Eduskuntavaaleihin on kuukauden verran aikaa. Jos ulkomaiset tahot haluavat vaikuttaa tulokseen, pian olisi aika toimia. Mutta toimiiko kukaan?
Virossa käytiin juuri vaalit, joissa sähköisten äänestäjien määrä (274 000) oli suurempi kuin koskaan. Lähes puolet äänesti sähköisesti, eikä mitään ongelmia havaittu varoittelusta huolimatta. Tekniikka toimi eikä kukaan kyseenalaistanut tulosta, vaikka se yllätyksellinen olikin.
Suomen pelko vaalihäirinnästä liittyy lähinnä Yhdysvaltojen kokemuksiin vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Keväällä 2017 Ranskan vaaleissa vuodettiin tekaistuja asiakirjoja, mutta tapauksen taustat jäivät arvoitukseksi. Saman vuoden Saksan vaaleissa ei nähty mitään häirintää, mikä herätti suorastaan ihmetystä New York Timesissa ("Saksan vaalimysteeri: miksi Venäjä ei sekaantunut?")
Vaalitulokseen vaikuttaminen perustuu pitkälti yllätykseen. Nyt yllätysmomenttia ei ole, joten laajamittainen häirintä kääntyisi helposti tekijäänsä vastaan. Sitä paitsi Suomen vaalit ovat niin tylsät ja merkityksettömät, että ne tuskin kiinnostavat ulkovaltoja. Tulipa sitten sote-, vanhus-, maahanmuutto- tai ilmastovaalit, ulkovalloilla tuskin on intressiä sörkkiä asiaa.
Tilanne olisi eri, jos tekisimme samalla turvallisuuspoliittisia valintoja tai muita ratkaisevia päätöksiä. Uskon, että tällä kertaa suomalaiset saavat pestä sote- ja maahanmuuttopyykkinsä ihan itse.
Uskon myös, että siitä huolimatta media etsii innokkaasti merkkejä vaalivaikuttamisesta. Viime vuoden presidentinvaaleissa epäiltiin jo twitterbottien hyökkäystä, kunnes Haaviston seuraajamäärän äkillinen kasvu (Pekka Haaviston Twitter-tili hyökkäyksen kohteena, Supolle ilmoitettu) paljastuikin harmittomaksi. Tammikuussa 2019 saksalaisten poliitikkojen salasanavuodon taustalta paljastui teinipoika.
Aina voi spekuloida, millaista vaalivaikuttaminen olisi. Ehkä tehokkainta olisi julkaista jokin tietovuoto tai syytös, vaikka sitten perätönkin, juuri ennen vaalipäivää. Tosin, kuten Halla-ahon tapauksessa nähtiin, edes puolueen puheenjohtajavaalien alla paljastettu avioton lapsi ei vaikuttanut äänestäjien käyttäytymiseen. Suomalaisilta puolueilta tuskin löytyy salaisuuksia, joita voisi vuotaa vaalien aattona.
Pahempi vaihtoehto on, että vaikuttaminen tapahtuu niin hienovaraisesti, ettemme edes huomaa sitä. Siksi jokaisen kansalaisen on syytä olla valppaana jo nyt ja miettiä, miksi jokin tietty mainos näkyy ja kuka sen takana mahtaa olla. Miksi algoritmit poimivat somesta juuri tietynlaisia päivityksiä?
Kiinnostavin ja vaikein kysymys on, räätälöidäänkö meille sosiaalisessa mediassa näkyviä mainoksia epäasiallisella tavalla. Tätä on vaikea osoittaa ja juuri se kertoo uudesta tilanteesta. Mainokset lehdissä, televisioissa ja jopa verkkosivuilla ovat näkyneet kaikille samanlaisina, ja ne on kohdistettu profiiliin itse ilmoitettujen tietojen perusteella.
Nyt on syytä pelätä, että joku kerää dataa meidän nettikäyttäytymisestämme ja tietää asioita, joita emme itse edes tunnista itsestämme, tai joita ei voi ostaa miltään perinteiseltä mainoskanavalta. Mainosten kohdistaminen salattujen paheiden, pelkojen ja toiveiden perusteella voisi olla vaarallista; etenkin kun mainokset ovat henkilökohtaisia emmekä tiedä, miten ne näkyvät muille. Sama ehdokas voi mainostaa eri katsojille täysin vastakkaisilla argumenteilla.
