Silmiini osui äskettäin Netflix-dokumentti, jossa kritisoitiin ankarasti Facebookin kaltaisia nettijättejä. Ne kehittävät psykologien avustuksella palveluita, joihin jäämme helposti koukkuun ja annamme henkilökohtaiset tietomme niiden kauppatavaraksi.
Viime perjantaina Helsingin Sanomat käsitteli samaa asiaa puhelinriippuvuuden kautta. Jutussa haastateltu sosiaalipsykologian tohtori kertoo, että "syyttävää katsetta kannattaa ottaa pois itsestä ja suunnata kohti teknologiaa.” Hänen mielestään "älyteknologia on suunniteltu siten, että se vetää ihmisiä puoleensa. Ei siis ole sattumaa tai huonoa itsekuria, jos puhelin on kuin kasvanut kiinni käteen."
Ihminen hakee mielellään syyllistä jostain muualta. On puhelinten ja someyhtiöiden vika, jos ne koukuttavat heikkoa ihmisluontoa.
En usko, että teknologia on ainoa syyllinen. Pohjimmiltaan vika on ihmisluonnossa. Me haluamme huomiota ja rakastamme vuorovaikutusta. Näin oli jo paljon ennen älypuhelimia, sosiaalista mediaa tai edes internetiä.
Muistan, miten itse tunsin olevani koukussa BBS-purkkien keskustelualueisiin yli 30 vuotta sitten. Merkkipohjaiset keskustelualueet, joille teksti ilmestyi merkki kerrallaan hitaan modeemiyhteyden yli, olivat kiehtovia. Niillä tavoitti vieraita ihmisiä ja pystyi osallistumaan keskusteluihin.
Pahimmillaan kävin monta kertaa illassa katsomassa, oliko joku vastannut kommentteihin tai lähettänyt minulle sähköpostia. Se tuli kalliiksi, sillä jokainen puhelinyhteys piti avata ja maksaa erikseen. Ja jos BBS:n puhelinlinja oli varattuna, oli pakko yrittää myöhemmin uudelleen. Soittosarjoja (monta rinnakkaista puhelinlinjaa ja modeemia) oli vain kaikkein suurimmilla purkeilla.
Löysin vanhan Telix-ohjelman lokini vuodelta 1991.
 |
| Koukussa aikansa some-palveluun elokuussa 1991. |
Lokin mukaan olen kirjautunut mm. Mikro PC, MITS Microdata sekä Tietokone-purkkeihin lukemattomia kertoja. Yhteysnopeudet ovat vaihdelleet 2400 ja 9600 bitin välillä. Ei puhettakaan mistään profiilikuvista, grafiikasta tai videopätkistä.
Muutama vuosi myöhemmin avautuivat Internetin portit. Purkkien keskustelut siirtyivät news-alueille (Usenet News), joilla oli tuhansia kansainvälisiä, aiheen tai maan mukaan jaoteltuja aiheita. Myös alkeellinen kuvien jakaminen (siiron ajaksi ascii-merkeiksi koodattuna!) tuli mahdolliseksi.
Newseissä ("nyyssit") oli käyty ankaraa väittelyä ja sotia (flame wars) jo varmaan 1980-luvun alusta lähtien. Vaikka valtaosa keskustelijoista oli joko akateemisesti koulutettuja tai yliopiston opiskelijoita, tekstien sävy meni usein ikäväksi. Syntyi käsite trollaus, joka elää vieläkin ("Venäjän trolli").
Tämän päivän some on kuin grafiikalla, videoilla, väreillä, tykkäysnapeilla ja muilla hienouksilla terästetty Usenet+kotisivut, mutta pohjimmiltaan mikään ei ole muuttunut. Käyttäjien määrä vain on räjähtänyt, sillä nykyään kuka tahansa pääsee mukaan. Ei tarvitse viritellä pääteohjelmaa, ei tcp/ip-pinoa ja puhelimen ansiosta huippunopea nettiyhteys on aina käden ulottuvilla.
Pohjimmiltaan houkutus on aivan sama kuin 30 vuotta sitten. Jos siis etsit vikaa somesta tai ulospääsyä puhelinriippuvuudesta, katso myös peiliin.
12 kommenttia:
Mainio omakohtainen katsaus lähihistoriasta!
t.Markku Kedrin
Niin, käpäkkä siippani on täysin vakuuttunut siitä, että mikä hyvänsä someriippuvuus on osoitus omasta henkisestä tyhjyydestä - jota on välttämättä yritettävä täyttää jollain ulkopuolelta tulevalla tauhkalla. Sanoo, että nettiyhteyksien melko lyhyestäkin katkeamisesta seuraavat oireet ovat perin samanlaisia kuin oireet huumevieroituksessa. Minä tietysti kysymään, että kun huumevieroituksessa käytetään apuna jotain lääkitystä, niin olisiko hänellä ehdottaa vastaavaa medikamenttiä someriippuvuuden hoitoon. Lupasin vielä, että sellaisen jos kehittää, niin taivas riemuitsee (kuten A. Kivi sanoo) - vaikka somejätit kirkuisivat. Sanoi pohtivansa asiaa.
