On taas jokakesäisen varoituksen aika: älkää laittako lastenne kuvia nettiin, jotta pedofiilit eivät pääse ahmimaan niitä silmillään. Pelastakaa lapset ry:n tiedote löytyy täältä. Ajan hengen mukaisesti aiheelle on tietenkin ehditty perustaa Facebook-ryhmiä, kuten Suojele lasta: Älä julkaise lasten kuvia nettiin!
Kun kyse on netistä ja/tai alaikäisistä lapsista, varovaisuus on aina paikallaan. Toisaalta suhteellisuudentajua ei pidä unohtaa.
Montakohan lasten kuvaa netistä jo nyt löytyy? Miljoona? Kymmenen miljoonaa? Sata miljoonaa? Todennäköisyys sille, että joku kuolaava pedofiili löytäisi juuri meidän lasten kuvia ja saisi niistä tyydytystä itselleen, on äärimmäisen pieni.
Lasten kuvia löytää paljon helpommin aikakauslehdistä -- varsinkin naisten- ja vauvalehtien mainoksista. Lapsia näkee myös kaduilla, koulujen lähistöllä, uimarannalla ja niin edelleen.
Totta kyllä, suomalaisessa kulttuurissa vähäpukeisuus ja suoranainen alastomuus on hyväksytympää kuin monissa muissa maissa. Suomalainen saattaa laittaa FB-sivulleen kuvia, joissa ei itse näe mitään erityistä, mutta jotka herättävät pahennusta vaikkapa amerikkalaisten silmissä. Ja vastaavasti innostusta pedofiileissä.
Mutta silloinkin on pakko kysyä: so what? Jos joku katselee lastemme kuvia toisella puolella maapalloa ja kokee siitä tyydytystä ilman, että me saamme ikinä edes tietää asiasta, tapahtuuko todellista vahinkoa? Mistä tiedämme, ettei niin ole jo käynyt? Kuinka paljon tällaisesta riskistä kannattaa huolehtia?
Todellista haittaa voi syntyä silloin, jos netissä olevat kuvat ja tiedot johtavat yhteydenottoihin tai jopa tapaamisiin. Se lienee kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Todelliset henkilö- ja yhteystiedot ovat pelkkiä kuvia vaarallisempia.
Toinen tekijä on henkilön oikeus omiin kuviinsa ja oikeuteen päättää siitä, miten hän näkyy netissä. Itsemääräämisoikeuden nimissä vanhempien ei pitäisi viedä lasta nettiin ennen kuin tämä itse pystyy päättämään asiasta. Tuttaville netissä jaetut kuvat ovat tietenkin OK, mutta julkisten kuvien levittämisessä kannattaa olla pidättyväinen. Täysi-ikäiseksi vartuttuaan lapsi saattaa toivoa, ettei hänen lapsuuskuviaan olisi levitetty.
Kesäkuumallakaan ei kannata unohtaa suhteellisuudentajua, eikä miettiä kaikkia mahdollisia uhkia. Muutoin ei kohta uskalla viedä lapsia edes uimarannalle, koska sielläkin joku saattaa katsella heitä väärissä tarkoituksissa.
6 kommenttia:
Lasten kuvia verkkoon julkaistessa kannattaa asettua hetkeksi miettimään asiaa lapsen näkökulmasta. Siis miltä minusta tuntuisi, jos itsestäni julkaistaisiin kuvia netissä saman kaltaisista tilanteista, vaikka sitten ihan vaan rajatulle ja tutullekin käyttäjäryhmälle. Lisäksi jos kuvan julkaiseminen voi johtaa lapsen kiusaamiseen tai noloihin tilanteisiin vaikkapa kaveripiirissään, ei silloin kuvaa tule tietenkään laittaa nettiin esille siten, että se voi päätyä lapsen kaveripiirin nähtäville. Todennäköisimmät ja konkreettisimmat haitat väärästä kuvajulkaisusta tulee kuitenkin lapsen lähiympäristöstä ja kaveripiiristä.
Vanhempien OIKEUS on pistää lapsen temmellyksistä noloja kuvia nähtäville. Nämä ovat erityisen hilpeitä esiin kiskaistaviksi kun potentiaalinen tyttö/poikaystäväehdokas tulee käymään :)
PeLA: "Ikävä tosiasia on se, että lapsiin seksuaalista mielenkiintoa tuntevien on helppo kopioida ja käyttää lasten kuvia omiin tarkoituksiinsa. Siksi myös viattomassa tarkoituksessa otetut ja julkaistut kuvat lapsista ovat haluttua materiaalia käytettäväksi seksuaalisiin tarkoituksiin."
