lauantai 18. kesäkuuta 2011

Ministerit Kiuru, Kyllönen -- ja Urpilainen

Viestintäministeriksi tulee Krista Kiuru, joka lienee useimmille täysin tuntematon. Samaan salkkuun yhdistetään lisäksi asuntoasiat. Koska näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään (uusiin asuntoihin rakennettavia laajakaistayhteyksiä lukuunottamatta) on ilmeistä, ettei viestintä- ja tietoyhteiskunta-asioita pidetty kovin tärkeinä.

No, se ei ole mikään yllätys. Jostain syystä Kiurun edeltäjä sai hyvinkin täytettyä työpäivänsä pelkillä viestintäasioilla. Viestintä ja tietotekniikka mainitaan uudessa hallitusohjelmassa useita kertoja ja niitä pidetään muka tärkeinä. Salkut osoittavat, ettei niin ole.

Taustaltaan Kiuru on opettaja. Hän joutuu ilmeisen kokemattomana heti syksyllä vaikean paikan eteen, koska Ylen TV-maksujärjestelmä pitää uudistaa pikimmiten. Päätöstä ei voi enää lykätä, sillä lupatarkastajista luovutaan ja ilman heitä lupansa maksavien määrä romahtaa.

Hallitusohjelmassa ei ole mitään mainintaa siitä, että YLEn runsaan 400 miljoonan euron budjetti siirtyisi verovaroista maksettavaksi. Siihen ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia nyt, kun jo kymmenesosankin kuluerät ovat ankaran väännön kohteina.

Kun vielä huomioidaan Kiurun puoluetausta (SDP) lienee selvää, minkä mallin hän tulee syksyllä esittelemään syksyllä eduskunnalle: sen saman kotitalouskohtaisen mediamaksun, jota Lindén ei halunnut ajaa kansan laajan vastustuksen vuoksi.

Entäpä kulttuuriministeri? Nimi ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta ilmeisesti Merja Kyllönen on vahvoilla. Toinen tuntematon nimi kertoo kulttuuriasioiden vähäisestä arvostuksesta. Wikipedian mukaan vasemmistoliiton Kyllönen harrastaa runoilua, joten kulttuuri sinällään on hänelle tuttua.

IT-näkökulmasta molemmat valinnat herättävät huolestuneisuutta. Onko näistä uusista naisista kehittämään Suomea tietoyhteiskuntana? Miten kokematon runo-Kyllönen pystyy suhtautumaan kriittisesti tekijänoikeusjärjestöjen vahvaan lobbaukseen? Miten kuluttajien ja käyttäjien edut huomioidaan laajakaistan ja tekijänoikeuksien kehittämisessä? Pelkään, että heikosti.

Mutta miksi otsikossa esiintyy myös Urpilaisen nimi? Pisti pahasti silmään tuoreen valtiovarainministerin kommentti Hesarin uutisessa: Urpilainen puolusti ratkaisuja vakuuttamalla muun muassa, että polttoaineveron korotus on vain inflaatiotarkistus.

Bensan valmistevero on tietääkseni kiinteä euromäärä bensalitralta. Jos raakaöljyn hinta nousee, valmistevero pysyy samana ja sen prosentuaalinen osuus asiakkaan maksamasta loppuhinnasta alenee. Mutta kiinteän veronkorotuksen kutsuminen inflaatiotarkistukseksi on kyllä perin erikoinen näkemys!

Uutinen jatkuu: Valmisteverojen korotus on hänen mielestään parempi ratkaisu kuin arvonlisäveron korotus, koska jokainen voi itse päättää alkoholin, tupakan tai makeisten käyttönsä toisin kuin ruuan tai vaatteiden hankkimisen. Jaa-a, sanoisin kyllä että liikkuminen pitkien etäisyyksien pimeässä ja kylmässä Suomessa on yhtä välttämätöntä kuin ruoka tai vaatteet. Bensan hinnankorotus vaikuttaa julkiseen liikenteeseen ja epäsuorasti kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joissa tuote, asiakas tai palvelu liikkuu - siis käytännössä kaikkeen.

Bensan valmisteveron korotuksella on ihan samanlainen vaikutus kuin arvonlisäveron korotuksella. Luulisi tulevan valtiovarainministerin tietävän tämän.