Sanot, että mikään ei ole muuttunut:
-Kännykkäin avulla nuo somet on kaikkeall 24/7 käytössä
-Pikkulapste on somessa vaikka eivät mistääm mitään ymmärrä
-Palvelut ovat muuttuneet “off line” palveluiksi, eikä tarvi kommentoida realiajassa jos ei halua
-Nuo lapset jättävät normaalin elämän kavereiden kanssa elämättä ja ajautuvat mielenterveysongelmiin
-Kun mukana on lapsia (ja muita vajaa taitoisia) on mukana myös hyväksi käyttäjiä
Eli tilanne on aivan toinen kun se oli 20-30 vuotta sitten
Ehkä kirjoitin epäselvästi. Tietenkin melkein kaikki on muuttunut, kun houkuttelevat palvelut ovat nykyään kenen tahansa ulottuvilla, kulkevat taskussa kaikkialle, eikä niiden käyttöön tarvita edes lukutaitoa.
Se, mikä ei ole muuttunut, on digitaalisen vuorovaikutuksen lumovoima. En siis syyttäisi yksin someyhtiöitä kavalasta mielten manipuloinnista tai riippuvuuden aiheuttamisesta. Se sama lumous viestinnässä on aina ollut, jopa merkkipohjaisena ja harvojen käyttäjien aikana. Siksi ratkaisuakaan ei löydy yksin someyhtiöiden rankaisemisesta tai niiden palvelujen rajoittamisesta, vaan meistä käyttäjistä itsestämme.
Käsittääkseni AA-kerhoissa aloitetaan oman riippuvuuden tunnistamisella. Eiköhän sama polku toimisi some- ja kännykkäriippuvuudessakin.
"Nuo lapset jättävät normaalin elämän kavereiden kanssa elämättä ja ajautuvat mielenterveysongelmiin"
Ei pidä yleistää. On myös ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole juurikaan tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Itse en ole koskaan oikein viihtynyt varsinkaan omanikäisteni ihmisten seurassa, vanhempien seurassa kylläkin. Olen kokeillut kyllä, mutta turhauduin varsin nopeasti mielestäni tyhjänpäiväisiin puheenaiheisiin ja joukossa typeräksi muuttuneeseen käytökseen. Olen muutenkin aina viihtynyt paremmin omissa oloissani ja nautin yksin olemisesta. Koen sen voimaannuttava, kun taas sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa on minulle kuin teollisuuskäyttöön tarkoitettu pölynimuri, joka suorastaan imee elinvoimaa minusta.
"On myös ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole juurikaan tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa."
En yhtään ihmettele. ;-)
"You can never underestimate the stupidity of the general public."
-- Scott Adams
Tuo sosaalisten suhteiden puutos on USA johtanut 12-18 vuotiaiden tyttöjen mielenterveysongelmien kolminkertaistumiseen (Jonathan Haidt). Pojilla nousu ei ole ihan noin paha. Asia ei tietenkään koske kaikkia.
"Pohjimmiltaan vika on ihmisluonnossa." Kai nyt kuitenkin ihmisluonteessa vai?
"Tuo sosaalisten suhteiden puutos on USA johtanut 12-18 vuotiaiden tyttöjen mielenterveysongelmien kolminkertaistumiseen (Jonathan Haidt). Pojilla nousu ei ole ihan noin paha. Asia ei tietenkään koske kaikkia."
Ranskassa Minitel saattoi ihmisiä toistensa tykö. ;-)
Kai nyt kuitenkin ihmisluonteessa vai?
Ihmisluontokin on termi: https://www.areiopagi.fi/2013/11/onko-ihmisluontoa-olemassakaan/
Tottakai näissä teknologioissa on paljon hyvää. Ihmiset voivat kommunikoida paremmmin sosiaalisen median kautta. Pelit voivat opettaa lapsille monenlaisia asioita jne. Mutta väärin käytettynä (kuten nyt suuri osa lapsista ja nuorisosta tekee) nuo teknologiat aiheuttavat tosi suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Kyse on siitä mikä painaarvo haitoilla on suhteessa hyötyihin ja siitä kuinka saamme tekniikasta hyödyt käyttöön ja estämme haitat. Eli tarvitaan vanhempien ja politikkojen ohjausta, jotta asiat kehittyy hyvään suuntaan. Kannatta lukea Jonathan Haidt:in kirja: The Anxious generation (erityisesti sun Petteri kannattaa lukea se kun kirjoitat asian ympäriltä julkisesti).
http://jtalous.blogspot.com/2024/04/kommunistit-riehuvat.html
Lähetä kommentti