Kaiken kohun jälkeen eduskunta äänesti tänään kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen puolesta - ja vieläpä odotettua selvemmin numeroin.
Tv-uutisista päätellen eduskunnan eteen oli kokoontunut joukko mielenosoittajia. Osa kyynelehti hiljaa, osa jouduttiin kantamaan lehtereiltä pois häiriköinnin vuoksi. Mielenosoituksissa on kunnostautunut varsinkin Greenpeace, joka on jo usean päivän ajan kampanjoinut puolilaittomin keinoin eduskunnan lähistöllä.
Greenpeacen ja mielenosoittajien kohteena ovat luvista päättävät kansanedustajat. Mutta miksi protestoida heitä vastaan? Ilmiselvästi kansan enemmistö oli ydinvoiman puolesta. Olisi vastuutonta, jos mielenosoittajat pystyisivät loppumetreillä vaikuttamaan kansanedustajiin, ja näin estämään kansan tahtoa toteutumasta.
Mielenosoittajien olisi toimia jo paljon aikaisemmin, silloin kun asiasta vielä keskusteltiin julkisuudessa. Ilmeisesti niin tehtiinkin, mutta vaikuttaminen ei tehonnut toivotulla tavalla. Niinpä mielenosoittajat päättivät ajaa asiaansa kyseenalaisin keinoin. Kansa on väärässä, mutta "me kyllä tiedämme, mikä on oikein".
Mikään energiamuoto ei ole ongelmatonta. Parasta olisi pyrkiä säästämään energiaa aina kun mahdollista, mutta tulevaa hyvinvointia ei voi laskea yksin sen varaan. Enemmistö suomalaisista ei ole valmis luopumaan elintasostaan energian säästämiseksi. Tähän saumaan Greenpeacen ja kumppaneiden pitäisi iskeä. Kun äänestäjät ovat valmiita muutokseen, poliitikot kyllä toimivat. Nyt yritetään vaikuttaa poliitikkoihin, jotta he toimisivat kansan tahtoa vastaan.
Kilpailukykyinen energia on keskeinen tekijä, jolla suomalaista hyvinvointivaltiota ylläpidetään jatkossakin. Tässä suhteessa Suomella on paljon rasitteita: pieni, harvaanasuttu ja kylmä maa, kaukana kasvavista markkinoista. Edullisella energialla voimme tasoittaa hieman kansainvälistä kilpailua.
Niin hyviä kuin tuulivoima ja muut uusiutuvat energiamuodot ovatkin, ne eivät pärjää hintakilpailussa. Mikään ei estä niiden kehittämistä jatkossakin. Päinvastoin, jos hyviä menetelmiä löydetään, energiayhtiöt kiinnostuvat asiasta varmasti. Toivottavasti sieltä löytyy uusi Nokia. Vanha, yli 15 vuotta Suomen kehittymistä auttanut kun on pahasti hiipunut viimeiden vuoden aikana.
Äänestyksen alla joku pelkäsi, että uusien ydinvoimaloiden myötä Suomi alkaa myydä ydinsähköä naapurimaihin. Eikö se olisi pikemminkin toivottava asia? Mitä muuta vietävää meillä tulevaisuudessa on, kun perinteinen teollisuus on ulkoistanut toimintonsa Aasiaan? Millä lastemme hyvinvointi jatkossa maksetaan? Energiaongelma on yhteinen koko Euroopalle. Eikö ole turvallisempaa, että sähköä tuotetaan Suomessa ja myydään ulkomaille - meillä on sentään tukeva kallioperä, vakaat poliittiset olot ja harva asutus?
Tv-kuvista päätellen moni mielenosoittaja otti ydinvoimapäätöksen raskaasti. Kyyneleitäkin virtasi. Energiaratkaisun pitäisi olla selkeää matematiikkaa ja maalaisjärkeä, mutta ydinvoimasta on tehty - siis nimenomaan tehty - tunteisiin vetoava asia.
Moni on huolissaan varsinkin ydinjätteistä, koska niiden vaikutus tuntuu tuleville sukupolville. Radioaktiivisuuden sanotaan säilyvän kymmeniä tuhansia vuosia. Ehkä lukua on hieman liioiteltu, sillä säteily ei lopu kuin seinään vaan hiipuu vähitellen.
On ikävää jättää ydinjätettä perinnöksi jälkipolville, mutta vielä enemmän he tulevat kiroamaan muuta toimintaamme. Poltamme kaiken löytämämme öljyn ja hiilen, kalastamme meret tyhjiksi ja aiheutamme muuta vahinkoa, joka -- toisin kuin säteily -- ei ikinä palaudu ennalleen.
Kuinkahan moni saapui päivän mielenosoituksiin autolla, joko omalla tai bussilla? Kuinka moni heistä ymmärsi polttavansa öljyä, jonka loppumisella on vielä pidempiaikaiset vaikutukset kuin ydinjätteellä?
