Jouluna on hyvä hetki omistautua kirjoille, joihin aika ei ole syksynä riittänyt -- aiheena vaikka John F. Kennedyn salamurha 22.11.1963.
Osui sopivasti silmiini tieto, että Lee Harvey Oswaldin vanhempi veli Robert Edward Lee Oswald kuoli muutama viikko sitten (27.11.2017) Teksasissa. Lee Harveyn elämä jäi lyhyeksi (24 vuotta), mutta häntä viisi vuotta vanhempi isoveli eli 83-vuotiaaksi. "There is no question in my mind that Lee was responsible", oli Robertin kanta pikkuveljensä syyllisyyteen. Myös ajatus siitä, että Lee Harvey olisi suorittanut Neuvostoliitossa jotain USA:n salaista tehtävää oli veljen mielestä mahdoton.
Lee Harveyn Marina-vaimo piti miestään syyllisenä, mutta vaihtoi kantaansa myöhemmin. Salamurhan aikaan hän osasi huonosti englantia ja pelkäsi viranomaisten salaliittoa, joten oli helpointa myöntyä viralliseen teoriaan yksittäisestä ampujasta.
Moni nuoremman polven suomalainen tuntee JFK:n salamurhan vain Oliver Stonen elokuvasta JFK - Avoin tapaus, joka ilmestyi juuri sopivasti murhan 30-vuotispäivän alla (1991). Elokuvaa on kehuttu kovasti, mitä en täysin ymmärrä. Elokuva sai monet uskomaan salaliittoteorioihin ja useisiin ampujiin -- näyttävä fiktio voittaa aina tylsät faktat.
Stonen elokuva on fiktiota, mutta perustuu todellisiin tapahtumiin. New Orleansin syyttäjä Jim Garrison pyrki oikeasti selvittämään salamurhan taustoja ja uskoi laajaan salaliittoon, jonka taustalla oli CIA ja sotateollisuus. Katsoin äskettäin elokuvan Director's Cut -version, mutta Garrisonin kirja (alkuperäisteos On the Trail of the Assassins 1988) on hitaan alun jälkeen paljon mielenkiintoisempi. Elokuvaan on poimittu vain osa tapahtumista ja niitäkin on vaikea ymmärtää ilman kirjan kertomia taustoja (miksi valokuvat kulkureista olivat niin tärkeitä, mitä oikein oli tapahtumassa lentokentän vessassa jne).
Kirja on ilmestynyt suomeksi Book Studio Oy:n kustantamana 1992. Kumma, ettei mikään isompi kustantaja napannut oikeuksia itselleen. Kirja on painettu halvalle paperille ja sivut tahtovat irtoilla vuosien jälkeen. Kääntäjä Tarmo Haarala on tehnyt huolellista työtä, en löytänyt yhtään kirjoitusvirhettä. Sana "alakaupungille" toistuu kuitenkin useasti, ilmeisesti kyse on kaupungin keskustasta (downtown).
Garrisonin tutkimukset ajoittuivat 1960-luvun jälkipuoliskolle. CIA tuki hämäräoperaatioilla Kuuban hallitusta vastaan taistelevia kapinallisia. Louisianassa syntynyt Lee Harvey Oswald joutui peliin mukaan ja lavastettiin syylliseksi presidentin murhaan. Kun Garrison alkoi tutkia JFK:n murhaan sekaantuneita paikallisia vaikuttajia, joista osa oli CIA:n peitehenkilöitä, FBI ryhtyi vakoilemaan syyttäjää, salakuuntelemaan toimistoa ja kampittamaan tutkimuksia. Kaikki toimia, joita voisi odottaa Neuvostoliitolta, mutta ei yhdeltäkään länsimaalta.
Elokuva loppuu oikeudenkäyntiin, jossa Garrison yrittää todistaa paikallista yrittäjää (jonka CIA-suhteista hän sai varmistuksen vasta 1970-luvulla) osalliseksi presidentin salamurhaan. Garrisonin mielestä juuri kyseinen Clay Shaw oli avainhenkilö, kun Oswaldista tehtiin syntipukki. Kirjassa syyttäjän avaintodistaja menettää uskottavuutensa kertoessaan, että ottaa opiskelemaan lähtevältä tyttäreltään sormenjäljet varmistaakseen, että sama tyttö tulee takaisin. "Näin mielessäni oikeusjuttumme liitävän siipiään hitaasti räpyttelevän jättiläislinnun laiilla avoimesta ikkunasta taivaan sineen", Garrison kirjoittaa todistajien kuulemisen jälkeen. Ja niinhän siinä kävi, että jury uskoi salaliittoon, mutta vapautti silti Shawin, koska hänen osuuttaan ei voitu todistaa.
Garrisonin mielestä USA:ssa tehtiin salamurhan yhteydessä valtiokaappaus, jossa salaliitto siirsi vallan Pentagonin suosikille Lyndon B. Johnsonille. Tämä perui Kennedyn jo antaman määräyksen 1000 sotilaan kotiuttamisesta Vietnamista ja upotti USA:n Vietnamiin vuosikymmenen ajaksi tunnetuin seurauksin. Garrison kertoo taistelustaan näkymätöntä koneistoa vastaan, joka esti häntä löytämästä totuutta ja teki sen varmistamiseksi jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kirjassa Garrison kertoo joutuneensa myöhemmin itse syytetyksi lahjusoikeudenkäynnissä, jossa FBI väärensi salakuuntelunauhoja hänen vahingokseen, ja myöhemmin vielä toiseen yhtä tekaistuun juttuun. Elokuva ei käsittele näitä tapahtumia lainkaan, mutta kirjassa ne vahvistavat käsitystä valtion häikäilemättömästä pelistä. Ei ihme, ettei hallintoon luoteta ja salaliittoteoriat leviävät.
Lopussa Garrison vertaa tapahtunutta tuolloin tuoreeseen Iran-Contra-skandaaliin, jossa CIA kähmi samalla tavalla salaisissa operaatioissa siviilien kanssa ohjaten Iranin asekaupoista saatuja rahoja Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille oikeistokapinallisille.
Ellei Garrison olisi toiminut kolmea kautta New Orleansin korkeimpana syyttäjäviranomaisena, hänen tekstinsä voisi tyrmätä vainoharhaisina valheina. Nyt ne on pakko ottaa vakavasti, vaikka Garrisonin mielikuvitus lähtee laukalle ainakin itse salamurhan toteutuksessa. Ei ihme, että Oliver Stone osti kirjan elokuvaoikeudet. Elokuva vaikutti kotiyleisöön niin voimakkaasti, että USA:ssa säädettiin laki julkistaa kaikki asiakirjat 25 vuoden kuluessa (takaraja 26.10.2017 meni pari kuukautta sitten). Garrison ehti nähdä elokuvan aiheuttaman kohun, sillä hän kuoli lokakuussa 1992 ja vain pari päivää ennen kuin laki salaisten paperien julkaisemisesta hyväksyttiin.
