GSM oli 1990-luvulla huikea menestystarina. Kaikkialla Euroopassa toimiva digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä antoi lentävän lähdön Nokialle, Ericssonille ja muille, nyt jo luovuttaneille. valmistajille. Kun tähän vielä yhdistyi teletoimialan vapautuminen valtion sääntelystä (deregulointi), syntyi eurooppalainen menestystarina.
Muistan, miten nauroimme vuosituhannen vaihteessa amerikkalaisille. Heillä oli yhdessä taskussa PDA, toisessa hakulaite ja kolmannessa isokokoinen, analoginen matkapuhelin. Sen numeroa ei saanut kertoa kenellekään, koska jenkkikäytännön mukaan vastaanottaja maksoi koko puhelulaskun -- ja matkapuhelimeen vastaaminen oli kallista.
Me suomalaiset näimme jo numerosta kuka soittaa, lähetimme tekstiviestejä ja personoimme puhelimia lataamalla niihin soittoääniä. Toimittajat saapuivat Suomeen ihmettelemään koululaisia, joilla oli repussa kännykkä ja kouluja, joissa käytettiin metallinpaljastimia kännyköiden paljastamiseen. Amerikassa samoilla laitteilla etsittiin käsiaseita. Kerrankin vanha Eurooppa oli pessyt teknologiassa uuden mantereen. Näytti siltä, etteivät amerikkalaiset saa ikinä eurooppalaisten etumatkaa kiinni. Vain Japani ja Korea haastoivat Euroopan.
Tänään kaikki näyttää aivan toiselta. Kukapa olisi uskonut, että 2010-luvun alkaessa amerikkalaiset ovat omineet koko mobiilibisneksen itselleen? Kaikki kolme isoa mobiilialustaa ovat nyt amerikkalaisten hallussa: Applen iPhone, Googlen Android ja jatkossa myös Microsoftin Nokia. Kaikki uudet mobiilijutut tulevat nyt USA:sta.
Ei tässä näin pitänyt käydä.
Eurooppa kehitti tekniikan, mutta se ei riittänyt. Oli osattava myös brändi, markkinointi, globaali yhteistyö ja sisältötuotanto. Piti hallita koko ekosysteemi. Kun matkapuhelin kasvoi pelkästä puhelimesta tietokoneeksi, amerikkalaiset ottivat kentän haltuunsa ja pelasivat voiton kotiin.
Eikä kyse ole pelkästä bisneksestä vaan jostain paljon suuremmasta. Applen iPhone ja Googlen Android ovat infrastruktuuri, jonka varassa muu bisnes jatkossa toimii. Mobiilipalveluiden kautta Apple ja Google pystyvät seuraamaan, markkinoimaan, ohjaamaan ja rahastamaan kaikkia tuleviakin bisnesmahdollisuuksia.
Harva on vielä havahtunut tämän kehityksen seurauksiin. Mainos-, haku-, sijainti- ja sähköpostipalvelut ovat kaiken tulevan toiminnan perusta. Joka hallitsee niitä, pystyy seuraamaan tietovirtoja, viestintää ja ihmisten fyysistä liikkumista. Apple ja Google hallitsevat mainontaa ja tietävät, mitä sovelluksia ostamme. Ne voivat napata osuutensa kaikista mobiileista rahavirroista. Applen tapauksessa yrityksellä on jopa valta päättää, kuka saa sisältönsä globaaliin jakeluun ja kuka ei. Valtiota kiinnostavan urkinnan ja kansallisen tietoturvan mahdollisuudet ovat niin ikään huikeat.
Jorma Ollila sanoi jo kymmenen vuotta sitten, että tulevaisuuden tietoyhteiskunta rakentuu mobiililaitteiden varaan. Ilmeisesti Nokia (tai ainakin joku siellä) oli ensimmäinen, joka ymmärsi mihin kehitys tulee lopulta johtamaan. Pelkästä tiedosta ei kuitenkaan ollut apua, ja hiljalleen asia valkeni myös amerikkalaisille.
Microsoft uhkasi missata kokonaan tämän kehityksen. Nokia oli sen viimeinen oljenkorsi päästä Googlen ja Applen rinnalle hallitsemaan tulevaisuuden megamarkkinoita. Microsoftilla ei tosin vielä ole Googlen tai Applen kaltaista seuranta- ja hallintakoneistoa, mutta sen luominen jatkossa on helppoa nyt, kun vaikein osa on hoidettu. Hotmail, Bing ja Live-palvelut ovat hyvä alku.