13 kommenttia:
Ja se ...tanan Oras Tynkkynen on Ylen kanavilla joka päivä. Toimittajan asenne oli että ydinvoima on jotenkin automaattisesti vastustettava asia ja vihreiden synti on korkeintaan se että eivät vastusta tarpeeksi innokkaasti. Samoin Yle uutisoi minuuttikaupalla muutaman hysteerikon mielenosoituksesta - ja taas oli kansassa vika kun ei ollut suuremmin joukoin paikalla.
Vihreät on porukka joka muuten ei ole yhtä mieltä mistään, siksi on keksitty Suuri Saatana jonka vastustus pitää puolueen koossa. Jokaisen vihreiden ehdokkaaksi haluavan pitää ydinvoima kolmasti kirota.
Jos vihreät uskoisivat omia puheitaan ydinmyllyjen vaarallisuudesta niin he olisivat ilman muuta lähteneet hallituksesta. Kun vihreiden kannattajienkin enemmistö näyttää hyväksyvän hallituksessa pysymisen niin pitäisikö tästä päätellä että ydinvoima onkin enää keskisuuri saatana?
Ydinjätteet muuten eivät ole mikään ikävä perintö, perintö kylläkin. Jälkipolvet tekevät niistä energiaa.
"On ikävää jättää ydinjätettä perinnöksi jälkipolville, mutta vielä enemmän he tulevat kiroamaan muuta toimintaamme. Poltamme kaiken löytämämme öljyn ja hiilen, kalastamme meret tyhjiksi ja aiheutamme muuta vahinkoa, joka -- toisin kuin säteily -- ei ikinä palaudu ennalleen".
Ja edellä kuvatun olemme suurelta osin tehneet lainarahalla. Homo sapiens - toden totta!
@hdmi: Uutisia katsellessa syntyi vaikutelma, että osa edustajista äänesti vastaan mutta oli salaa tyytyväisiä kyllä-äänten voittoon.
Kansalle tuntuu kelpaavan lähinnä halpa energia. Jos suuret joukot olisivat huolissaan siitä, millä ostamansa sähkö on tuotettu, sähköyhtiöillä olisi tarjota asiakkailleen myös huomattavasti kalliimpaa energiaa, josta suuri osa olisi tehty esimerkiksi tuulivoimalla. Tällöin ympäristölle ystävälliset tuotantomuodot yleistyisivät markkinaehtoisesti, eikä syöttätariffeja tai muita tarvittaisi. Tämänpäiväisen päätöksen myötä kansa saa, mitä haluaa.
"Jos vihreät uskoisivat omia puheitaan ydinmyllyjen vaarallisuudesta niin he olisivat ilman muuta lähteneet hallituksesta."
Jos haluaa vaikuttaa asioihin, kannattaa mieluummin pysyä hallituksessa.
Järvinen: "Radioaktiivisuuden sanotaan säilyvän kymmeniä tuhansia vuosia. Ehkä lukua on hieman liioiteltu, sillä säteily ei lopu kuin seinään vaan hiipuu vähitellen."
Yleensä laskelmissa käytetään pohjana louhimattoman uraanin aktiivisuutta, sillä sitähän maakuoressa on paljon.
Ydinjäte koostuu nopeasti ja hitaasti hajoavista isotoopeista. Nopeasti hajoavien isotooppien takia käytetty ydinjäte on nyt todella vaarallista, mutta jo tuhannen vuoden päästä nämä isotoopit ovat hajonneet eikä jäte ihmisen elimistön ulkopuolella aiheuta vaaraa. Hitaasti hajoavien isotooppien takia pientä aktiivisuutta jatkuu pitkään, mistä tulee ne laskelmien luokkaa sata tuhatta vuotta.
"Ydinjätteet muuten eivät ole mikään ikävä perintö, perintö kylläkin. Jälkipolvet tekevät niistä energiaa."
Ei niistä enää mitään energiaa saa. Sen sijaan jälkipolvet käsittelevät ydinjätteen vaarattomaksi. Tähän tarvitaan päin vastoin paljon energiaa, mutta sitähän siitä fuusiosta saa aivan loppumasti ja halvalla. :)
"Ydinjätteet muuten eivät ole mikään ikävä perintö, perintö kylläkin. Jälkipolvet tekevät niistä energiaa."
Ei niistä enää mitään energiaa saa. Sen sijaan jälkipolvet käsittelevät ydinjätteen vaarattomaksi. Tähän tarvitaan päin vastoin paljon energiaa, mutta sitähän siitä fuusiosta saa aivan loppumasti ja halvalla. :) "
Jällenkäsittelyllä 95% käytetystä polttoaineesta voidaan palauttaa kiertoon, joten eikö ydinvoimaa voisi itse asiassa kutsua uusiutuvaksi energianlähteeksi?
"Jällenkäsittelyllä 95% käytetystä polttoaineesta voidaan palauttaa kiertoon, joten eikö ydinvoimaa voisi itse asiassa kutsua uusiutuvaksi energianlähteeksi?"
Mihin kiertoon se jäte palautetaan? Jos se kerran on hyödynnettävissä niin miksi se pitää kaivaa 400 metrin syvyyteen kallion sisään? Niin arvokas aine piiloon laitetaan. Vai pitääkö se jemmata siksi aikaa kunnes joku tulevaisuuden viisas keksii miten se 95% "palautetaan kiertoon".
