Näin vaalien alla vasemmistoliiton Arhinmäki ja SDP:n Urpilainen jaksavat muistuttaa verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Heidän mielestään on väärin, että yrittäjä voi nostaa 90 000 euroa verovapaita osinkoja, kun taas palkansaajaa verotetaan jokaisesta eurosta.
Jos kuka tahansa yrittäjä voisi nostaa verottomasti 90 000 euroa, Suomi olisi täynnä yrittäjiä. Todellisuus on ihan toinen. Valtaosa yrittäjistä saa nipin napin maksettua oman palkkansa, eikä osingoista ole tietoakaan.
Verotonta osinkoa voidaan maksaa vain yrityksen nettovarallisuudesta. Maksimiosinko edellyttää, että yritys on ensin tehnyt vähintään 1,35 miljoonaa euroa voittoa. Siihen pääseminen edellyttää usean miljoonan euron liikevaihtoa, ja se puolestaan vaatii monen henkilön työllistämistä. Jos yritys menestyy näin hyvin, myös yhteiskunta hyötyy ja omistaja sietääkin tulla palkituksi. Lisäksi kirjanpidon ja osinkojen kautta kiertävä raha on taatusti laillista.
Puoluejohtajien puheet ovat silkkaa populismia, mutta niistä paistaa myös tietämättömyys oikeista töistä. Nimensä mukaisesti yrittämiseen sisältyy aina riski: on mahdollista (melkeinpä todennäköistä), ettei pankista haettu laina tai likoon laitetut omat rahat ikinä tuota edes itseään takaisin.
Jos Arhinmäki ja Urpilainen saisivat tahtonsa läpi ja pääomatuloja alettaisiin verottaa ansiotulojen tapaan, kuka enää viitsisi ottaa riskiä yrityksen perustamisesta?
Itse asiassa osinkojärjestelmä on erittäin reilu. Harvalla on mahdollisuutta päästä hyväpalkkaiseen virkaan, sillä se vaatii joko pitkää koulutusta tai sopivia suhteita. Sen sijaan meistä jokainen voi ryhtyä yrittäjäksi -- suurin osa yrittäjistä on juuri niitä, joilla ei ole taakkanaan pitkää koulutusta.
Kuka tahansa ei yllä Urpilaisen tavoin 103 000 euron vuosipalkkaan (verotiedot 2009), mutta kuka tahansa voi maksaa itselleen 90 000 verottomia osinkoja. Se tosin edellyttää menestyvän yrityksen perustamista ja työntekijöiden palkkaamista -- mutta tämähän on pikkujuttu, jota Urpilainen ei koe edes mainitsemisen arvoiseksi.
Verojen pääasiallinen tarkoitus ei ole tuloerojen tasaaminen. Hyvin ansaitsevia ei veroteta muita enempää siksi, että he ansaitsevat hyvin, vaan siksi, että yhteisten palvelujen maksurasitus kohdistuisi maksukyvyn mukaan. Tasavero ei ole hyvä ratkaisu, koska se ei huomioi tätä maksukyvyn eroa. Yhdessä maksamillamme veroilla ylläpidetään hyvinvointia ja yhteistä maatamme.
Verotuksessa oleva solidaarinen elementti toimii kuitenkin molempiin suuntiin: hyvätuloiset maksavat suhteessa muita enemmän, joten heillä on oikeus vaatia, ettei vapaamatkustajia ole myöskään junan toisessa päässä. Kenenkään ei pidä kieltäytyä töistä ja jäädä yhteiskunnan tukien (siis muiden maksamien verojen) varaan vain sen vuoksi, että niin on mukavampaa.
-- seuraa Twitterissä, fanita Facebookissa
16 kommenttia:
Jep, tuo kuuluisa "9% varallisuudesta, enintään 90000 eur":n ensimmäinen puolisko tuntuu tosiaan unohtuvan aika monelta. Ei-pörssilistattuja firmoja jotka pystyvät tuon 90k jakamaan on suomessa mitä, 10 kappaletta?
Petteri:
"Verotuksessa oleva solidaarinen elementti toimii kuitenkin molempiin suuntiin: hyvätuloiset maksavat suhteessa muita enemmän, joten heillä on oikeus vaatia, ettei vapaamatkustajia ole myöskään junan toisessa päässä. Kenenkään ei pidä kieltäytyä töistä ja jäädä yhteiskunnan tukien (siis muiden maksamien verojen) varaan vain sen vuoksi, että niin on mukavampaa."
Johdonmukaisuuden nimissä varmaan vastustat myös osakkeenomistajia (siis muiden tekemällä työllä) ansaitsevia.
"Maksimiosinko edellyttää, että yritys on ensin tehnyt vähintään 1,35 miljoonaa euroa voittoa."
Mikä luku tämä oikein on...? Yritys voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, ts. ylimääräistä rahaa. Lisäksi yrittäjä voi maksaa itselleen alhaista palkkaa. Tällöin yrityksen voitto kasvaa ja raha voidaan ottaa osinkona ulos yrityksestä.