Vielä huvittava yksityiskohta: Maikkarin 7-uutisten otsikoissa oli jälleen kirjoitusvirhe, jonka seurauksena Urpilainen oli nimitetty valiovarainministeriksi. Mahtaa Valio olla tyytyväinen! Tuotesijoittelu on edennyt jo ministeritasolle asti.

Lisäys 19.6.2011: Arhinmäki yllättikin ottamalla kulttuuriministerin tehtävät itselleen. Kyllösestä tuli siten liikenneministeri.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Demokratian ja asiantuntemuksen yhdistäminen on teknistyvässä yhteiskunnassa vaikeasti yhteensovitettava yhtälö.

yes minister kirjoitti...

Hemmetti kun en voi olla mitenkään ajattelematta mr Järvisen puoluekantaa lukiessani tätä. Anyway...

Ihan yhtä hyvin nuo salkut voidaan vaikka arpoa, ja kenties niin on tehtykin, koska ei ministerien henkilöllisyydellä ole mitään todellista merkitystä. He ovat vain puhuvia päitä TV-uutisiin. Suomessa on vielä sekin, että ministerin tehtävä on riskitön osaamattomallekin, sillä ei täällä tunneta "vastuunoton", ja sitä kautta eroamisen kulttuuria.

Jessica Parland-von Essen kirjoitti...

Varmaankin käytännössä monia asioita sitten hoitaakin valtiovarainministeriö.

hdmi kirjoitti...

Olisi kyllä ihme jos tämä hyytelöhallitus saisi mediamaksun runnottua läpi. Eihän edellinenkään tukevampi kokoonpano siihen pystynyt.

Ymmärtääkseni kaikki muut puolueet, paitsi kokoomus kannattavat budjettirahoitusta.

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti Kyllönen arvostaa ja ymmärtää tekijöitä, jotta Suomessakin päästään tilanteeseen, jossa operaattorit ovat pakotettuja sulkemaan laittomasti musiikkia ja elokuvia lataavien henkilöiden nettiyhteydet. Toivoa on.

Petteri Järvinen kirjoitti...

En pyrkinyt kritisoimaan ministerien asiantuntemusta, koska sitähän ei varsinaisesti tarvita. Ministeriön virkamiehet hoitavat substanssin, ministeri itse on poliittinen henkilö joka tekee linjavalinnat ja toimii keulakuvana.

Lobbarien on kuitenkin helppo vaikuttaa kokemattomaan ministeriin, jolla saattaa olla lisäksi tarve näyttää "omilleen" että ajaa heidän etuaan (esim. luovan alan tekijänoikeudet).

Täysin riippumatta siitä, miten päteviksi nämä kaksi naista tehtävässään myöhemmin osoittautuvat, kritisoin heidän valintaansa koska se kertoo ettei salkkuja pidetty tärkeinä. Nimekäs ja kokenut henkilö, kuten vaikkapa Mikael Jungner, olisi ollut hyvä valinta.

Ja siitä mediamaksusta: tällä kerralla eduskunnalla ei tule olemaan muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä se. Vaikka kansa miten nurisisi.

Anonyymi kirjoitti...

Petteri: "Jaa-a, sanoisin kyllä että liikkuminen pitkien etäisyyksien pimeässä ja kylmässä Suomessa on yhtä välttämätöntä kuin ruoka tai vaatteet."

Tässä tietokoneiden ja televisioiden ääressä pyylevöityneiden suomalaisten maassa on etupäässä iloinen asia, että bensan hinta nousee. Saisi nousta lisääkin. Polkupyöräily kunniaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Polkupyöräily on todellinen vaihtoehto vain osan aikaa vuodesta ja silloinkin vain osalle ihmisistä.

Vaikka käyttäisi polkupyörää, bensan hinnan nousu näkyy kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnassa. Myös polkupyörien itsensä.

hdmi kirjoitti...

"Päätöstä ei voi enää lykätä, sillä lupatarkastajista luovutaan ja ilman heitä lupansa maksavien määrä romahtaa."

Ei se nyt ihan näin mene. Siis että ensin luovutaan tarkastajista ja vasta sitten pähkäillään itse rahoitusta? Mahtaako olla ennenaikainen tieto?

http://www.ts.fi/online/kotimaa/231888.html

Anonyymi kirjoitti...