Kirjassa on monia kiinnostavia yksityiskohtia, kuten liikemiehen vaimon (Julia Ann Mercer) silminnäkijähavainto Jack Rubystä antamassa autostaan aselaatikkoa Grassy Knoll -kukkulalla tuntia ennen murhaa. Myöhemmin Mercer kertoi Garrisonille, että poliisi oli vääristänyt hänen kuulustelukertomuksensa päinvastaiseksi kuin mitä hän kertoi (tähän ja muihinkin kiinnostavia linkkejä).
Elokuvasta on kulunut 26 ja murhasta 54 vuotta. Totuuden ja fiktion raja on ajat sitten hämärtynyt niin paljon, että kaikkia tyydyttäviä selityksiä tapahtumille ei koskaan saada. Indeed "it's a mystery wrapped in a riddle inside an enigma."
Lisäys 28.12.2017: Joululukemisena on ollut myös toinen JFK-aiheinen kirja: asiallinen Kennedyn murhan salattu historia (Philip Shenon, 2013).
Sivulla 479 (sivuja on kaikkiaan 700!) Shenon ei säästele kommenttejaan Garrisonista: "Garrison syytti sittemmin häntä [Dean Andrews] osallisuudesta Kennedyn murhaan. Paljon ennen Shaw'n vapauttamista syytteistä juttua pidettiin järkyttävänä esimerkkinä syyttäjän virkavirheestä. Tästä huolimatta näyttelijä Kevin Costnerin esittämä Garrison oli Oliver Stonen Kennedyn murhaa käsittelevän elokuvan JFK - avoin tapaus (1991) sankari."
Hyvä tarina kiinnostaa katsojia enemmän kuin oikeassa oleminen.
Osui sopivasti silmiini tieto, että Lee Harvey Oswaldin vanhempi veli Robert Edward Lee Oswald kuoli muutama viikko sitten (27.11.2017) Teksasissa. Lee Harveyn elämä jäi lyhyeksi (24 vuotta), mutta häntä viisi vuotta vanhempi isoveli eli 83-vuotiaaksi. "There is no question in my mind that Lee was responsible", oli Robertin kanta pikkuveljensä syyllisyyteen. Myös ajatus siitä, että Lee Harvey olisi suorittanut Neuvostoliitossa jotain USA:n salaista tehtävää oli veljen mielestä mahdoton.
Lee Harveyn Marina-vaimo piti miestään syyllisenä, mutta vaihtoi kantaansa myöhemmin. Salamurhan aikaan hän osasi huonosti englantia ja pelkäsi viranomaisten salaliittoa, joten oli helpointa myöntyä viralliseen teoriaan yksittäisestä ampujasta.
Moni nuoremman polven suomalainen tuntee JFK:n salamurhan vain Oliver Stonen elokuvasta JFK - Avoin tapaus, joka ilmestyi juuri sopivasti murhan 30-vuotispäivän alla (1991). Elokuvaa on kehuttu kovasti, mitä en täysin ymmärrä. Elokuva sai monet uskomaan salaliittoteorioihin ja useisiin ampujiin -- näyttävä fiktio voittaa aina tylsät faktat.
Stonen elokuva on fiktiota, mutta perustuu todellisiin tapahtumiin. New Orleansin syyttäjä Jim Garrison pyrki oikeasti selvittämään salamurhan taustoja ja uskoi laajaan salaliittoon, jonka taustalla oli CIA ja sotateollisuus. Katsoin äskettäin elokuvan Director's Cut -version, mutta Garrisonin kirja (alkuperäisteos On the Trail of the Assassins 1988) on hitaan alun jälkeen paljon mielenkiintoisempi. Elokuvaan on poimittu vain osa tapahtumista ja niitäkin on vaikea ymmärtää ilman kirjan kertomia taustoja (miksi valokuvat kulkureista olivat niin tärkeitä, mitä oikein oli tapahtumassa lentokentän vessassa jne).
 |
| Joululukemisena Jim Garrison: JFK - Avoin tapaus |
Garrisonin tutkimukset ajoittuivat 1960-luvun jälkipuoliskolle. CIA tuki hämäräoperaatioilla Kuuban hallitusta vastaan taistelevia kapinallisia. Louisianassa syntynyt Lee Harvey Oswald joutui peliin mukaan ja lavastettiin syylliseksi presidentin murhaan. Kun Garrison alkoi tutkia JFK:n murhaan sekaantuneita paikallisia vaikuttajia, joista osa oli CIA:n peitehenkilöitä, FBI ryhtyi vakoilemaan syyttäjää, salakuuntelemaan toimistoa ja kampittamaan tutkimuksia. Kaikki toimia, joita voisi odottaa Neuvostoliitolta, mutta ei yhdeltäkään länsimaalta.
Elokuva loppuu oikeudenkäyntiin, jossa Garrison yrittää todistaa paikallista yrittäjää (jonka CIA-suhteista hän sai varmistuksen vasta 1970-luvulla) osalliseksi presidentin salamurhaan. Garrisonin mielestä juuri kyseinen Clay Shaw oli avainhenkilö, kun Oswaldista tehtiin syntipukki. Kirjassa syyttäjän avaintodistaja menettää uskottavuutensa kertoessaan, että ottaa opiskelemaan lähtevältä tyttäreltään sormenjäljet varmistaakseen, että sama tyttö tulee takaisin. "Näin mielessäni oikeusjuttumme liitävän siipiään hitaasti räpyttelevän jättiläislinnun laiilla avoimesta ikkunasta taivaan sineen", Garrison kirjoittaa todistajien kuulemisen jälkeen. Ja niinhän siinä kävi, että jury uskoi salaliittoon, mutta vapautti silti Shawin, koska hänen osuuttaan ei voitu todistaa.
Garrisonin mielestä USA:ssa tehtiin salamurhan yhteydessä valtiokaappaus, jossa salaliitto siirsi vallan Pentagonin suosikille Lyndon B. Johnsonille. Tämä perui Kennedyn jo antaman määräyksen 1000 sotilaan kotiuttamisesta Vietnamista ja upotti USA:n Vietnamiin vuosikymmenen ajaksi tunnetuin seurauksin. Garrison kertoo taistelustaan näkymätöntä koneistoa vastaan, joka esti häntä löytämästä totuutta ja teki sen varmistamiseksi jopa lainvastaisia päätöksiä.
Kirjassa Garrison kertoo joutuneensa myöhemmin itse syytetyksi lahjusoikeudenkäynnissä, jossa FBI väärensi salakuuntelunauhoja hänen vahingokseen, ja myöhemmin vielä toiseen yhtä tekaistuun juttuun. Elokuva ei käsittele näitä tapahtumia lainkaan, mutta kirjassa ne vahvistavat käsitystä valtion häikäilemättömästä pelistä. Ei ihme, ettei hallintoon luoteta ja salaliittoteoriat leviävät.