Nettovarallisuuden vaatimus sinänsä on mielestäni asiallinen: sehän tarkoittaa yrityksen omistajien omaisuutta, jolle normaalistikin saa markkinoilla pääoman tuottoa.
Ihanko oikeasti ihmiset jättävät ryhtymästä yrittäjiksi jos osinkotuloja aletaan verottaa niinkuin muitakin tuloja?
Urpo on 30 000 euroa vuodessa tienaava palkansaaja. Hän saa kivan liikeidean ja miettii että menestyessään voi alkaa tienata 150 000 euroa vuodessa! Mutta toisaalta, jos verotus olisi toisenlaista, Urpo voisi tienata 250 000 euroa vuodessa, joten hän päättää olla ryhtymättä yrittäjäksi.
Aika urpo jätkä.
"Mikä luku tämä oikein on...? Yritys voi jakaa osinkoa, jos sillä on vapaata omaa pääomaa, ts. ylimääräistä rahaa."
Niin voi jakaa, mutta vasta tuollaisella pääomalla voi sen 90000 euroa jakaa verottomasti.
Suoraan vero.fi:stä:
"Osinko on verovapaata tuloa osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 9 prosentin vuotuisen tuoton osalta 90 000 euroon saakka. Siltä osin kuin osingonsaajan saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa."
"Vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa."
Eli jos voittoa onkin tehty vaikkapa vain 10000 euroa (todellisuutta varsin monelle), voi siis antaa massiivisia verovapaita osinkoja 90 euroa. Kyllä käy kateeksi. Enemmänkin voi toki jakaa osinkoa mutta se verotetaan ansiotuloina.
Kari Uoti kirjoitti blogissaan, että KKO on aloittanut Jippii-jutun käsittelyn uudestaan. Oletko sinä mukana vai tyydyitkö aikanaan hovioikeuden päätökseen? Muistaakseni se tuli sinulle oikeudenkäyntikulujen puolesta varsin kalliiksi.
Eivät ne kaikki verokeinottelija"yrittäjät" työllistä. Verosuunnittelevat juristiyhtiöt ja lääkärit täsmälleen ottavat palkkatuloa verovapaasti.
Ja ne mahdollisesti työllistetytkin ovat etupäässä Kiinassa ja muualla polkemassa suomalaista työllisyyttä.
"Eli jos voittoa onkin tehty vaikkapa vain 10000 euroa (todellisuutta varsin monelle), voi siis antaa massiivisia verovapaita osinkoja 90 euroa. Kyllä käy kateeksi. Enemmänkin voi toki jakaa osinkoa mutta se verotetaan ansiotuloina."
Hah, et tiedä mistä puhut. Kopioimassasi tekstissä puhutaan osakkeen matemaattisesta arvosta, millä tarkoitetaan suunnilleen yrityksen nettovarallisuutta jaettuna osakkeiden määrällä. Kuten sanoin, verovapaiden osinkojen määrää rajoittaa vapaa oma pääoma, ei yrityksen tekemä voitto.
Järvisen mainitsema 1,35 M€ tarkoittanee tyhjästä lähteneen yrityksen kumulatiivista voittoa, jonka jälkeen nettovarallisuutta on tarpeeksi. Pitää huomata, että vaihtoehtoisesti yritys voi saada nettovarallisuutta myös oman pääoman sijoituksena.
@Mikko: KKO palautti Jippii-jutun hovioikeuteen, jossa sen käsittely alkaa syksyllä. Omalta kohdaltani asia on vielä avoin.
Hah, et tiedä mistä puhut. Kopioimassasi tekstissä puhutaan osakkeen matemaattisesta arvosta, millä tarkoitetaan suunnilleen yrityksen nettovarallisuutta jaettuna osakkeiden määrällä. Kuten sanoin, verovapaiden osinkojen määrää rajoittaa vapaa oma pääoma, ei yrityksen tekemä voitto.
Mitäs sille vapaalle pääomalle ja osakkeen arvolle käy, kun maksetaan osinkoa?
Seuraavana vuonna pitää siis taas tehdä voittoa runsaasti, jos meinaa osingon maksua jatkaa.
Järvinen: "Mitäs sille vapaalle pääomalle ja osakkeen arvolle käy, kun maksetaan osinkoa?"
(Vapaa) oma pääoma ja nettovarallisuus pienenevät maksetun osingon verran.
Järvinen: "Seuraavana vuonna pitää siis taas tehdä voittoa runsaasti, jos meinaa osingon maksua jatkaa."
Kun seuraavana vuonna tekee 90000 euroa voittoa, on taas 90000 euroa lisää verovapaata osinkoa jaettavana.
