keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Lupa surffata naapurin verkossa

Oikeusministeriö pohtii luvattomasta käytöstä säädetyn lain muuttamista niin, että suojaamatonta wlan-verkkoa voisi käyttää ilman omistajan lupaa. Jos siis naapurin verkko on avoin, kuka tahansa ohikulkija voisi käyttää sitä. Tähän asti käyttö on ollut kiellettyä, joskin lakia on sovellettu vain kerran. Kyseessä oli tapaus, jossa tietomurtoa suorittanut henkilö peitti (onnistuneesti) jälkensä käyttämällä naapurin avointa wlan-verkkoa ja sai lopulta mitättömän pienen tuomion verkon luvattomasta käytöstä.

Vapaata wlan-käyttöä on puolusteltu sillä, että tietokone tai älypuhelin voi ottaa automaattisesti yhteyden löytämäänsä avoimeen verkkoon jolloin laitteen omistaja syyllistyisi huomaamattaan rikokseen.

Tietoyhteiskunnan aikakaudella tuntuu luonnolliselta olettaa, että avoimet verkot ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä. Jos metsässä tulee vastaan tie, jota ei ole suljettu puomilla, on normaalia olettaa että tien käyttö on sallittu kenelle tahansa.

Mutta wlan-verkon tilanne ei ole ihan näin yksinkertainen.

Mitä lakiin tulee, on turha pelätä syyllistyvänsä rikokseen, vaikka kone ottaisi omin päin yhteyden vieraaseen verkkoon. Rikoslaissa kielletyt asiat ovat pääsääntöisesti rangaistavia vain tahallisina.

Oikeusministeriö on laatinut wlan-aiheesta muistion otsikolla Suojaamattoman langattoman internet-lähiverkon (wlan) käytön rikosoikeudellisia kysymyksiä. Siinä verkon "lainaaminen" nähdään ongelmaksi vain jos vieras kuluttaa kaistaa niin paljon, että se häiritsee omistajan omaa käyttöä.

Itse näen asian laajempana. Wlan-tukiaseman vieras kytkeytyy palomuurin ja toiminta-asetusten sisäpuolelle, jolloin hänen koneestaan tule osa omistajan sisäverkkoa. Muista en tiedä, mutta minulle sisäverkko on kotirauhan piiriin kuuluva asia. En halua kenenkään kytkeytyvän siihen tietämättäni ja ilman lupaa.

Vierailija sisäverkossa on ongelmallinen tietoturvan kannalta. Jos vieraassa koneessa on vaikkapa käyttäjän sitä tietämättä verkkomato, se voi saastuttaa sisäverkon koneet, mikäli niissä on paikkaamattomia haavoittuvuuksia. Vierailija myös "näkee" teknisessä mielessä kaiken sisäverkon liikenteen: surffaukset, salasanat, haetut sähköpostit (ellei niiden oma protokolla salaa tietoja), koneelta toiselle kopioidut tiedostot ja niin edelleen.

Sisäverkon liikenne ei näy itsekseen, vaan se vaatii jonkin diagnostiikka- tai vakoiluohjelman käyttöä. Tavallinen ohikulkija ei ole niistä kiinnostunut -- hän haluaa vain surffata ja lukea omat meilinsä. Silti en haluaisi, että kukaan ulkopuolinen pystyy kuulemaan kodin seinien sisällä tapahtuvia asioita, tapahtuivat ne sitten puheena tai bitteinä.

Ehkä tällaiset uhkakuvat ovat liioittelua ja insinöörimäisiä, mutta ne osoittavat, ettei kyse ole pelkästä kaistan kuluttamisesta. Sekin voi tulla jonain päivänä kyseeseen, jos laajakaistayhteyksiin tulee yläraja kuukaudessa siirrettävän rajan määrälle. Tällainen käytäntö on 450-dataverkossa sekä joissakin 3G-sopimuksissa.

Avoimuutta puolustavat vetoavat siihen, että jokainen voi halutessaan helposti salata tukiaseman liikenteen. Kokeilujeni mukaan noin kolmasosa verkoista on avoinna. Useimmiten kyse on siitä, ettei tukiaseman ostaja tunne tekniikkaa eikä osaa kytkeä salausta päälle. Ne, jotka tarkoituksella antavat yhteytensä ja sisäverkkonsa naapurien käytettäväksi, osaavat myös ilmoittaa siitä esimerkiksi aseman nimessä.