Lopussa Garrison vertaa tapahtunutta tuolloin tuoreeseen Iran-Contra-skandaaliin, jossa CIA kähmi samalla tavalla salaisissa operaatioissa siviilien kanssa ohjaten Iranin asekaupoista saatuja rahoja Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille oikeistokapinallisille.
Ellei Garrison olisi toiminut kolmea kautta New Orleansin korkeimpana syyttäjäviranomaisena, hänen tekstinsä voisi tyrmätä vainoharhaisina valheina. Nyt ne on pakko ottaa vakavasti, vaikka Garrisonin mielikuvitus lähtee laukalle ainakin itse salamurhan toteutuksessa. Ei ihme, että Oliver Stone osti kirjan elokuvaoikeudet. Elokuva vaikutti kotiyleisöön niin voimakkaasti, että USA:ssa säädettiin laki julkistaa kaikki asiakirjat 25 vuoden kuluessa (takaraja 26.10.2017 meni pari kuukautta sitten). Garrison ehti nähdä elokuvan aiheuttaman kohun, sillä hän kuoli lokakuussa 1992 ja vain pari päivää ennen kuin laki salaisten paperien julkaisemisesta hyväksyttiin.
Kirjassa on monia kiinnostavia yksityiskohtia, kuten liikemiehen vaimon (Julia Ann Mercer) silminnäkijähavainto Jack Rubystä antamassa autostaan aselaatikkoa Grassy Knoll -kukkulalla tuntia ennen murhaa. Myöhemmin Mercer kertoi Garrisonille, että poliisi oli vääristänyt hänen kuulustelukertomuksensa päinvastaiseksi kuin mitä hän kertoi (tähän ja muihinkin kiinnostavia linkkejä).
Elokuvasta on kulunut 26 ja murhasta 54 vuotta. Totuuden ja fiktion raja on ajat sitten hämärtynyt niin paljon, että kaikkia tyydyttäviä selityksiä tapahtumille ei koskaan saada. Indeed "it's a mystery wrapped in a riddle inside an enigma."
Lisäys 28.12.2017: Joululukemisena on ollut myös toinen JFK-aiheinen kirja: asiallinen Kennedyn murhan salattu historia (Philip Shenon, 2013).
 |
| Toinen joulukirja JFK salamurhasta. |
 |
| Philip Shenon: Kennedyn murhan salattu historia, s. 479 kritisoi Garrisonin toimintaa. |
27 kommenttia:
Tapaus on tosiaan avoin, ja semmoiseksi luultavasti jääneekin. Avoimena sitä pitää ennen muuta se, että suuri osa asiakirjoista julistettiin salaisiksi viideksikymmeneksi vuodeksi, ja salassapito jopa joiltakin osin jatkuu yhä. Miksi tuo pitkitetty salailu ylipäänsä olisi ollut tarpeen, jos kyse olisi vain mielenvikaisen yksinäisen asemiehen teosta?
Luultavasti siksi, että CIA ja FBI halusivat peitellä omia virheitään (esim. ennakkovaroitukset Oswaldin surmasta, joita ei otettu vakavasti) ja toisaalta tietoja oli saatu lähteistä, joita ei haluttu paljastaa (vrt. Tiitisen lista Suomessa). Myös salajuonet Kuubaa vastaan olivat arkaluontoisia tai suorastaan noloja (kuten Kuubaan toimitettavien lentokoneen osien sabotointi). http://edition.cnn.com/2017/10/26/politics/jfk-file-release-highlights/index.html
Lähes kaikki dokumentit on nyt julkistettu 1992 lain mukaisesti, viimeiset tulevat ensi keväänä. Mitään salaliittoa tukevia paljastuksia ei ole löytynyt.
JFK-dokumentit osoittavat, miten salailu silloin, kun se ei ole ehdottoman tarpeellista, vain pahentaa asioita.
En ymmärrä näitä salaliittoon uskovia. Jos Oswald olisi ollut syntipukki, niin miksi hän murhasi poliisin. Tämän jälkeen syyllisyys Kennedyn murhaan ei oikeastaan hänen kannaltaan ollut relevanttia. Mikään ei tue mitään ampukaa ruohokummulla tai ylikulkusillalla. Tapaus on päivänselvä. Harva murha kuvataan filmille. Tuntuu, et! mitä enemmän todisteita on, sitä enemmän spekulaatioita tulee.
Garrisonin kirjan mukaan Tippitin ampui erinäköinen mies. Tippitistä löytyi neljä luotia, joista yksi oli erityyppinen kuin muut. Yhden silminnäkijän mukaan miehiä olisi ollut kaksi, joista toinen ajoi ampumisen jälkeen autolla pois.
Monet kummallisuudet pitävät salamurhateoriat elossa loputtoman pitkään, tässä vähän alkua listasta:
- miksi Oswald ampui ensimmäisen laukauksen ohi, vaikka kohde oli silloin lähinnä häntä?
- miksi Oswald joi kaikessa rauhassa limsaa alakerrassa kun poliisit ryntäsivät kirjavarastoon?
- miksi Ruby ampui Oswaldin ja vielä tv-kameroiden edessä?
- miksi Oswald väitti olevansa pelkkä syntipukki ("I didn't kill anybody, I'm just a patsy")
- miksi presidentin pää nytkähtää taaksepäin kohtalokkaan laukauksen voimasta, aivan kuin luoti olisi tullut edestä?
- miksi autosaattueen reittiä muutettiin viime tipassa kirjavaraston eteen?
- Oswaldin oudot käynnit Neuvostoliitossa ja vähän ennen salamurhaa Meksikossa
Kennedyn aivot ovat kateissa, Oswaldin kuulusteluista ei ole muistiinpanoja, ruumiinavauksen muistiinpanot lääkäri poltti takassa ym. Puhumattakaan Garrisonin kirjan todistajasta, joka väitti nähneensä Rubyn antavan aselaatikon kukkulalla tuntia ennen ampumista.
Useimmat avoimet kysymykset saavat vastauksen poliisin sähläyksestä, halusta piilotella presidentin terveysongelmia ja todistajien vääristä muistikuvista. Virallinen teoria jättää kuitenkin vähiten avoimia kysymyksiä.
Kuten Garrisonin kirja osoittaa, USA:ssa kansa ei luota viranomaisiin (ja kirjan perusteella ei ole syytäkään luottaa!). Samasta syytä monet uskovat TWA800 tulleen ammutuksi alas (minulla on kirja tästäkin aiheesta) ja 9/11 olleen inside job (useita kirjoja). Tällaista asetelmaa meidän suomalaisten on vaikea ymmärtää.
1) Puun oksisto peitti hetkeksi näkyvyyden.
Tietokoneanimaatiolla on osoitettu, että ei ollut mitään magic-bullettia, johon Stone perusti virheellisesti elokuvansa.
2) Oswald oli kylmäverinen mies (vrt. kenraali Walkerin murhayritys avoimelta paikoitusalueelta aiemmin kesällä).