"Polkupyöräily on todellinen vaihtoehto vain osan aikaa vuodesta ja silloinkin vain osalle ihmisistä."

Ainakin Oulussa polkupyöräily on todellinen vaihtoehto koko vuoden ja jopa suurelle osalle ihmisistä.

Bensan hinnan nousun vaikutus pyöräilyyn on aika minimaallinen verrattuna autoiluun.

Anonyymi kirjoitti...

"Ainakin Oulussa polkupyöräily on todellinen vaihtoehto koko vuoden ja jopa suurelle osalle ihmisistä."

Suomalaisen keskimääräinen työmatka yhteen suuntaan on 13km (http://www.findikaattori.fi/70/?show=teema), eli keskimäärin 26km pelkkiin työmatkoihin päivässä. Se, että osalle suuremmissa kaupungeissa asuvista ihmisistä polkupyöräily esimerkiksi töihin olisi mahdollista ympäri vuoden, ei tee siitä varteenotettavaa vaihtoehtoa suurelle osalle suomalaisista.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos merkittävä osa suomalaisista pyöräilisi talvisin töihin, sairaspoissaoloja tulisi hurjasti. Talvipyöräily on vaarallista eikä sovi kuin pienelle osalle alan harrastajista.

Lisäksi moni joutuu hoitamaan työpäivän aikana tai sen jälkeen asioita autolla. Siksi työmatkan pituudella sinällään ei ole juurikaan vaikutusta pyörän käyttömahdollisuuksiin auton korvaajana. Tämä on paljon isompi kysymys.

Nuorille ja terveille opiskelijoille pyöräily sopii hyvin, mutta sitä ei voi yleistää koko kansaan.

Itse pyöräilen mielelläni töihin aina kun se on mahdollista. Lopetan kauden kuitenkin lokakuussa, eikä minua saisi mitenkään tekemään työmatkoja pyörällä talvisaikaan.

Anonyymi kirjoitti...

Fillarilla on ajettu vuosikymmeniä kesät ja talvet. Ja ajellaan edellenkin, eikä se ole pelkästään nuorien/opiskelijoiden hommaa.

Varsinkin nykyisin, kun on olemassa kunnon renkaat ja muutkin pelit sun vehkeen, ajelu onnistuu vallan mainiosti. Jos aikoo pyöräillä vain täysin aurinkoisella ilmalla, niin eipä tarvitse ajella monena päivänä vuodessa.

Eikun kunnon kamat päälle ja pyörään oikeat varusteet, sitten yläketju tiukalle.

Anonyymi kirjoitti...

"Talvipyöräily on vaarallista eikä sovi kuin pienelle osalle alan harrastajista."

Ehkäpä pitäisi säätää laki, joka kieltäisi talvipyöräilyn. Alan harrastaja? Vaarallista? Jos tien pinnassa on jäätä ja siihen on satanut vettä (nollakeli) ja lähtee ajamaan nastarenkaattomalla pyörällä ja lukitsee eturenkaan ajon aikana, niin seurauksista saa kyllä syyttää itseään. Järjen käyttö on sallittu myös talvella.

"Lisäksi moni joutuu hoitamaan työpäivän aikana tai sen jälkeen asioita autolla."

Viikottainen kaupassa käynti superhypermega marketissa on pyörällä hankalaa varsinkin jos ostaa enemmän kuin repullisen tavaraa. Pienimmillä asioilla pyörällä voi käydä siinä missä autollakin.

"Nuorille ja terveille opiskelijoille pyöräily sopii hyvin, mutta sitä ei voi yleistää koko kansaan."

LOL! Yläikäraja pyöräilyyn!

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tuttu on erittäin kokenut ja aktiivinen pyöräilijä, ajanut ulkomailla USA:ta ja Italian ympäriajoa myöten. Kaatui talvella, jalan korjaamiseen meni vuosi, eikä vieläkään ole entisellään.

Kyse ei ole pelkästä liukkaudesta, vaan myös pimeydestä. Kyse ei ole myöskään iästä vaan yleisistä fyysisistä edellytyksistä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuttu on erittäin kokenut autoilija, kolaroi talvella ja on nyt yksijalkainen.

Kyse ei ollut yleisistä fyysisistä edellytyksistä.

Website Security Test