivittyy automaattisesti. Käyttäjän huoleksi ei siis jää muuta kuin se, että oppii löytämään tuon paketinhallinnan, joka on vähä niinkuin puhelimella Play Store yms. kaupat, mistä se softa tulee.
En minä sitten tiedä kumpi on vaikeampaa. Itse en omia vanhempia uskalla päästää nettiin hakemaan päivityksiä Windows koneelle omin päin. Linuxin kanssa niiden ei tarvitse huolehtia päivityksistä. Ja heiltä löytyy molempia.
Olen käyttänyt Fedora vuosia useissa laitteissa eikä suurempia ongelmia ole ollut. Eri jakeluihin voi tutustua vaikka LIVE-tikulla tai virtuaalisena ennen varsinaista asennusta. Mutta vain kokeilemalla selviää. Yksi maininnan arvoinen jakelua voisi olla Linux Mint. Joka tapauksessa nauttikaa Linuxin tuomasta vapaudesta.
Linux Mint on sopiva vanhempiin laitteisiin kun on kevyempi käyttää kuin muut versiot.
Toki asennus voi vähän olla vaikeaa BIOS-asetuksien takia joita pitää muuttaa kun ne ovat Windowsille optimoitu. Mutta sen jälkeen käyttö helppoa ja perusohjelmat toimii hyvin
Moi,
Asensin Debian 13 "Trixie" (debian-13.1.0-amd64-netinst.iso)
Asennuksen mukana asentui radeon - ATI/AMD RADEON video driver paketti:
xserver-xorg-video-radeon
Joka sisältää mm. ajurin.
RV370 Radeon X300, M22
https://manpages.debian.org/trixie/xserver-xorg-video-radeon/radeon.4.en.html
Toivottavasti tästä on jotain apua Linux taipaleellesi.
Valokuvien hallinnassa hyvä vaihtoehto on digiKam, toimii myös raw-kuvilla.
Sen voi yleensä asentaa suoraan linux-disron omasta pakettivarastosta.
Esim debian 13 xfce:
sudo apt install digikam
ja jos haluaa exiftoolsin
sudo apt install libimage-exiftool-perl
https://www.digikam.org/
"Ammattimainen valokuvahallinta avoimen lähdekoodin voimin - KDE-perheen projekti"
Minun tapauksessani tarve oli nähdä raw-kuvat tiedostohallinnan esikatselussa samoin kuin jpeg-kuvat näkyvät. Erilaisia raw-editoreita, joissa on oma tiedostohallinta, löytyy kyllä, mutta Windows ja MacOS laajentavat tiedostohallintaa näyttämään uusia kuvatyyppejä.
Moi,
zorin os tiedostonhallinnassa toimii ainakin seuraavat raw-kuvien esikatselu: cr2, orf ja dng, cr3 ei toiminut (nämä testasin).
Löysin hakukoneella ohjeen jolla sain cr3:n esikatselun toimimaan (tiedostonhallinta ohjelma on siis - gnome files).
Linkki (ja sieltä For Debian/Ubuntu):
https://github.com/emuskardin/nautilus-raw-thumbnails
Digikamissa myös cr3 tuntuu toimivan.
Mielenkiintoinen nimivalinta tuo Zorin, kuten viittaus Zorin industriesiin. Zorin industriesin omistaja Max Zorin (Christopher Walken) oli James Bondin (Roger More) vastustaja elokuvassa 007 ja kuoleman katse, vuodelta 1985.
Höpö höpö. Sen sijaan, että päättää itse keksiä satuja sen perusteella mitä jostain sanasta tulee mieleen kannattaisi joskus hieman käyttää vaikka hakukonetta apuna.
Zorin_OS Historia wikipediassa
"History
The project was started in 2008 by co-founders Artyom and Kyrill Zorin. The company is based in Dublin, Ireland.[15]
Zorin OS was initially released on 1 July 2009. Since version 16.3, the system's upgrade tool can be used to upgrade existing installations; earlier versions required users to do a clean install. 18 is the most recent version. "
Ja täsmennyksenä herrat ovat Ukrainassa syntyneitä, ei Venäjällä koska joku sitä kuitenkin ihmettelee.