Kyse ei ole yksin Facebookista tai Googlesta. Myös esim. suomalaiset mediayhtiöt keräävät tietoja meistä ja voivat päätellä paljon siitä, millaisia juttuja nettilehdistä luemme. Sanoma mainostaa avoimesti itseään "datakarhuna".
On esitetty, ettei täsmäkohdentamista saisi lainkaan käyttää vaalimainonnassa. Olen eri mieltä. Tuotteita ja palveluita on jo pitkään mainostettu samalla tekniikalla. Oleellista on, että ihmiset tietävät asiasta ja että toiminta on mahdollisimman avointa. Mikäli kampanjassa käytetään kohdennettua mainontaa, sen algoritmit, datalähteet ja käytetyt tekniikat pitäisi ilmoittaa muiden kampanjatietojen mukana.
Facebook on ilmoittanut perustavansa eurovaaleja varten mainoskirjaston, josta vaalimainoksia voi selata vielä seitsemän vuotta vaalien jälkeenkin. Mainostajan pitää todentaa henkilöllisyytensä ja vaalimainoksissa pitää näkyä tieto maksajasta.
Jo nyt Facebookissa voi jokaisen mainoksen kohdalla tarkistaa, miksi juuri tämä mainos näkyy:
Avautuva ikkuna kertoo, millä kriteereillä mainostaja on halunnut valita vastaanottajat. Ne voivat poliittisten mainosten kohdalla olla kiinnostavia, tässä kokkikoulu Espan tapauksessa ei niinkään.
Facebook ei tarjoa sellaisia kriteereitä, joita salakavala vaalimainonta voisi hyödyntää. Niinpä FB-markkinointi lienee suhteellisen vaaratonta. Netti on kuitenkin täynnä mainospaikkoja, joiden taustoista ja datamääristä emme tiedä mitään.
Mitä avoimempi vaalimainonta, sitä vähemmän pelkoa epäasiallisesta vaikuttamisesta. Nyt vain pää kylmänä seuraavat pari kuukautta!
Lisäys 13.3.2019: Twitterin puolelta muistutettiin vaalikoneista. Totta, ne ovat suomalainen erikoisuus, johon hakkerointiyritykset kannattaisi kohdentaa. Se olisi juuri sellaista odottamatonta ja yllättävää vaikuttamista, johon emme osaa varautua. Toivottavasti vaalikoneiden ylläpitäjät ovat suojanneet koneensa hyvin! Myös vaalikoneiden käyttäjien kannattaa pohtia, miksi kone ehdottaa juuri tiettyä ehdokasta. Onko tulos looginen vai voisiko se olla manipuloinnin tulosta?
Virossa käytiin juuri vaalit, joissa sähköisten äänestäjien määrä (274 000) oli suurempi kuin koskaan. Lähes puolet äänesti sähköisesti, eikä mitään ongelmia havaittu varoittelusta huolimatta. Tekniikka toimi eikä kukaan kyseenalaistanut tulosta, vaikka se yllätyksellinen olikin.
Suomen pelko vaalihäirinnästä liittyy lähinnä Yhdysvaltojen kokemuksiin vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Keväällä 2017 Ranskan vaaleissa vuodettiin tekaistuja asiakirjoja, mutta tapauksen taustat jäivät arvoitukseksi. Saman vuoden Saksan vaaleissa ei nähty mitään häirintää, mikä herätti suorastaan ihmetystä New York Timesissa ("Saksan vaalimysteeri: miksi Venäjä ei sekaantunut?")
Vaalitulokseen vaikuttaminen perustuu pitkälti yllätykseen. Nyt yllätysmomenttia ei ole, joten laajamittainen häirintä kääntyisi helposti tekijäänsä vastaan. Sitä paitsi Suomen vaalit ovat niin tylsät ja merkityksettömät, että ne tuskin kiinnostavat ulkovaltoja. Tulipa sitten sote-, vanhus-, maahanmuutto- tai ilmastovaalit, ulkovalloilla tuskin on intressiä sörkkiä asiaa.
Tilanne olisi eri, jos tekisimme samalla turvallisuuspoliittisia valintoja tai muita ratkaisevia päätöksiä. Uskon, että tällä kertaa suomalaiset saavat pestä sote- ja maahanmuuttopyykkinsä ihan itse.