Käyttäjille Nokian lipuminen Microsoftin hallintaan on erittäin valitettavaa. Nokian myötä häviää viimeinen mahdollisuus käyttää eurooppalaista palvelua, jossa tietosuoja-asiat olivat kunnossa, ja johon paikallinen käyttäjä saattoi luottaa.
Jatkossa joudumme valitsemaan joko Applen, Googlen tai Microsoftin. Jokainen saa tietomme ja näkee tekomme. Emmekä me voi sille enää mitään.
Haluatko ruton, koleran vai syövän?
9 kommenttia:
"Eurooppa kehitti tekniikan, mutta se ei riittänyt. Oli osattava myös brändi, markkinointi, globaali yhteistyö ja sisältötuotanto. Piti hallita koko ekosysteemi. Kun matkapuhelin kasvoi pelkästä puhelimesta tietokoneeksi, amerikkalaiset ottivat kentän haltuunsa ja pelasivat voiton kotiin."
Jarruta vähän!. Mikä tekijä tuosta luettelostasi on se ratkaiseva, vai onko nuo kaikki yhdessä?
Löysin jo vuonna 2007 ennustavan blogikirjoituksen:
http://onneasuomi.blogspot.com/2007/07/apple-iphone-kuin-nokia-2110-aikanaan.html
"Nokia 2110 on omasta mielestäni ollut aina Nokian menestyksen suurin yksittäinen alulle panija. Vaikka taloustieteilijät kuinka puhuisivat mahtavasta kulttuurista ja hienosti hallitusta logistisesta ketjusta, oli 2110 aikanaan jotain aivan muuta kuin kilpailijoiden tuotteet. Ei ominaisuuksiltaan, vaan designiltaan ja käyttöliittymältään. Kuten iPhone nyt."
Siis tuossa ratkaisevaksi tekijäksi mainitaan desing ja käyttöliittymä. Siis käyttökokemus. Sen mahdollistaa se, että kännykkä on pieni tietokone. Jo 2110 on mielestäni "tietokone", koska se toteutti monimutkaisen käyttöliittymän.
Ei mikään yksittäinen tekijä vaan kokonaisuus. Siihen eurooppalaiset eivät pysty.
Tietokoneella tarkoitan laitetta, joka on verkottunut ja äärimmäisen monikäyttöinen. 2110 oli kuitenkin pelkkä puhelin.
Yhdysvaltojen talous on paljon isompi kuin Suomen. Ohjelmistotekniikassa siellä on paljon enemmän osaamista.
Hieno kirjoitus. Nokian ratkaisu tehtiin kyllä tulevaisuutta varten eikä nykyisyyden havainnoista. Eli valikkorakenteet tms käyttöliittymä sälää ei merkinnyt miään vaan tällä siirrolla hankkiuduttiin ekosysteemiin. Applella, googlella ja nyt Hp:lla on tulossa kokonaisia ekosysteemejä joissa on monen kokoisia ja muotoisia verkottuneita laitteita joihin on integoitu verkossa olevia palveluita. Tätä ei nokia voinut saada aikaiseksi. Eli symbianin ja meegon nykyisellä huonoudella tai tulevaisuuden lupauksilla ei ole tuossa yhtälössä paljonkaan merkitystä.
Nokia yritti luoda pilvipalveluiden perhettä mutta tulos oli aika heikko. Olisiko pitänyt jo aiemmin liittoutua Google, dropboxien kanssa, ehkä. Ainakin käyttis kehitys olisi pitänyt muuttaa esim neljännes vuosittain julkaistaviksi paketeiksi joissa käyttis on tarkalleen sama kaikissa (ainakin äly-) puhelimissa. Rauta olisi tehty kuten autot eli yhteinen pohjalevy, ts rauta pohja sama kaikissa. Rautapohjaa tarkistetaan isolla kädellä vuosittain ja muuten puoli vuosittain. Kun joku ominaisuus tuodaan se laitetaan kaikkiin uusiin puhelimiin (esim nfc). Tuon pohjalevyn päälle tehdään tolkullinen määrä eri malllisia puhelimia (näppis, kosketus) ja mahdollisesti eri markkinoille. Usan markkinoiden ylenkatsonta mahdollisti kilpailevien ekosysteemien syntymisen ja koska jenkit os suurin talous maailmassa se tulee automaattisesti maailman vakioksi. Kaiken kaikkiaan homma kaatui ekonomistiehin ja markkinamiehiin. Mentiin luomaan organisaatioihin siilot ja syvä rakenne. Joka puhelimen kehitys tehtiin erillään toisistaan kilpaillen toisten kanssa. Brandattiinn e, n jne sarjoja jolloin yksikään puhelin ei ole kaikessa hyvä vaan saadaan aikaan mallien ryteikkö joka haittaa yritystä ja asiakasta.