Jos sama määrä tulevaisuuden viisautta olisi käytetty aurinkoenergian hyödyntämiseen niin ehkä koko soppaa ei olisi tarvittu keittääkään.
Petteri: "Greenpeace, joka on jo usean päivän ajan kampanjoinut puolilaittomin keinoin eduskunnan lähistöllä."
Toivottavasti ydinvoiman puolesta on kampanjoitu edes puolilaittomin keinoin eduskunnan sisällä. Ei oikein viittis enää mitään lautakasafrasseja kattella.
Miksi energiaratkaisun pitäisi olla selkeää matematiikkaa???
Yksinkertaista energiamatematiikkaa:
Energian tarjonta > energian kysyntä
Miksi energiaratkaisun pitäisi olla muuta kuin talous- ja insinöörimatematiikkaa? Myös riskit, päästörajoitukset ym. ovat matematiikkaa.
Yksinkertaisesti, pelkkä matemaattinen ajattelu ei ole tehokkainta mahdollista ajattelua.
Maailmansotien yksinkertainen matematiikka taisi olla se että isompi armeija voittaa pienemmän automaattisesti. Mutta syntyikin ennustamatonta sekasortoa. Siinä on kasvupohjaa irrationalismille. Siihen Greenpeacen pitäisi iskeä, eikä vain matematiikkaan.
Televisiossa tosiaan näkyi ydinvoiman tunteellinen puoli.
Yksinkertaisesti, pelkkä matemaattinen ajattelu ei ole tehokkainta mahdollista ajattelua
On se tehokkainta, mutta ei välttämättä moraalisesti oikein. Luonto pyrkii tehokkuuteen ja on siksi täynnä julmuutta. Heikot karsitaan pois eikä armoa tunneta. Ihmisellä on onneksi muitakin arvoja. Mutta missä määrin energiantuotanto on moraalinen kysymys?
Sodat ovat huono esimerkki, sillä niiden historia on aina voittajien kirjoittamaa. Niissäkin tuloksen ratkaisee voima, jonka laskeminen etukäteen on tosin vaikeaa.
On se tehokkainta, mutta ei välttämättä moraalisesti oikein.
Matematiikka on osa ihmisen normaalia tervettä ajattelua. Jos sitä tekee yksinomaan, se on pelkkää viihdettä. Autisteilla matemaattinen erikoiskyky on hauska sinällään. Arkipäivässä selviydytään jopa paremmin kielellisellä ja sosiaalisella ajattelulla.
Luonto pyrkii tehokkuuteen ja on siksi täynnä julmuutta. Heikot karsitaan pois eikä armoa tunneta.
Luontohan jatkuvasti monimutkaistaa ja rikastaa itseään. Ja synnytti ihmisen. Se ei ole julmaa vain pikemminkin päinvastoin.
Ihmisellä on onneksi muitakin arvoja.
Ihmiselle on jäänyt tuhoajan rooli.
Mutta missä määrin energiantuotanto on moraalinen kysymys?
Niin... Minä ihmettelen, miksi ydinvoima on matemaattinen kysymys. Luvan hakijat korostavat talousmatematiikkaa, mutta entä jos se todellisuudessa onkin sosiaalinen ongelma.
(Sodissakin) tuloksen ratkaisee voima, jonka laskeminen etukäteen on tosin vaikeaa.
Toisaalta sota on seuraus tehottomasta ajattelusta.
Tarkoitan matematiikalla sitä, että pitää arvioida tuleva kulutus ja sen jälkeen laskea eri energiavaihtoehtojen kustannukset, päästövaikutukset ja riskit. Tämän laskelman jälkeen pitäisi olla helppo tehdä valintoja.
Mitä muita kuin laskennallisia suureita pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa? Huoli tulevista sukupolvista? Jotain ideologisia syitä? Muita?
Matemaattisen lähestymistavan heikkous on, ettemme pysty laskemaan riskiä tai tulevaisuuden kulutusta tarkasti. Vielä suurempi epävarmuus liittyy kuitenkin ideologisiin kysymyksiin. Vielä 50 vuotta sitten rakennettiin padottiin koskia vesivoiman valjastamiseksi, sen jälkeen iloittiin maan autoistumisesta. Luonnonsuojeluun herättiin vasta 1960-luvulla ja ilmastonmuutos on noussut otsikoihin vasta viimeisen 10 vuoden aikana.
Kuka tietää, millaisia arvoja meillä on 50 vuoden päästä? Tai sadan? Tai tuhannen?
Mitä muita kuin laskennallisia suureita pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa?
Ei voida luottaa matematiikkaan, jos ei olla vakuuttuneita luonnonlaista sen takana. Kysymys luonnonlaeista vaatii tieteellistä ja filosofista ymmärrystä.
TVO:lla on muuten oma "tiedenäyttely" ja se järjestää "tiedeleirejä" 12-vuotiaille.
Lähetä kommentti