3) Oletko lukenut Warrrenin komission raportin? Minä olen (noin 300 sivun verran). Ruby (todistajana) oli toivoton itsensä esilläpitäjä. Ruby (alunperin Rubinstein) esitti warrenille mahtavan juutalaisvastaisen salaliiton, jossa Kennedy oli vain alkusoittoa. Vaati päästä kertomaan tarinansa Lyndon B. Johnsonille!!!! Ruby oli täysin epätasapainoinen ihminen. Warrenin komission raportti on päinvastaisista väitteistä huolimatta hyvin laadittu.
4) Pelkkä syyllisen veruke. Ei todista mitään.
5) Useat sodassa vastaavan tapauksen nähneet ovat todistaneet pään nytkähtävän juuri tuolla tapaa.Todistajien lausunnot.
6) Pelkkä sattuma. Ei riitä todisteeksi.
7) Oswald uskoi marxismi-leninismiin (radiohaastattelu). Sekä KGB että CIA pitivät häntä agentiksi aivan liian häilyvänä. KGB:llä oli erittäin tiukat kriteerit ennen kuin pääsi agentiksi.
Minulle Oswald on murhaaja siihen saakka, kunnes joku esittää pitävät todisteet päinvastaisesta. Oswaldia vastaan esitetyt todisteet ovat kiveen hakattuja.
Parhaan selityksen Kennedyn salamurhateorioille on esittänyt William Manchester jo 1960-luvulla: Mikä on maailman suurin rikos? Toisen maailmansodan aikaiset juutalaismurhat. Mikä on maailman suuri rikollinen koneisto? Natsi-Saksan hallintokoneisto. Maailman merkittävin rikos, maailman merkittävin rikollinen koneisto. Kaikki pelaa! MUTTA miten on mahdollista, että "maailman mitättömin mies" (Oswald) tappaa maailman mahtavimman miehen (Kennedy)? Useiden mielestä tämä ei ole mahdollista. Siksi tappajan puolelle kehitetään salaliittoteoria (Mafia, CIA, FBI, Neuvostoliitto, Kuuba jne.). Ja Kennedyn murha muuttuu salaliittoineen uskottavaksi.....
Voit lukea "Oswald"-hakusanalla useat Kennedyn murhaa käsittelevät blogikirjoitukseni.
Frank Oswald (Lee Harveyn täysjärkinen veli) sen sanoi: "Ainoa salaliitto oli Lee Oswaldin päässä". Ja toinen oli Jack Rubyn päässä!
Ja veljen nimi oli tietenkin Robert Oswald....
Hyviä pointteja. Yhden teorian mukaan ensimmäinen laukaus osui lehtien lisäksi liikennevaloihin, mikä selittäisi kimmokkeen. Lisäksi auton kääntyessä sen kulmanopeus suhteessa ampujaan oli suurimmillaan. Auton ajaessa alas Elm Streetiä se oli itse asiassa helppo maali. Arvoitus on, miksei Oswald ampunut jo aiemmin, kun auto lähestyi melkein suoraan kohti Houston Streetiä pitkin. Mutta jos saattueen reittiä todella muutettiin viime hetkellä Dealey Plazalle, se on erikoista.
Oswaldin kommentti syyttömyydestään ja syntipukiksi leimaamisesta on silti kummallinen. Hänellä ei ollut pakosuunnitelmaa ja tiesi varmasti jäävänsä kiinni. Miksei hän halunnut päästä historiaan vaan väitti olevansa syytön?
JFK oli aikansa Barack Obama ja hänen murhansa tallentui filmille. Oswald oli ensimmäinen suorassa tv-lähetyksessä surmattu ihminen. Monia sekoiluita ja sähläyksiä jälkeenpäin - ei siis ihme, että salaliittoteorioita on riittänyt. Vaikeampi on ymmärtää, miksi TWA800 lento-onnettomuudesta on siitäkin useampia salaliittoaiheisia kirjoja.
"Arvoitus on, miksei Oswald ampunut jo aiemmin, kun auto lähestyi melkein suoraan kohti Houston Streetiä pitkin. Mutta jos saattueen reittiä todella muutettiin viime hetkellä Dealey Plazalle, se on erikoista."
Oikea reitti kerrottiin paikallisissa lehdissä kolme päivää ennen murhaa:
http://mcadams.posc.mu.edu/route.htm
Jos Oswald olisi ampunut lähestyvää saattuetta edestäpäin, turvamiehet olisivat nähneet hänet ikkunassa ja ampuneet seulaksi.
JFK:n kommenttiraidalla Oliver Stone selittää tuon vessakohtauksen :)
Oikeastaan mielenkiintoisempaa on pohtia, miksi ihmiset keksivät salaliittoteorioita (jotkut toki pitävät paikkansa). Ohessa omia pohdintojani.....
Salaliittoteoriat kiehtovat ihmisiä. Olen yhdistänyt salaliittoteoriaherkkyyden luottamusyhteiskunnan vahvuusasteeseen: mitä heiveröisempi luottamusyhteiskunta sitä enemmän on salaliittokuvioita. Miksi? Koska useimmissa tapauksissa epäillyt tapaukset liittyvät viranomaisten toimintaan, joka asetetaan kyseenalaiseksi. Aika usein tulee vastaan väite, että viranomaiset peittelevät omia tekosiaan, ja tämä tapahtuu sitä useammin mitä heikompi luottamus (viranomaisiin) yhteiskunnassa vallitsee.
Normaalina pidän, että väkivallanteon/onnettomuuden/muun poikkeuksellisen tilanteen sattuessa tutkitaan neutraalilta pohjalta tapausta, ja jos epäillään salaliittoa, pitää se erikseen osoittaa. Nyt tilanne on monesti se, että salaliittotaipuvaiset ihmiset lähtevät siitä, että salaliitto on OLETUS, ja jos epäillään, että muusta on kysymys, se pitää erikseen todistaa. Nurinkurista.
Salaliittoteorioiden kannattajat yrittävä päästä voitolle vastustajista teorioiden määrällä. Ne voivat olla, ja usein ovatkin, täydellisesti ristiriidassa keskenään, mutta sillä ei ole merkitystä. Merkitystä on sillä, että teorioita on esimerkiksi 100 kappaletta. Viesti kuuluu: sen täytyy olla salaliitto, koska näin moni on päätynyt tälle kannalle!
Salaliittoteoriat elävät kirjoissa (”Da Vinci -koodia” on myyty yli 80 miljoonaa kappaletta) ja netissä. Ne ovat myös suosittuja elokuvien aiheita. Olen suhtautunut varsinkin todellisten historiatapahtumien elokuvatulkintoihin erittäin kriittisesti, koska ne muokkaavat historiatietoja – eivätkä läheskään aina objektiiviseen suuntaan. Mainittakoon esimerkkeinä Kuuban kriisiä käsittelevä elokuva ”Kolmetoista päivää” ja Oliver Stonen ”JFK”).