"Höpö höpö. Sen sijaan, että päättää itse keksiä satuja sen perusteella mitä jostain sanasta tulee mieleen kannattaisi joskus hieman käyttää vaikka hakukonetta apuna."
Höpö höpö itsellesi.
"Miksei Chromea tai edes Firefoxia ole asennettu valmiiksi, niin kuin muissa distroissa?"
Mikä tekee Firefoxista Chromea huonomman?
https://tietsikka.blogspot.com/2025/10/paras-linux-jakelu.html
Zorinia yli 10 vuotta käyttäneenä ei ole pahaa sanottavaa. Zorinista löytyy "oma kauppa" sovellus josta saa asennettua jutussa mainitut selaimet. Ei tarvitse siis avata Bravea ollenkaan.
Zorinista on näköjään saapunut jo kehuva kommentti äskettäin. En saanut omaa kommenttiani mahtumaan Bloggerin kommentointijärjestelmän salliman kovin rajallisen merkkimäärärajoituksen sisälle, enkä myöskään halunnut jakaa tekstiäni useaksi eri viestiksi. Siksi kirjoitin tällaisen kokonaisen blogimerkinnän, joka ei toivottavasti ole kovin hajanainen:
https://osarunoistani.blogspot.com/2025/10/linux-on-jonkinlainen-tervehenkinen.html
Mielestäni tämä pitkä keskustelu ehkä vain alleviivaa Petterin pointtia siitä, että taviskäyttäjälle Linux ei lukuisista eri vaihtoehdoistaan huolimatta (tai ehkä niistä johtuen) ole helppo vaihtoehto Windowsille. Olen itse aloittanut PC käytön joskus ysärin puolivälissä, ja silloinhan Windowsin kanssa toiminta oli jatkuvaa ihmettelyä, asetusten säätelyä ja siitä huolimatta ajoittaista ohjelmien tai lisälaitteiden toimimattomuutta tai Blue screenejä. En kaipaa ollenkaan takaisin niihin aikoihin, jolloin jokainen uuden pelin asennus vaati i/o paikkojen tai muiden asetusten virittelyä osin arpomalla, että sai pelin käynnistymään ja vaikka äänet lainkaan kuulumaan. En teknisesti vinoutuneena pidä itselleni siirtymistä Linuxiin silti mitenkään mahdottomana, mutta se vain kuulostaa OS käytettävyyden puolesta paluulta muutaman vuosikymmenen taakse.
Toki kyseessä on myös vahvasti polkuriippuvuus ja se mihin on oppinut. Se etu nykypäivällä Linuxin näkökulmasta toki on, että ysärillä ohjeiden etsiminen tietokoneen ongelmissa oli paljon nykyistä vaivalloisempaa. Tässäkin on se ongelma, että tunnen paljon PC käyttäjiä, joille jonkun Windowsin ongelmatilanteen googletus ja sen kautta löytyvien ohjeiden soveltaminen omaan tilanteeseen on suunnilleen maratonia vastaava ponnistus. Kaiken voi oppia, mutta en näe realistisena, että tällainen arkikäyttäjä lähtisi yhtäkkiä selvittelemään mikä Linux distro itselle voisi sopia, miten sen asentaisi ja miten saisi vielä kaikki ohjelmat ja laitteet toimimaan.
Mikään web-sivu ei toimi, koska ne avaavat Braven, joka jäädyttää heti kaiken. Sinänsä ihmettelen, miksei Firefox ole enää oletusselain, kuten se on ennen ollut Linuxeissa ja asentunut automaattisesti. Ei kai Brave ole ostanut tietään Zoriniin?
Ja miten avaan Flathubin, kun Brave kaataa heti kaiken? Muna ja kana -ongelma siis.
