Jokin aika sitten minuun otti yhteyttä ilmeisen romanssihuijauksen uhri. Hän toivoi, että varmistaisin huijarin lähettämien kuvien aitouden tai katsoisin, löytyvätkö ne netistä jollain muulla nimellä. Uhri kertoi, että viestittely oli jatkunut jo pitkään ja osapuolten välille olisi syntynyt tunnetta.
Jo ennen kuvien katsomista aavistin pahaa. Tarina kuulosti tyypilliseltä romanssihuijaukselta, jossa mies on tutustunut suomalaiseen uhriin sosiaalisessa mediassa, viestitellyt pitkään ja suunnittelee nyt Suomeen muuttamista. Ennen pitkää tarvitaan rahaa matkajärjestelyihin ja ties mihin muihin tarkoituksiin.
Ilmeisesti huijareilla on valmis käsikirjoitus, sillä tarina on aina samanlainen. Mies on armeijan palveluksessa, mutta lopettelemassa uraansa. Vaimo on ehkä eronnut tai kuollut, ja nyt mies on yksin. Mies väittää olevansa Suomen kaksoiskansalainen, mikä armeijataustan vuoksi olisi erittäin epätodennäköistä. Armeija on kuitenkin sopiva tekosyy sille, miksi yhteydenpito on epäsäännöllistä eikä kaikkia kanavia voi käyttää. On pakko turvautua sosiaaliseen mediaan ja pikaviestien teksteihin.
Varmaan paras asiantuntija romanssihuijausten tunnistamiseen on Facebookissa Tuula Elizabeth Visa, joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin. Kannattaa kysyä häneltä mielipidettä, jos oma lähipiiri ei riitä vakuuttamaan, että kyse on huijauksesta. Myös sivustosta https://nettideittiturva.fi voi olla apua. Ihminen uskoo mielellään sen, minkä toivoisi olevan totta.
Paitsi, että rakkaushuijarin tarina on aina sama ja jo itsessään epäilyttävä, huijarin tunnistamiseen on helppo keino: pyydä häntä videokeskusteluun vaikka Whatsappissa. Kuka ylipäätään muuttaisi Suomeen ilman, että on ensin keskustellut videolla toisen henkilön kanssa?
Romanssihuijari keksii aina jonkin selityksen, miksi kuvapuhelu ei onnistu. Helena Antero vetosi siihen, ettei Jemenin sotilassairaalassa saanut käyttää älypuhelinta, hän oli vain pöytäkoneen varassa. Tämä huijari vetosi videopuhelun vaatimaan lisämaksulliseen liittymään (täyttä puppua tietenkin, mitään lisämaksua ei ole).
On tapauksia, joissa romanssihuijari on ollut palkattu näyttelijä, mutta tämä yksinkertainen konsti riittää karsimaan 95 % huijareista.
Kuvien etsintä ei ole kovin tehokasta, sillä ne ovat usein tekoälyn luomia, eikä vastaavia löydy mistään. Tässä tapauksessa löytyi. Kyseessä oli serbialainen poliitikko, joka kieltämättä olisi mennyt suomalaisesta. Hänestä oli myös runsaasti kuvamateriaalia, joten huijari saattoi poimia sopivia kuvia eri tilanteista.
Romanssihuijarit ovat kenties alhaisimpia kaikista huijareista. He vetoavat uhreihin, jotka ovat jo valmiiksi yksinäisiä ja haavoittuvia, ja käyttävät heitä armotta hyväkseen. Romanssihuijaus ei vaadi tekijältä osaamista, tarvitaan vain aikaa. Siksi yrittäjiä riittää loputtomasti. Valitettavasti myös uhreja, vaikka näistä asioista on varoitettu loputtoman monta kertaa.