Joonas Sivelä (kirja: "Kaiken takana on salaliitto") puuttuu avainasiaan, kun hän toteaa, että salaliitoilla rakennetaan täydellinen maailma yksityiskohtineen tukemaan esitettyä teoriaa. Tästä syntyy myös helposti epäily: maailma ei voi olla noin täydellinen!
Itse olen soveltanut mielessäni em. näkökohtaa esim. Kennedyn murhan salaliittoepäilyihin. Kun Kennedyn ruumis tuodaan sairaalan lääkärit tekevät väitetysti lähes tulkoon kaikki virheet, mitä on mahdollista tehdä. Tässä ei tarvita paljoa mielikuvitusta, kun voitiin esittää epäily, että virheitä tehtiin tahallaan. Miten tätä voi selittää? Selitän sen siten, että jälkikäteen tapahtumat voidaan rekonstruoida salaliittoepäilijän mielessä täydellisen toimenpidejärjestyksen mukaisesti: näin PITI toimia täydellisessä maailmassa. Elävä elämä ei kuitenkaan etene niin. Hermostuksissaan lääkärit - nuo kaikkitietävät ihmiset – tekevät virheitä, kuten ketkä tahansa. Tässä ei ole mitään salaliittomaista.
Jack Ruby (Rubinstein) on loistava esimerkki ihmisestä, joka loihti päästään suurisuuntaisen juutalaisvastaisen salaliiton, jossa hän – ja vain hän – oli pelastamassa koko liittovaltion. Vihdoinkin hän – mitätön poliisiasemalla norkoilija, joka oli kaikkien kaveri – sai tilaisuuden osoittaa olevansa jotain muuta kuin striptease-klubin omistaja.
Jotain tällaista oli päässään ehkä myös Lee Harvey Oswaldilla – yksinäisellä luuserilla, joka halusi tehdä tarkemmin määrittelemättömän suurteon - pelastaa maailman. Oli kuitenkin vain yksi salaliitto ja se oli - kuten hänen järkiveljensä Robert Oswald totesi - hänen omassa päässään. Aivan kuten Jack Rubyllakin.
Oikea reitti kerrottiin paikallisissa lehdissä kolme päivää ennen murhaa:
http://mcadams.posc.mu.edu/route.htm
Garrisonin kirjassa (alkuperäinen englanninkielinen versio tuon linkin takana) sanotaan (s. 137) tosiaan "se peitti melkein viisi kuudesosaa etusivusta", mikä ei kuvan mukaan pidä paikkaansa. Ja s. 139 viitataan Warrenin komission näyttöasiakirjaan, jossa "viidellä kuudesoasalla Dallas Morning Newsin sivua, jolla autosaattueen reittikaavion piti olla, oli vain iso tasainen harmaa neliö".
Jos piirisyyttäjä on ollut näin huolimaton faktoissa, miten on mahtanut olla osavaltion asukkaiden oikeusturva hänen aikanaan?
Kirjassa (ja Playboyn haastattelussa) Garrison väittää että "They simply chose to ignore the fact that revolvers don’t eject cartridges and that the cartridges left so conveniently on the street didn’t match the bullets in Tippit’s body".
Jos Oswald olisi ampunut lähestyvää saattuetta edestäpäin, turvamiehet olisivat nähneet hänet ikkunassa ja ampuneet seulaksi.
Oliko turvamiehillä kivääreitä? Olosuhteista muuten kertoo osuvasti tämä juttu: https://www.vanityfair.com/news/politics/2014/10/secret-service-jfk-assassination - turvamiehet olivat tehneet pitkiä vuoroja ja moni oli ryypiskellyt edellisenä yönä aamuun asti. Sitä pidettiin tuohon aikaan melko normaalina, vaikka olikin virallisesti kiellettyä.
JFK:n kommenttiraidalla Oliver Stone selittää tuon vessakohtauksen :)
Selitystä se kaipaakin. Myös kirjan versio kummastuttaa, mutta 60-luvun ilmapiiri oli varmasti toinen kuin tänään.
Kiitos Petteri, kun toit JFK-kysymykset esiin blogissasi. Hienoa, että joku jaksaa vielä etsiä totuutta.
Petteri sanoit yllä:
"Lähes kaikki dokumentit on nyt julkistettu 1992 lain mukaisesti, viimeiset tulevat ensi keväänä. Mitään salaliittoa tukevia paljastuksia ei ole löytynyt."
Tämä ei pidä paikkaansa. Itse asiassa aika paljon varsin häiritsevää ja paljastavaa tietoa on tullut esiin, ja näitä dokumentteja on tutkinut iso joukko ihmisiä. Löydöksistä on puhunut erityisesti tutkimusryhmän avainhenkilö Doug Horne, joka käy varsin seikkaperäisesti läpi dokumentteja ja tutkimusten tuloksia.
Esimerkiksi kuuluisaan Zapruderin filmiin liittyviä epäselvyyksiä puidaan erittäin mielenkiintoisella tavalla tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=2_pYvm6NaT8&feature=youtu.be
Siinä käy ilmi, että se Zapruder-filmi, jota maailmalle on pyöritetty ja josta on näytetty snapshot-kuvia, on itse asiassa muunneltu ja katkottu versio. Ihan kaikkea ei haluttu maailmalle näyttää, erityisesti kuvia jotka todistavat auton edestä tulleita laukauksia ja useita ampujia.
Niille, joilla riittää kärvivällisyyttä, tässä on pitkä 5-osainen luento, jossa käydään läpi kaikki vakavimmat viitteet, motiivit ja todisteet liittyen JFK-murhaan:
https://www.youtube.com/watch?v=svDEw3Jgkw8
Näiden pohjalta en puhuisi enää "salaliittoteorioista" vaan ihan käytännöstä. Suosittelen myös Pekka Tikkaa ja muita totuuden etsijöitä tutkimaan asiaa ihan objektiivisesti vielä kerran. Saattaa avata hieman silmiä.
Löytyisikö jotain vakuuttavampaa kuin hotellihuoneessa kuvattu youtube-video? En anna niille paljonkaan painoa. Olisiko joku laittanut asiat kirjalliseen muotoon, jossa niitä voisi arvioida?
Zapruderin filmi skannattiin muutama vuosi sitten hd-tarkkuudella suoraan alkuperäisestä, siinä olisi varmaan huomattu jos FBI olisi peukaloinut filmiä tai vaihtanut ruutujen järjestystä (salkkarien yleinen väite).
Hidastuksesta näkyy, että aivoaine leviää ilmaan vasta pään retkahtamisen jälkeen. Jos laukaus tulisi edestä, järjestys olisi nähdäkseni päinvastainen.
Lisäksi kukaan ei nähnyt ampujaa overpassilla eikä Grassy Knollilla. Joku väitti nähneensä savua, mutta Oliver Stone joutui käyttämään elokuvassa tehostesavua, koska yhdestäkään kokeillusta aseesta ei tullut kuvattua savutuprahdusta.