Uskon myös, että siitä huolimatta media etsii innokkaasti merkkejä vaalivaikuttamisesta. Viime vuoden presidentinvaaleissa epäiltiin jo twitterbottien hyökkäystä, kunnes Haaviston seuraajamäärän äkillinen kasvu (Pekka Haaviston Twitter-tili hyökkäyksen kohteena, Supolle ilmoitettu) paljastuikin harmittomaksi. Tammikuussa 2019 saksalaisten poliitikkojen salasanavuodon taustalta paljastui teinipoika.
Aina voi spekuloida, millaista vaalivaikuttaminen olisi. Ehkä tehokkainta olisi julkaista jokin tietovuoto tai syytös, vaikka sitten perätönkin, juuri ennen vaalipäivää. Tosin, kuten Halla-ahon tapauksessa nähtiin, edes puolueen puheenjohtajavaalien alla paljastettu avioton lapsi ei vaikuttanut äänestäjien käyttäytymiseen. Suomalaisilta puolueilta tuskin löytyy salaisuuksia, joita voisi vuotaa vaalien aattona.
Pahempi vaihtoehto on, että vaikuttaminen tapahtuu niin hienovaraisesti, ettemme edes huomaa sitä. Siksi jokaisen kansalaisen on syytä olla valppaana jo nyt ja miettiä, miksi jokin tietty mainos näkyy ja kuka sen takana mahtaa olla. Miksi algoritmit poimivat somesta juuri tietynlaisia päivityksiä?
Kiinnostavin ja vaikein kysymys on, räätälöidäänkö meille sosiaalisessa mediassa näkyviä mainoksia epäasiallisella tavalla. Tätä on vaikea osoittaa ja juuri se kertoo uudesta tilanteesta. Mainokset lehdissä, televisioissa ja jopa verkkosivuilla ovat näkyneet kaikille samanlaisina, ja ne on kohdistettu profiiliin itse ilmoitettujen tietojen perusteella.
Nyt on syytä pelätä, että joku kerää dataa meidän nettikäyttäytymisestämme ja tietää asioita, joita emme itse edes tunnista itsestämme, tai joita ei voi ostaa miltään perinteiseltä mainoskanavalta. Mainosten kohdistaminen salattujen paheiden, pelkojen ja toiveiden perusteella voisi olla vaarallista; etenkin kun mainokset ovat henkilökohtaisia emmekä tiedä, miten ne näkyvät muille. Sama ehdokas voi mainostaa eri katsojille täysin vastakkaisilla argumenteilla.
Kyse ei ole yksin Facebookista tai Googlesta. Myös esim. suomalaiset mediayhtiöt keräävät tietoja meistä ja voivat päätellä paljon siitä, millaisia juttuja nettilehdistä luemme. Sanoma mainostaa avoimesti itseään "datakarhuna".
 |
| Hesari mainosti omaa "datakarhuaan" 25.1.2019. |
Facebook on ilmoittanut perustavansa eurovaaleja varten mainoskirjaston, josta vaalimainoksia voi selata vielä seitsemän vuotta vaalien jälkeenkin. Mainostajan pitää todentaa henkilöllisyytensä ja vaalimainoksissa pitää näkyä tieto maksajasta.
Jo nyt Facebookissa voi jokaisen mainoksen kohdalla tarkistaa, miksi juuri tämä mainos näkyy:
 |
| Facebook Miksi näen tämän mainoksen? |
 |
| Tietoja tästä Facebook-mainoksesta. |
Mitä avoimempi vaalimainonta, sitä vähemmän pelkoa epäasiallisesta vaikuttamisesta. Nyt vain pää kylmänä seuraavat pari kuukautta!
Lisäys 13.3.2019: Twitterin puolelta muistutettiin vaalikoneista. Totta, ne ovat suomalainen erikoisuus, johon hakkerointiyritykset kannattaisi kohdentaa. Se olisi juuri sellaista odottamatonta ja yllättävää vaikuttamista, johon emme osaa varautua. Toivottavasti vaalikoneiden ylläpitäjät ovat suojanneet koneensa hyvin! Myös vaalikoneiden käyttäjien kannattaa pohtia, miksi kone ehdottaa juuri tiettyä ehdokasta. Onko tulos looginen vai voisiko se olla manipuloinnin tulosta?
6 kommenttia:
Kiinnitän huomiotani siihen, ettei blogisti Järvinen edes mainitse Venäjää, ellei tuota yhtä linkkitekstiä lasketa. Minäpä mainitsen.