Oikeusministeriön muistiossa todetaan, että "Koska verkon suojaaminen on näin ollen tehokas ja vain hyvin vähäistä vaivaa aiheuttava keino, ei kriminalisointi vaikuta olevan välttämätön keino estää avoimen verkon käyttöä". Haluaisinpa nähdä, miten moni ministeriön akateemisesti koulutetusta ja englantia hyvin taitavasta henkilökunnasta osaa asentaa wlan-tukiaseman kotiinsa ja asettaa sen toimimaan salatusti oman tietokoneensa kanssa!

Tehtävä ei nimittäin ole ihan niin helppo kuin mitä mainoksissa luvataan. Salaus voi olla suorastaan mahdotonta, mikäli oma tietokone on vanha, tai mikäli kodissa on useita eri-ikäisiä koneita, joista ei löydy kaikille sopivaa yhteistä salaustekniikkaa (wep, wpa, wpa2) ja avainpituutta (40, 56, 64, 128 bittiä). Siitä vain tavaamaan englanninkielistä manuaalia ja pohtimaan, pitäisikö tukiasema konfiguroida AES:n vai TKIP:n käyttöön, ja onko kyseessä WPA:ssa PSK vai ei (vinkki: kotona on yleensä PSK). Ministeriö voisi testata asian ja arvioida sitten, pitäisikö muistion sanamuotoa kenties muuttaa.

Olen myös nähnyt tapauksen, jossa tukiasema oli jostain syystä nollannut salauksen ja liikenne oli muuttunut avoimeksi omistajan sitä tietämättä (jep, halpa D-Linkin tukiasema).

Jos ministeriö tosiaan lähtee siitä, että kansalaisen on osattava konfiguroida tukiasemansa tai vastattava itse seurauksista, se varmaan huolehtii että nämä taidot lisätään koulujen opetusohjelmaan.

Helsingin Sanomat kyseli eilen nuorten mielipidettä asiasta. "Minun mielestä se on kuin yleinen vessa", sanoi yksi. Haluaisitko sinä kotiverkkosi olevan yleinen vessa?

Toinen mielipide oli yhtä erikoinen: "Jos jättää pyörän lukitsematta ja se pöllitään, onhan sekin oma syysi". Eikä ole. Toisen pyörää ei saa ottaa, vaikka se olisi jäänyt lukitsematta. Varkaus on aina varkaus. Uhria ei voi syyllistää sillä perusteella, ettei hän ollut muistanut suojata omaisuuttaan, vaikka tämä näyttääkin olevan yleinen trendi. "Oma vika, jos ei osaa".

Wlan-verkon lainaaminen ilman lupaa hyvässä tarkoituksessa on epäilemättä toivottavaa, mutta asia on mutkikas.

Olen aina kummastellut sitä, miten nettiaika vaatisi yhtenäistä lainsäädäntöä eri maissa, mutta lainsäätäjillä ei tunnu olevan kiinnostusta ottaa mallia muiden kokemuksista. Jokainen maa toimii kuin se olisi ainoana ongelman kimpussa. Entisessä maailmassa näin olikin, mutta ei enää. Erityisesti tekijänoikeus-, sananvapaus-, tietosuoja- ja verkkokäytön kysymyksiin liittyvät asiat ovat globaaleja. Maakohtaiset linjaukset johtavat helposti ongelmiin.

Oikeusministeriö voisikin seuraavaksi selvittää, miten wlan-verkkojen käyttöä säännellään esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Näistä maista tulevilla ja maihin matkustavilla turisteilla on ilmeinen tarve käyttää paikallisia verkkoja, joten yhdenmukainen sääntely olisi erittäin toivottavaa.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Totta. Tässa taas käytetään kummallista perustelua: "Ei pitäisi olla lakia, jonka noudattamista on vaikea valvoa".

Samoin päättelyn salaamisen helppoudesta voisi kääntää päälaelleen. Nimittäin jos wlan-boksin käyttäminen on kerran niin helppoa, niin ne, jotka avoina verkkoa haluavat pitää, osaavat kyllä ilmoittaa siitä ssid:ssä.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen vähän ihmetellyt sitä, että avoimia WLAN-verkkoja koskevassa keskustelussa on usein jäänyt yksityisten kotiverkkojen muu verkkoliikenne mainitsematta. Haluan salata WLAN-yhteyden ja suojata lainsäädännöllä, koska katson verkon kuuluvan nimenomaan kodin ja yksityisyyden piiriin. Oman reititin-tukiasemani piirissä on kaksi tietokonetta sekä verkkotulostin. Salaamaton WLAN mahdollistaisi esimerkiksi sen, että talon ulkopuolelta voisi helposti lähetellä minulle ”fakseja”. Kyseessä on PostScript-tulostin, joten mitään erityisiä ajureitakaan ei tarvita (ainakaan Linuxissa).

jaska kirjoitti...