"2110 oli kuitenkin pelkkä puhelin."
No ehkä 90% puhelin, ja 10% tietokone. Nokia 2110:n huomattava tietokoneen kaltainen ominaisuus oli tekstiviestien kirjoittaminen, eräänlainen tekstinkäsittelyohjelma. Sen avulla kännykkää saattoi käyttää jopa alkeellisena tietokonepäätteenä. Se toi paljon käyttömahdollisuuksia. Mutta oli tärkeää, että näyttö oli riittävän iso, ja käytettävyys kohdallaan, jotta käyttö myös muistutti alkeellista tietokonetta.
Softapuoli on varmaan kehityksen sokeapiste. Jos Nokialla oli 1990-luvun alussa hieno visio kännyköiden käyttöliittymästä, niin 2000-luvulla, ilmeisesti laitteiden monimutkaistumisen vuoksi, oltiin ihan metsässä.
Tietenkin: Nokian historia lähti metsästä, ja mikään sisällöntuotanto ei alunperinkään sovi suomalaisille. Nokian olisi pitänyt jatkaa lähempänä ruohonjuuritasoa, ja nykyaikaisten kännyköiden käyttöjärjestelmät eivät ole oikea ala siihen. Uskon että Symbian ja QT sopisivat varmasti muutoin suomalaiseen mielenlaatuun. Ne ovat aika matalantason järjestelmiä.
Nokia keksi älypuhelimen mutta ei ikinä onnistunut itse tekemään sellaista.
Suomalaisilla on nyt mahdollisuus joko jaada surkuttelemaan Nokian tilannetta tai ryhtya uuteen seikkailuun ja perustaa kokonaan uusi mobiiliyhtio ja nayttaa miten hommat olisi pitanyt tehda.
Veikkaan etta paljon jannittavampi vaihtoehto Nokian Symbian koodareille on lahtea uuteen yritykseen opettelemaan uutta kayttista, kuin jatkaa saman vanhan buginsen Symbianin hieromista viela seuraavat 10 vuotta.
Kayttojarjestelmaksi laitteisiin voidaan ottaa vaikka Android ja yhtion nimeksi sopisi vaikkapa Benefon.. eikun LapLap, vahan niinkuin Lappi.
- Paakonttori keskisuomeen
- Tuotekehityssaitit pienille kunnille halpoihin vuokratiloihin
- Tyontekijoilla kohtuu palkka, mutta jolla parhaa kuitenkin paremmin kuin "kasvukeskuksissa"
- Hyva elinymparisto maaseudun rauhasta
- Videoneuvottelut ja turhan matkustelun lopettaminen
Nailla evailla kun teette niin markkinaosuutta tarahtaa aivan varmasti.
Aava Mobile Oulusta on tehnyt valmiin(?) Intel-pohjaisen alustan Meegolle ja Androidille.
Siitä rauta pohjaksi, hyvä/riittävä design päälle ja Meego-softa luuriin.
Ei tuollaisen älypuhelimen tekemisen tarvitse kovin montaa miljoonaa maksaa, kun lähtee tekemään valmiiden pohjien päälle. Jos hommat tekee hyvin, niin markkinoita syntyy varmasti.
Nyt jos vielä polkaisisi uuden firman pystyyn nopeasti, niin voisi hyödyntää kansainvälisen median Nokia shokki uutisointia, joiden avulla saisi nimen tunnetuksi jo heti alkuun.
Höh. Iloitaan nyt edes siitä, että Android perustuu Linux-ytimeen, jonka kehityksen Linus Torvalds aloitti. Voitais oikoa mutkia ja rummuttaa, että suomalaisperustainen mobiilikäyttis valloittaa maailmaa vastustamattomasti...eli suomalaiset hallitsivat ensin mobiililaitteet ja sitten vielä mobiilisoftankin...;)
Lähetä kommentti