Olen käsitellyt Kennedyn murhaa blogikirjoituksissani ”Kennedyn murha – epätodennäköinen salaliitto” (13.11.2013), ”Kennedyn murha - salaliittoteorioiden ehtymätön pankki” (23.3.2012), ”Salaliittoteorioiden sietämätön houkutus” (24.6.2015), ”Tapaus Jack Ruby – pikainen matka ihmismielen syövereihin” (24.11.2013), ”Taikaluodeista todellisiin luoteihin” (17.11.2013). Yleisemmällä tasolla olen käsitellyt aihetta kirjoituksessani ”Miksi salaliitoteorioita tarvitaan?” (15.5.2014).
Nämä löytyvät "historia jatkuu" -blogistani. En jaksa referoida noita enempää.
Mitään uutta en ole löytänyt viimeisistä arkistopaljastuksista, joista suurin osa on jätetty aiemmin julkaisematta ihan muista syistä kuin sen takia, että niissä tulisi uutta esille itse murhasta.
Salamurhateoriat eivät lopu koskaan. Osa ihmistä elää niillä.
Jos tulee esille varteenotettavia todisteita, olen valmis harkitsemaan kantaani. Ei ole tullut vastaan sen jälkeen, kun koin itse radiolähetyksen keskeytyksen ja kuulin surmasta 12-vuotiaana.
PS
Jo viikko murhan jälkeen amerikkalaisilta kysyttiin uskovatko he salaliittoon. Muistaakseni 60 prosenttia (tai jotain) uskoi salaliittoon. Mitään todisteita heillä ei tietenkään voinut olla.
Kiinnostavaa, että 33 % amerikkalaisista uskoo Oswaldin toimineen yksin ja 61 % uskoo mukana olleen muitakin. Mustat uskovat valkoisia enemmän salaliittoon, samoin vähemmän koulutetut ja lievästi enemmän myös Trumpia äänestäneet. Sen sijaan republikaani/demokraatti-eroa ei juuri ole: https://fivethirtyeight.com/features/the-one-thing-in-politics-most-americans-believe-in-jfk-conspiracies/
Vielä kiinnostavampaa, että salaliittoon uskovien määrä on hiljalleen laskenut, vaikka Oliver Stonen JFK-elokuva aiheuttikin piikin ylöspäin 1990-luvun alussa. Nuoret uskovat Oswaldiin ainoana tekijänä vanhempia enemmän.
Käsittääkseni kaikki vakavasti otettavat kirjat 2000-luvulla ovat päätyneet salaliittoa vastaan. Eniten salaliittokirjoja julkaisiin 1960- ja 70-luvuilla.
Petterin kommentteihin:
1) Kirjallisessakin muodossa löytyy, mm. täältä
https://www.maryferrell.org/pages/Inside_the_ARRB.html
Aika erikoista, että tila jossa haastattelu on tehty vaikuttaa noin paljon antamallesi painoarvolle. Itse keskityn enemmänkin esitysten sisältöön ja kerrottuihin faktoihin, kuin ulkoisiin puitteisiin. Katsoitkohan edes loppuun asti tuota pätkää? Katsoitko kohtaa, jossa haastateltiin alkuperäistä Zapruder-filmiä ensimmäisenä käsiin saanutta NPIC-tutkijaa.
2) Zapruderin filmin skannauksesta: Mistä tiedät, että näiden tutkijoiden hallussa on ollut oikea alkuperäinen Zapruder-filmi? Kuka teki ja rahoitti tämän tutkimuksen?
3) Itse en anna paljon painoarvoa nykyisestä Zapruderin filmistä tehdyille johtopäätöksille, varsinkaan kun filmin alkuperäisyydestä ei ole varmaa tietoa (vrt. tiedot filmin käsittelystä ja muokkauksista JFK-murhan jälkeisenä viikonloppuna) Nimenomaan aivoaineen leviämiskohtaan liittyen on vahva epäily siitä että flmiä on muokattu: Siihen on lisätty jotain joka ei siinä alunperin ollut, ja toisaalta peitelty jotain joka siinä oli.
4) Liikehdintää kyllä nähtiin Grassy Knollilla, ja ampumisen jälkeen koko viheriöllä ollut väkijoukko ryntäsi nimenomaan sinne aidalle päin. Lisäksi on olemassa todistus siitä, että kukkulalla nähtiin verilammikko, joka putsattiin hyvin nopeasti pois ja todistajia kiellettiin henkensä uhalla puhumasta asiasta kenellekään.
Oliver Stonen elokuva oli hyvä ajatusten herättelijä, mutta siinä oli varmasti Oliverin omaa näkemystä ja ajatustenkulkua mukana. Mielestäni elokuvan yksityiskohdista kuten aseen tehostesavuista ei ole järkeä keskustella.
Pekka Tikan kommenteista ja blogista tulee sellainen tuntuma, että hän on enemmän kiinnostunut salaliittoteorioista ja niiden lainalaisuuksista kuin varsinaisesta murhasta ja sen selvittämisestä. Olisiko niin, että vaikka mitä todisteita esitettäisiin murhasta niin kaikki pystytään vain ohittamaan viittaamalla tyypillisiin salaliittoteorioiden lainalaisuuksiin? Tuskinpa Pekka jaksoi edes katsoa lähettämiäni linkkejäkään...
ampumisen jälkeen koko viheriöllä ollut väkijoukko ryntäsi nimenomaan sinne aidalle päin.
Lienee luonnollista, että ammuttaessa väkijoukko ryntää poispäin ampujasta eikä sitä kohti?
Lisäksi on olemassa todistus siitä, että kukkulalla nähtiin verilammikko, joka putsattiin hyvin nopeasti pois ja todistajia kiellettiin henkensä uhalla puhumasta asiasta kenellekään.
Miten verijälki kukkulalla liittyisi asiaan? Netissä kerrotaan myös, että 9/11-iskun jälkeen poliisit keräsivät videokamerat pois katsojilta, jotka olivat kuvanneet tapahtumia.
Videolla oli pitkät selitykset ruumiinavauksen epäselvyyksistä. Niitä katsoessa on hyvä muistaa olosuhteet: Parkland oli tavallinen (joidenkin tietojen mukaan jopa likainen ja huonosti varusteltu) perussairaala, johon yhtäkkiä tuodaan monien jumaloima presidentti pää tohjoksi ammuttuna. Salaisen palvelun miehiä, armeijan upseereita ja järkyttynyt leski haahuilee paikalla ja täyttää huoneen. Salamurhan jälkeen ei tiedetä, tuleeko iskuja lisää, onko maan turvallisuus vaarassa. Veli haluaa salata faktat JFK:n lukuisista terveysongelmista, jotta Kennedyjen suvun imago (ja hänen oma poliittinen tulevaisuutensa) ei vaarantuisi. Kaiken yllä leijuu kansallinen turvallisuus ja kriisin uhka. Onko tämä Neuvostoliiton tekosia, alkaako sota? Osapuolet riitelevät siitä, kenen pitää tehdä lopullinen ruumiinavaus. Viereissä huoneessa osavaltion kuvernööri taistelee hengestään. Tee tässä nyt sitten lääketieteellistä tutkimusta! Jälkiviisaus ja arviointi on helppoa.