"Ehkä tällaiset uhkakuvat ovat liioittelua ja insinöörimäisiä"

Insinöörimäisesti voisi myös ajatella, että suojaamattoman verkon käyttö täytyy olla luvallista, kun se tukiasema kerran kokoajan huutelee, että 'täälä on avoin verkko'.

Asia on tosiaan monisäikeinen.

Zarr kirjoitti...

Edelleenkin, jos tukiasema huutaa olemassaolollaan, ja se suorastaan kutsuu kokeilemaan itseään (eli mainostaa beaconissa että tällä nimellä pääsee kokeilemaan ja salauksia ei ole), niin siinä jo suorastaan pyydetään tulemaan käyttäjäksi. Sitten naapurin kone vieläpä erikseen kysyy että saako nyt sitten tulla (Association request), johon tukari myöntyy. Lupa on siis pyydetty ja annettu.

Koko keskustelussa pitäisi lähteä samanlaisesta kuin pihavalojen kanssa: Jos pystytän takapihalleni valaisimen jonka valosta osa menee naapurin puolelle, saa naapuri hyödyntää tätä valoa aivan miten haluaa enkä voi häntä syyttää "valon luvattomasta käytöstä". Jos pystytän WLAN-tukiaseman ja säteily kantaa naapurin puolelle, miksi tilanne olisi mitenkään eri? Itse asiassahan naapurilla olisi enemmänkin valittamista kun menen pystyttämään moisen radiotaajuuslähettimen joka tunkeutuu hänen asuntoonsa!

Joka tapauksessa, "luvaton käyttö" WLANin tapauksessa on oxymoron, koska luvan nimenomaan tukiasema myöntää. Eri asia jos kyseessä on salattu tukiasema ja yritetään murtaa salausavain. Jo piilotettu SSID voisi riittää näytöksi että vieraita ei tähän verkkoon haluta (vaikka onkin triviaali ohittaa).

Anonyymi kirjoitti...

Toisen pyörää ei saa ottaa, vaikka se olisi jäänyt lukitsematta. Varkaus on aina varkaus. Uhria ei voi syyllistää sillä perusteella, ettei hän ollut muistanut suojata omaisuuttaan

Polkupyörävarkauden vertaaminen avoimenksi jääneen WLANin käyttöön osoittaa melkoista tietämättömyyttä joko polkupyörävarkauksista tai WLANin luvattomasta käytöstä.

1. Naapurin nettiyhteyden käyttäminen ei vie naapurilta mahdollisuutta käyttää nettiä. Polkypyörän varastaminen vie uhrilta mahdollisuuden käyttää polkupyörää.

2. Jos WLAN-tukiasema huutaa lähiympäristöön, että täällä on langaton nettiyhteys tarjolla, suojausta ei ole, niin onhan se aika kummallista, jos tämän tarjouksen vastaanottaminen olisi rikollista. Se on sama, kuin jos huutaisit lukitsemattoman polkypyöräsi vieressä, että täälläpä on ylimääräinen polkupyörä, tulkaa hakemaan, ja sitten tekisit rikosilmoituksen siitä, joka pyörän ottaa mukaansa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Edelleenkin, jos tukiasema huutaa olemassaolollaan, ja se suorastaan kutsuu kokeilemaan itseään"

Tukiasemalla ei ole omaa tahtoa. Se ei "huuda" mitään - toimii vain siten kuin käyttäjä on määrännyt. Ratkaisevaa onkin se, onko käyttäjä antanut tämän määräyksen tietoisesti vai onko kyse tehtaalla valmiiksi säädetyistä asetuksista, joita käyttäjä ei ole tiennyt tai osannut muuttaa.

Miksi laitevalmistajat eivät aseta salausta valmiiksi ja pakota käyttäjää tekemään asetukset oikein, aivan kuten nettipalveluun rekisteröityessä vaaditaan keksimään salasana?