Jos jostain pitää joka tapauksessa kiristää, niin eikö osinkovero olisi hyvä vaihtoehto? En tiedä olisiko se tuo 90000 euron siivu, mutta jos katsoo esimerkiksi miten MOT laski Björn Wahlroosin veroprosentin kehityksen viimeisen 20 vuoden ajalta, niin jotain kiristämisen varaa näyttäisi olevan (http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/02_wahlroos.jpg). Prosentti on laskenut 58:stä 31:een, eikä kyse näyttäisi olevan Nallen veronmaksukyvyn heikentymisestä....
Anteeksi huolimattomuuteni, edelliset lainaukset eivät olleet Järvisen vaan anonyymin.
Tosi huojentavaa, että edes joku ottaa esille myös pienyrittäjien asian. Tämän vaalikampanjian aikana on jollain lailla annettu ymmärtää, että juuri yrittäjät ovat tässä maassa niitä suurimpia roistoja,jotka vain elävät duunareiden siivellä, nauttivat verotonta tuloa eivät osallistu yhteiskunnan rakentamiseen.
Olen itse yrittäjä, jonka vuosiansiot ovat n.32 000,00. Ilmeisesti olen ihan tyypillinen suomalainen yrittäjä.
Tulot koostuvat 95% palkkatuloista ja loput tulot ovat tuota paljon kohua saanutta osinkotuloa sekä pääomatuloa. Kokonaisveroprosenttini laskettuna kaikista tuloistani on 29,5%. Tämän lisäksi yritykseni maksaa yhteisöveroa 26% tuloksestaan. Tulen hyvin toimeen ansioillani, mutta esim. lomia minulla on varaa pitää vuoden aikana n.1,5-2 viikkoa, sairauslomalla en ole ollut viiteentoista vuoteen, työpäiväni ei pääty klo 16.00, vaikka 8 tuntia tulisi täyteen ja töitä on tehtävä tarvittaessa myös viikonloppuisin ilman eri korvausta. En pysty työllistämään työntekijöitä, mutta jos lasketaan yhteen yritykseni ja henkilökohtaisesti maksamani verot osallistun kuitenkin yhteisten menojen kustantamiseen n.25000,00 eurolla / vuosi.
Käsitykseni mukaan nykyisenlainen osinkoverojärjestelmä luotiin -90 luvun laman seurauksena. Alussa verovapaan osingon määrä oli 15% yrityksen vapaasta omasta pääomasta. Myöhemmin osinkoverojärjestelmä muutettiin nykyisenlaiseksi, jossa verovapaa osuus on tuo 9% omasta pääomasta ja sen ylittävältä osalta 70&% on ansiotuloveron alaista tuloa. Tämän järjestelmän ajatus oli kannustaa etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvattamaan oman pääomansa määrää ja rakentamaan puskuria pahojen päivien varalle.Kannustimena toimi nimenomaa tämä mahdollisuus saada osa osinkotulosta verovapauden piiriin. Valtion talouden kannalta nähtiin tärkeäksi, että yritysten talous on vahvalla pohjalla ja käsitykseni mukaan siitä on ollut hyötyä esim. nyt viimeisen laman aikana, kun tilaukset yhtäkkiä vähenivät rajusti. Moni kuitenkin pystyi sinnittelemään laman yli.
Toki yksityisyrittäjälle pitää antaa porkkanaa ja tuo verovapaata osinkoa 9% vapaasta pääomasta kuulostaa reilulta. Mutta miksi summa on rajattu noin isoksi kuin miljoonan kassa 90keur verovapaata? Sitä en ymmärrä. Luulisi pienemmänkin summan riittävän kannustimeksi pienyrittäjälle.
Miltä kuulostaisi esim. 10% verovapaata osinkoa vapaasta pääomasta max. 40keur asti. Eli kassa olisi tällöin 400keur. Riittäisikö tämä? Ainakin kuulostaisi omiin korviin kohtuulliselta ja mielestäni silti kannustavalta.
Alkuperäisessä kirjoituksessa oli asiavirhe. Ei sitä voittoa tarvitse tehdä kuin 90000 €/v (kirjoituksessa väitettiin 1,35 milj €/v) jotta voi jakaa 90000 €/v osinkoina. Mutta verovapaina osinkoina voidaan jakaa vain summa joka on korkeintaan 9% yrityksen nettovarallisuudesta. Eli tuon verovapaan maksimiosingon maksamiseksi nettovarallisuutta pitää olla 1 milj €, mutta se voi olla myös yritykseen sijoitettu rahasumma = pääoma. Ei sitä vuodessa tarvitse tienata, 90000 € riittää.
Eli jos nettovarallisuus on vain 0,5 milj € voidaan verovapaana osinkona jakaa 'vain' 45000 €/v eli 9% nettovarallisuudesta. Edellyttäen että tuosta summasta 0,5 milj € vähintään 45000€ on ansaittua = jakokelpoista.
Osa kirjoittajista on ymmärtänyt ihan oikein verottajan ohjeen.
Lähetä kommentti