Videokameralla ja editointisoftalla kuka tahansa pystyy tuottamaan näennäisesti vakuuttavia "dokumentteja". Näitä nähtiin 9/11 yhteydessä tusinoittain. Kuva saadaan valehtelemaan enemmän kuin tuhat sanaa.
Olen kiinnostunut sekä yksityskohdista että ihmisen psyykestä. Näitä salaliittoteorioita tehtaillaan. On ihmisiä, jotka eivät koskaan usko.
Sekin on tutkittu kuinka monta laukausta kukin Dealey Plazalla kuuli. Hajonta on melkoinen. Tässäkään ei ole mitään ihmeellistä. Talojen ympäröimällä aukiolla kaiut olivat eri paikoissa erilaisia. Silti ylivoimainen enemmistö kuuli kolme laukausta.
Dale Myersin Zapruder-kaitafilmin ruutu ruudulta tapahtuneen tietokoneanimaation mukaan laukauksia oli kolme ja ne tulivat yhdestä paikasta, kirjavaraston kuudennesta kerroksesta. Warrenin komissiolla ei ollut tekniikkaa käytössään. Silti komissio pystyi päättelemällä päätymään samaan tulokseen kuin tietokoneanimaatiolla päästiin monta kymmentä vuotta myöhemmin (JFK Assassination Computer Animation/Dale Myers.)
Myersin analyysi tuhoaa Magic Bullett -teorian perustuen yksinkertaisesti siihen että Kennedy ja kuvernööri Conally eivät istuneet peräkkäin (Kennedy istui ulompana) ja sitä paitsi Kennedy istui noin 10 senttiä korkeammalla kuin kuvernööri. Luoti meni kahden miehen läpi suoraan ilman mitään vikurteluja pysähtyen muistini mukaan kuvernöörin sääreen voimansa menettäneenä.
Petteri Järvisen kommentti, että uusimmissa murhaa käsitellyissä kirjoissa ei ole mitään salaliitoa vahvistavaa (olen lukenut mm. Shenonin kirjan eikä se aseta itse murhan tapahtumaa kyseenalaiseksi, vaan ainoastaan joidenkin yksityiskohtien tapahtumakonkretian.) on oikein.
Myös Petteri Järvisen kuvaama sairaalaan kuljetus vastaa omaa käsitystäni, jossa jälkäteen verrataan tapahtunutta täydelliseen ympäristöön, täydellisesti oikein toimiviin lääkäreihin jne. (yritin kuvata tätä jo aiemmassa kommentissa).
Mitens tämmöinen salaliittoteoria:
JFK sairasti Addissonin tautia - tämä siis totta - ja tauti alkoi päästä niskan päälle...
...jolloin päästää spekulaatioon: virasta pitäisi päästä tyylikkäästi, eikä sairaalapeti loppuelämön sijoituspaikkana juurikaan kiinnostanut. Bonuksena olisi jees jäädä pysyvästi ihmisten muistiin.
Joten näppärä salamurha ryyditettynä salaliittoja ruokkivin aineksin olisi mitä oivin ratkaisu - eikö vain! :)
Hohho... Samaa teoria oli myös Palmen murhasta, hänellä oli mukamas AIDS ja siksi lavasti ampumisen.
Petterin kommentteihin:
>Lienee luonnollista, että ammuttaessa väkijoukko ryntää poispäin ampujasta eikä sitä kohti?
Ampujan/amupujien sijaintia ei tuossa tilanteessa kukaan tiennyt. Todistajanlausunnoista ei käy ilmi yksikäsitteistä ampujan sijaintia. Sitä paitsi Grassy Knoll ei ollut edes poispäin Oswaldin oletetusta sijainnista, jos sitä tarkoitit.
>Miten verijälki kukkulalla liittyisi asiaan?
>Netissä kerrotaan myös, että 9/11-iskun jälkeen poliisit keräsivät videokamerat pois katsojilta,
>jotka olivat kuvanneet tapahtumia.
Verijälki kukkulalla ei tietysti sinänsä todista mitään murhasta. Mutta sekin tieto haluttiin salata, otetut valokuvat haluttiin ottaa talteen / hävittää, ja näitä todistajien ja perheiden henkeä uhattiin. Tästä enemmän tässä haastattelussa:
https://www.youtube.com/watch?v=hgqAm9jRpNU
9//11-iskun kameroiden kerääminen ei todista mielestäni mitään muuta kuin että todisteita haluttiin kerätä pois siinäkin tapauksessa.
> Videolla oli pitkät selitykset ruumiinavauksen epäselvyyksistä. Niitä katsoessa on hyvä muistaa olosuhteet...
Tosi on, että tilanne oli varmasti hektinen ja monille silminnäkijöistä kauhistuttava. Virheitäkin varmasti tehtiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö kymmenien henkilöiden tekemät havainnot JFK.n saamista isoimmista ulosnäkyvistä vammoista pitäisi paikkaansa. Erityisesti kymmenien silminnäkijöiden (lääkärit, sairaanhoitajat, ruumiinavaajat, agentit) kuvaus JFK:n oikeaan takaraivoon tulleesta isosta aukosta ei voi olla tuulesta temmattu. Asiantuntijat pitivät tätä jo siinä tutkimustilanteessa ammuksen ulostuloaukkona. JFK:n kaulaan tullutta pientä vammaa pidettiin varmuudella yhden ammuksen sisäänmenoaukkona. Jälkeenpäin tehtävässä ruumiinavauksessa tuota aukkoa oli selvästi muokattu ja suurennettu, ja vasta sitten sitä alettiin pitämään ulostuloaukkona. Jostain syystä takaraivon isosta aukosta ei puhuta virallisessa tutkimuksessa mitään. Myös ruumiavauksen röntgenkuvista iso osa on kadoksissa. Ruumiinavauspöytäkirjoja on tuhottu ja tehty niistä uusia versioita. Eivät nämä tapahtumat mene enää minkään sairaalan olosuhteiden piikkiin. Kyseessä on tietojen tahallinen piilottelu ja muuntelu, että saataisiin todisteet pitämään yhtä "virallisen selityksen" kanssa.
Pekan kommentteihin:
> Sekin on tutkittu kuinka monta laukausta kukin Dealey Plazalla kuuli. Hajonta on melkoinen.
>Tässäkään ei ole mitään ihmeellistä. Talojen ympäröimällä aukiolla kaiut olivat eri paikoissa erilaisia.
>Silti ylivoimainen enemmistö kuuli kolme laukausta.
Paljoakaan todistuarvoa ei ole sillä montako laukausta kuultiin. Hajontaa tietysti on, ja laukausten äänet kaikuivat eri puolilla.