Ei avoimeksi jäänyt ulko-ovikaan kutsu ohikulkijoita sisään tutustumaan taloon; koti on edelleen kotirauhan piirissä ja jokainen tietää, että ovi on luultavasti vaom unohtunut auki. Eri asia on, jos oven vieressä on lappu "AVOINTEN OVIEN PÄIVÄ - tervetuloa sisään!". Silloin jokainen tietää, että kyseessä on avoin kutsu.

On hankala löytää analogiaa, joka täysin rinnastuisi wlan-verkon problematiikkaan.

"Polkupyörävarkauden vertaaminen avoimenksi jääneen WLANin käyttöön osoittaa melkoista tietämättömyyttä"

Olen samaa mieltä. Lainaus ja sen rinnastus oli Hesarin haastattelusta, ei minulta. Oman vertailuni esitin tuossa yllä.

Anonyymi kirjoitti...

On hankala löytää analogiaa, joka täysin rinnastuisi wlan-verkon problematiikkaan.

Ehkä lähimmäksi osuu vertaus, jossa jammailet tyytyväisenä, kun naapuri kuuntelee stereoillaan ostamaansa levyä, ja ääni tulee seinän läpi asuntoosi. Naapuri on maksanut musiikista ja sinä et, mutta silti molemmat kuulevat sen.

Ja jos joku tässä kotirauhaa rikkoo, niin kyllä se on naapuri, kun levittää WLANinsa ulottumaan toisten asuntoihin.

Anonyymi kirjoitti...

Mikään yksittäinen perustelu lainmuutoksen puolesta ei ole kovin vahva, kuten Järvinen osoittaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että huomioiden verkon suojaamisen mahdollisuus ja toisaalta kevyen käytön haittaamattomuus verkon omistajalle, sallisin avoimen verkon käytön.

Täyty tietysti pitää kirkkaana mielessä, että edelleen kriminalisoitua olisi mm. suojattuihin ei-omiin verkkoihin liittyminen, liikenteen salakuuntelu ja toisten tietokoneisiin tunkeutuminen.

Kotikäytössä sisä- ja ulkoverkon ero on kyllä aika häilyvä. Toki yrityksissä tilanne on toinen. Jos internetiin yhteydessä oleva laite on siltaavassa moodissa, mistään sisäverkosta ei voida edes puhua. Jos kotina käytössä on palomuuri, kyse on lähes aina pelkästä NATista.

"jos tukiasema huutaa olemassaolollaan, ja se suorastaan kutsuu kokeilemaan itseään (eli mainostaa beaconissa että tällä nimellä pääsee kokeilemaan ja salauksia ei ole), niin siinä jo suorastaan pyydetään tulemaan käyttäjäksi."

Yhteyskäytännön teknisillä yksityiskohdilla ei ole tässä merkitystä. Kyse on siitä, kutsuuko verkon omistaja muita käyttämään verkkoa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Ehkä lähimmäksi osuu vertaus, jossa jammailet tyytyväisenä, kun naapuri kuuntelee stereoillaan ostamaansa levyä, ja ääni tulee seinän läpi asuntoosi. Naapuri on maksanut musiikista ja sinä et, mutta silti molemmat kuulevat sen."

Kaikki valo- ja äänivertaukset menevät metsään siinä, että ne ovat yksisuuntaisia. Nettiyhteys ei ole.

WLAN-kenttä ei ole verkko: se luo vain sillan, jota pitkin vieras käyttäjä pääsee kotisi sisällä olevaan verkkoon ja siinä oleviin tietokoneisiin. Kun vieras lähtee sisäverkosta eteenpäin nettiin, hänen yhteytensä menee kotikäyttäjän liittymän kautta ja tallentuu lokeihin hänen ip-osoitteellaan.

En usko, että kovinkaan moni kotikäyttäjä oikeasti haluaa tällaista. Voidaan tietysti ajatella, ettei häneltä tarvitse edes kysyä, jos vieraan aikeet eivät ole pahantahtoisia eikä vieras kuormita yhteyttä niin paljon, että sen nopeus laskisi.

Anonyymi kirjoitti...

#
WLAN-kenttä ei ole verkko: se luo vain sillan, jota pitkin vieras käyttäjä pääsee kotisi sisällä olevaan verkkoon ja siinä oleviin tietokoneisiin. Kun vieras lähtee sisäverkosta eteenpäin nettiin, hänen yhteytensä menee kotikäyttäjän liittymän kautta ja tallentuu lokeihin hänen ip-osoitteellaan.
#

Eiköhän kuitenkin ole niin, että yksi ja sama purkki olemallaolollaan mahdollistaa langattoman verkon käytön.