Firefoxin voi asentaa zorin os graafisen ohjelmisto-sovelluksen kautta, tai sitten päätteellä komennolla: flatpak install flathub org.mozilla.firefox
Siis pääteohjelmana siinä on (GNOME Terminal) - Terminaali
Zorinin käyttäminen ei ehkä ole kovin järkevää kun toimiviakin jakeluita on. Firefoxit sun muut on monessa jakelussa jo valmiiksi asennettu eikä tarvitse miettiä.
Kuten tuossa tekstissäni olin ilmaissut, niin Linux-käyttöjärjestelmän vahvoihin puoliin kuuluu moninaisuus, mutta samalla se merkitsee hajanaisuutta, kun ei ole yhtä ainutta "oikeaa" Linuxia.
Ehkä pitäisi toivoa, että "tavallisempien" työpöytä-Linuxin käyttäjien keskuudessa alkaisi saavuttaa joskus erinomaisen suurta suosiota jokin Linuxin levitysversioista, joka saavuttaisi täten ennen pitkää jonkinlaisen de facto -standardin aseman Linux-työpöydillä. Tällä hetkellä tällaisia "suurimpia" on olemassa useita, eikä yksikään näistä ole kirinyt isoa kaulaa muihin.
Kaiken maailman erityiskäyttöön rakennetut Linux-järjestelmät toki säilyisivät edelleen, ja niitä voisivat käyttää ne ihmiset, jotka niitä tarvitsevat.
Tuli vielä mieleen, että olethan muistanut päivittää zorinin asennuksen jälkeen.
Jos et, niin sen voi tehdä seuraavasti.
Avaa terminaali ja kirjoita siihen komennot:
sudo apt update
sudo apt upgrade
Päätteessä annettu merkkipohjainen komento sudo apt install firefox käynnisti Firefoxin asennuksen ja loppu sujui graafisesti, selain jopa toimii eikä jäädytä konetta kuten Brave tekee vielä päivityksen jälkeenkin. Jatkossa käsittelen Zorin-asioita Bittimittari-blogissani, ovat sen verran nörttimäisiä juttuja.
Zorinissa on Windowsin tapainen päivitysautomatiikka, joka tarjoilee päivitykset automaattisesti ja toimii hyvin.
"Ja miten avaan Flathubin, kun Brave kaataa heti kaiken?"
Tässä on esimerkki, missä Windows-käyttäjä tarvitsee poisoppimista. Ei sovelluksia kuulu ladata selaimella, jos ne on paketinhallinnassa valmiina.
Mistä tietää, mitä sovelluksia pakettienhallinnassa on valmiina?
Linux jakeluissa on yleensä oma ohjelmistokauppa-sovellus valmiiksi asennettuna ja sieltä voit selata, asentaa ja poistaa ohjelmia.
Päätteeltä voi myös asentaa/poistaa, ohjeet saat komennolla: apt -h
ja esim. Flatpak ohjeen saat päätteellä komennolla: flatpak -h
Zorin os Software store:
https://help.zorin.com/docs/apps-games/install-apps/
Komennoilla "flatpak search firefox" tai "apt search firefox" saat näkyviin listan. Aja ensin "flatpack update" ja käytä sudoa tarvittaessa. Tämä on aivan keskeinen osa Linuxia.
Linux Mintissä, jota minä suosin, on graafinen käyttöliittymä nimellä Ohjelmistonhallinta, joka on kuin mikä tahansa sovelluskauppa. Se näyttää paljon lisätietoa. On sama käyttääkö päätettä tai ohjelmistoikkunaa, riippuu tilanteesta.
Flatpak on siitä jännä systeemi, että sen ohjelmat saavat olla riippuvaisia vain muista flatpakeista (ja linuxin ytimestä). Siksi joskus pitää asentaa ajuri erikseen flatpakista. Jakelun oma ajuri ei kelpaa. Harvoin näitä ongelmia silti tulee.
Lähetä kommentti