> Dale Myersin Zapruder-kaitafilmin ruutu ruudulta tapahtuneen tietokoneanimaation mukaan laukauksia oli kolme
>ja ne tulivat yhdestä paikasta, kirjavaraston kuudennesta kerroksesta.
Dale Myersin analyysi on todettu paikkansapitämättömiksi. Niissä mm. henkilöiden sijaintia autossa on muutettu sopivasti siten että yhden luodin teoria saataisiin stemmaamaan, kts mm seuraavat lähteet:
https://www.youtube.com/watch?v=rESNREam2eg
https://kennedysandking.com/john-f-kennedy-articles/dale-myers-an-introduction
>Warrenin komissiolla ei ollut tekniikkaa käytössään.
Ei varmasti ollutkaan.
Mutta, Warrenin komission työtä ei voi vakavasti ottaen pitää minkäälaisena referenssinä. Komissio jätti huomioimatta valtavan määrän todistusaineistoa, joka ei sopinut heidän agendaansa. Warrenin komission ainoa tehtävä oli saada aikaan valkopesu, jolla hiljennetään kansa ja saadaan asiat näyttämään selvitetyltä.
"Many researchers believe that the evidence against the Warren conclusions is so prodigious that anyone arguing for a simple lone nut case would, could and should be instantly discredited."
>Petteri Järvisen kommentti, että uusimmissa murhaa käsitellyissä kirjoissa ei ole mitään salaliitoa vahvistavaa
>(olen lukenut mm. Shenonin kirjan eikä se aseta itse murhan tapahtumaa kyseenalaiseksi,
>vaan ainoastaan joidenkin yksityiskohtien tapahtumakonkretian.) on oikein.
Näinhän on että tasaisin väliajoin näyttää ilmestyvän kirjoja, jotka uskovat Warrenin komission kertomaan tarinaan, eivätkä ota kuitenkaan kantaa niihin vahvoihin todisteisiin, jotka vievät yhä kauemmas komission johtopäätöksistä.
Shenonin kirja on yksi näistä.
http://midnightwriternews.com/politicos-lone-thesis-shenon-and-sabato-spin-new-documents/
Ihan vaihtelun vuoksi, suosittelen hankkimaan seuraavaksi Doug Hornen kirjallisuutta / aineistoa luettavaksi.
https://www.amazon.com/Inside-Assassination-Records-Review-Board/dp/0984314407/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1514728499&sr=1-1&keywords=doug+horne
https://www.amazon.com/Inside-Assassination-Records-Review-Board/dp/0984314431/ref=sr_1_3?s=books&ie=UTF8&qid=1514728499&sr=1-3&keywords=doug+horne
Ampujan/amupujien sijaintia ei tuossa tilanteessa kukaan tiennyt. Todistajanlausunnoista ei käy ilmi yksikäsitteistä ampujan sijaintia.
Todistajien enemmistö oli sitä mieltä, että laukauksia oli kolme ja että ne tulivat kirjavaraston ikkunasta.
Sitä paitsi Grassy Knoll ei ollut edes poispäin Oswaldin oletetusta sijainnista, jos sitä tarkoitit.
Kyllä on, koska autotiellä ei voi juosta.
Jälkeenpäin tehtävässä ruumiinavauksessa tuota aukkoa oli selvästi muokattu ja suurennettu, ja vasta sitten sitä alettiin pitämään ulostuloaukkona.
JFK:n kaulan aukkoa suurennettiin ensiavussa traketomian vuoksi. Siinä vaiheessa kukaan ei vielä etsinyt luodinreikiä.
Hornen kirjasarja (!) vaikuttaa kiinnostavalta, koska poikkeaa valtavirrasta. Aihe on joillekin kirjoittajille melkein elämäntehtävä, ja tietenkin myös hyvä bisnes. Enemmän kiinnostavat salaliittoteoriaa tukevat kuin niitä kumoavat kirjat.
> Todistajien enemmistö oli sitä mieltä,
> että laukauksia oli kolme ja että ne tulivat kirjavaraston ikkunasta.
Jos laukauksia ammutaan yhtä aikaa tai hyvin lähekkäin toisiaan, niin moniko ihmiskorva kuulee niitä erillisinä laukauksina?
Aikamoisia tietäjiä on yleisössä ollut, jos osaavat ihan kirjavaraston yhteen ikkunaan kohdistaa laukauksien lähtöpaikan...
> Kyllä on, koska autotiellä ei voi juosta.
Elm Streetin vierellä menee kyllä ihan leveä jalkakäytävä, eli ei tarvitse ihan autotielläkään juosta, jos haluaisi pois päin kirjavarastosta.
> JFK:n kaulan aukkoa suurennettiin ensiavussa traketomian vuoksi.
> Siinä vaiheessa kukaan ei vielä etsinyt luodinreikiä.
Traketomia tehtiin, mutta se aiheutti 2-3cm mittaisen poikittaisen viillon, joka lääkärien mukaan pitkälti umpeutui hengitysputken poistamisen jälkeen. Tämä ei selitä mitenkään sitä 7cm mittaista isoa aukkoa, joka saatiin aikaan myöhemmässä operaatiossa. Harmi että ruumiista alunperin otettuja valokuvia ei ole saatavilla tai ne on tuhottu, niinkuin moni muukin asiakirja. Lääkärien ja muun henkilökunnan todistuksia sentään on jäljellä. Tosi on, että Dallasissa yritettiin ennenkaikkea pelastaa JFK:n henki, mutta ylös kirjattiin se, että JFK:n kaulassa oli luodin sisäänmenoaukkoa muistuttava pieni reikä.
Jos nostaa katsetta Dealy Plazan ja ruumiinavaustapahtumista vähän kauemmas, niin mielenkiintoisia tietoja on saatavilla myös siitä, millaisia motiiveja eri tahoilla oli päästä JFK:sta eroon, esim. se, että Vietnamin sota olisi piakkoin lopeteltu USA:n osalta, jos JFK olisi saanut jatkaa.
Ensimmäinen luoti todellakin taisi osua liikennevalotelineeseen. Arkistofilmissä vuodelta 1964 siinä vilahtaa vaalea läiskä juuri sopivassa kohdassa.
Jos ihmiset juoksivat ampujaa pakoon niin sivusuuntaan kai kannattaa paeta eikä suoraan poispäin?
Ammuttaessa kannattaa paeta sinne, missä on näkösuojaa. Kaupungissa ampujan sijaintia on vaikea paikantaa äänen perusteella, koska ääni kaikuu rakennuksista. Dealey plazalla ihmiset etsivät turvaa kukkulalta, mikä onkin loogista, koska siellä on puita ja aitamainen rakennelma antamassa näkösuojaa.
Ja kaiken lisäksi ihminen juoksee mihin suuntaan tahansa jos kuulee laukauksia epämääräisestä suunnasta mutta taipumus on juosta sinne minne muutkjin juoksevat
Heh ja sitten huomasin, että kommentit ovat kahden vuoden takaa
Lähetä kommentti