On melko luonnollista, ettei vaikkapa Sri Lankan valtiolla ole intressäjä vinouttaa Suomen vaalitulosta. Jos joku hakkeri sitten tuoltapäin hakee meriittiä tekemällä jotain, niin se on vähän eri asia.
Vaan naapurimailla nyt voisi ollakin jotain toiveita Suomen vaalituloksen suhteen, kuten ehkä "EU-eliitilläkin". Naapurimaistamme Norja on epäuskottavin vaikuttaja, koska mitäpä se Norjaa liikuttaa, vaikka Suomi muuttuisi osaksi Pohjois-Koreaa?
Venäjä on sitten ensiksikin resursseiltaan mahdollinen vaikuttaja ja toisekseen sillä voisi kuvitella olevan jotain voitettavaakin. Vaan kun todennäköisimmissä eduskuntaan yltävissä puolueissa ei oikein ole Venäjä-puoluetta, niin vaalivaikuttamisen paljastuminen olisi suurempi häviö kuin mitä on sitä voitettavaa? Kaikenlainen Venäjän painostus painaa Suomea entistä nopeammin kohti Natoa, niin mitäpä se hyvejää?
Venäjähän on maa, joka jatkaa Neuvostoliiton perinteitä mm. ampumalla alas matkaustajalentokoneita, ettei minulla ole nähdäkseni turhan myönteistä kuvaa Venäjästä. En vain näe Venäjälle mitään saavutettavissa olevia etuja vilppikeinoilla verrattuna hyviin tai asiallisiin naapuruussuhteisiin.
Tarkkana kannattaa olla, tottakait. Muutoinhan kaikenmaailman maailmanparantajat tai -pahentajat pääsevät vaikuttamaan yli osuutensa.
En halunnut mainita Venäjää, jottei se ohjaisi ajatuksia liian yksipuoliseen kuvaan vaikuttamisesta.
Totta on, että mikäli Jeltsinin uudelleenvalintaa ei lasketa, Venäjä on ainoa valtio, joka on jäänyt kiinni housut kintuissa epäasiallisesta vaalivaikuttamisesta (USA auttoi Jeltsin vaalivoittajaksi tavalla, jota nykymaailmassa ei voitaisi mitenkään hyväksyä).
Toisaalta Viron tai Saksan vaaleissa mitään vaikuttamista ei nähty ja Ranskan tapaus jäi täydeksi arvoitukseksi.
Suomen tapauksessa Venäjän intressi vaikuttamiseen on tietenkin suurin. Asia saattaa kiinnostaa muitakin toimijoita ja ajatushautomoita. Voiko jotain päätellä siitä, että Cambridge Analytican emoyhtiön kotisivulla koreilee asiakkaiden kohdalla Naton logo?
Kirjoitukseni käsitteli myös mikrokohdennettuja vaalimainoksia. Niitä 2016 vaaleissa käyttivät amerikkalaiset itse.
Mitä matkustajakoneiden alasampumiseen tulee, USA pudotti iranilaisen matkustajakoneen 1988 ja Britannia kävi Falklandin sodan aikana 20 sekunnin päässä vastaavasta katastrofista. Jokainen teko on silti anteeksiantamaton.
Jos Neuvostoliitto yritti vaikuttaa tuon tuostakin Suomen sisäpolitiikkaan (usein suomalaisten poliitikkojen myötävaikutuksella, joskus ilmeisesti jopa pyynnöstä), niin miksi kiilusilmin vanhan imperiumin perään haikaileva Venäjä olisi poikkeus?
Niinpä. Vaikuttaminen on nytkin helpointa suomalaisten poliitikkojen ja muiden vastaavien kautta.
Ehkä Vaalivahti kannattaa myös mainita. Sen (plug–inin) avulla voi itse seurata ”kuplautuuko” Facebookissaan ja samalla auttaa keräämään tietoa (anonyymisti toki [ihan kuin olisin törmännyt tiedon keräämisen yleisyyteen jossakin aikaisemmin 🤔]) yleisesti vaalivaikuttamisen tutkimukseen.
"Toivottavasti vaalikoneiden ylläpitäjät ovat suojanneet koneensa hyvin!"
Sitä sopii todella toivoa. ;-)
"Politics is supposed to be the second oldest profession. I have come to realize that it bears a very close resemblance to the first."
-- Ronald Reagan
Lähetä kommentti