Tällaisesta on aivan turha huolehtia ja varoitella. Kukaan ei vahingoitu tällaisesta toiminnasta. Jos itse saisin tietää, että joku vauva tai lapsuus kuvani on jollain pedofiilisivulla, niin se ei kyllä loukkaisi minua pätkääkään. Kuka siitä edes saisi tietää. Ei kai kukaan käy pedofiilisivuilla varta vasten tarkistamassa löytyisikö sieltä oma kuva (tai ihan muuten vaan)?
Lapsipornon ongelma ei ole se, että siitä joku kiihottuu, vaan se, että yleensä sen tuottaminen vahingoittaa lapsia.
Kiusaaminen teinien kesken voi olla ongelma, mutta kuinkakohan paljon siihen vaikuttaa joidenkin lapsuuskuvien saatavuus? Minun teinivuosina ei tarvittu kuvia.
@Jaska: juuri näin - tämä on sitä tarpeetonta pelottelua, josta halusin kirjoituksellani varoittaa.
PeLa: "Siksi myös viattomassa tarkoituksessa otetut ja julkaistut kuvat lapsista ovat haluttua materiaalia käytettäväksi seksuaalisiin tarkoituksiin"
Jos tälle tielle lähdetään, nettiin (tai lehtiin) ei pitäisi laittaa ihmisten kuvia lainkaan. Ei edes aikuisten.
Tämä liittyy yleisempään kysymykseen. Mikä on ihmisen oikeus omaan kuvaansa? Tämä johtaa taas jatkokysymyksen. Missä ja ketä saa kuvata?
Viime kesänä keskusteltiin aika kiivaastikin kuvauskielloista yleisillä uimarannoilla. Tässä keväällä en voinut olla huomaamatta ryhmää esikoululaisia tiedekeskus Heurekassa. Sehän on julkinen paikka ja siellä saa kuvata vapaasti. Siellä myös kuvataan paljon, kuten tällaisissa paikossa on tapana.
Esikoulun tädeille oli varmaan ylempää kerrottu tai he olivat kertoneet itse itselleen, että heidän oppilaitaan ei saa kuvata. Ehkä vanhemmat olivat laittaneet huolestuneita kysymyksiä asiasta. Joka tapauksessa esikoulutädit ryntäilivät hysteerisinä pilttiensä perässä ja koittivat keinolla millä hyvänsä estää heidän näkymisensä jonkun näyttäessä kameraa vähänkin lapsosiin päin. Eikä edes mitenkään läheltä.
Minulle jäi se tunne, että koko tiedekeskusvierailu meni luokan ja ohjaajien kohdalta osittain pilalle tämän hysteerisen asenteen takia. Päähuomio ei ollutkaan Heurekan näyttelykohteissa vaan siinä, ettei vaan lapsosten sielua vangita pedofiilin kameran syövereihin ja sieltä ties mihinkä levitykseen.
Kokonaan toinen asia kuvaajan korrekti käytös etenkin vieraita lapsia kuvattaessa. Jo ihan tavalliset käyttäytymissäännöt edellyttävät kohteliaan luvan kysymistä, jos lapsi on kuvan pääaihe. Toisaalta maalaisjärjen käyttö on myös sallittu. Esimerkiksi Petterin kuvaamaan Pride-kulkueeseen tulijat tietävät vuoren varmasti, että heitä tullaan kuvaamaan. Luvan pyytäminen jokaiselta kuvattavalta olisi lähinnä absurdia. Tulemalla julkiselle paikalle, jossa tietää otettavan valokuvia henkilö antaa ns. hiljaisen myöntymisensä ottaa kuvia, joissa hän itsekin on näkyvillä.
Vielä sellainen asia, joka ei suoraan juttuun liity, tuli mieleen. PeLa:n toiminnassa on muutenkin kaikenlaista omituisuutta (konservatiivista kukkahattuilua ja hysteerisyyttä), joka ei edistä lasten hyvinvointia. Matti Nikki on tuonut näitä esille sensuroiduilla sivuillaan. Tällaisen yhdistyksen ei pitäisi olla asemassa, jossa se tällä hetkellä on.
Lähetä kommentti