Tosin onhan sillipurkissakin kansi ja varsinainen osa missä sillit kelluvat.

Anonyymi kirjoitti...

"WLAN-kenttä ei ole verkko: se luo vain sillan, jota pitkin vieras käyttäjä pääsee kotisi sisällä olevaan verkkoon ja siinä oleviin tietokoneisiin."

Tätä logiikkaa täytyy vielä miettiä. Miten se, että ulkopuolinen pääsee avoimen wlan-verkon kautta käsiksi toisen tietokoneisiin, liittyy keskusteluun wlanin lainaamisen laillisuudesta? Toisten tietokoneiden tutkiminen olisi joka tapauksessa laitonta.

"Kun vieras lähtee sisäverkosta eteenpäin nettiin, hänen yhteytensä menee kotikäyttäjän liittymän kautta ja tallentuu lokeihin hänen ip-osoitteellaan."

Juuri tästä syytä on missään tapauksessa avaisi omaa verkkoani ulkopuolisille.

"En usko, että kovinkaan moni kotikäyttäjä oikeasti haluaa tällaista."

Samaa mieltä, tässä on ristiriita. Mitä vähemmän ymmärtää tämän tekniikkaa, sen sallivammalla kannalla luultavasti on. Pidän itseäni poikkeuksena. :)

Anonyymi kirjoitti...

Eri asia on, jos oven vieressä on lappu "AVOINTEN OVIEN PÄIVÄ - tervetuloa sisään!". Silloin jokainen tietää, että kyseessä on avoin kutsu.

Mikä ero tällaisella lapulla ja avoimeksi itseään mainostavalla tukiasemalla on? Aivan, ei mikään.

Sisäverkon tietokoneille murtautuminen pitääkin olla rikos, mutta pelkkä verkon käyttö ei.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mikä ero tällaisella lapulla ja avoimeksi itseään mainostavalla tukiasemalla on? Aivan, ei mikään.

Ovi tai tukiasema ei itse mainosta mitään. Ihminen tekee päätöksen kirjoittaessaan lapun ja laittaessaan sen oven viereen.

Tukiasemassa "mainostus" tarkoittaa muutamaa bittiä, joiden asento tulkitaan tietyllä tavalla. Ei voida tietää, onko kyse tehdasasetuksista vai omistajan tietoisesta valinnasta.

Olen tehnyt war-driving ajoja useana vuotena ja arvelen (pelkkää mutua), että 90 % tapauksista avoin tukiasema johtuu tietämättömyydestä.

Sisäverkon tietokoneille murtautuminen pitääkin olla rikos, mutta pelkkä verkon käyttö ei.

Jos sisäverkon käyttö sallitaan, miten määritellään tietokoneille murtautuminen? Verkossa olevat Windows-koneet mainostavat koko ajan itseään samalla tavalla kuin wlan-tukiasemakin.

Jos ulkopuolinen pääsee automaattisesti osaksi sisäverkkoa ja näkemään kaiken sen liikenteen, onko niin että tätä liikenettä saa käyttää (koska muuten nettisurffailukin on mahdotonta) mutta ei katsoa (koska se olisi murtautumista)?

Zarr kirjoitti...

Ovi tai tukiasema ei itse mainosta mitään. Ihminen tekee päätöksen kirjoittaessaan lapun ja laittaessaan sen oven viereen.

Ihminen tekee päätöksen laittaessaan tukiaseman päälle.

Tukiasemassa "mainostus" tarkoittaa muutamaa bittiä, joiden asento tulkitaan tietyllä tavalla. Ei voida tietää, onko kyse tehdasasetuksista vai omistajan tietoisesta valinnasta.

Tehdasasetuksilla ei ole mitään merkitystä. Jos ostat kaupasta ilmoitustaulun ja laitat sen oven viereen, ja siinä on valmiiksi laitettu esimerkkitekstiksi "Tervetuloa", niin kyllä omistaja on velvollinen tuon tekstin pyyhkimään pois.

Miksi asian pitäisi olla jotenkin erilainen heti kun kyse on tietotekniikasta?

Jos sisäverkon käyttö sallitaan, miten määritellään tietokoneille murtautuminen? Verkossa olevat Windows-koneet mainostavat koko ajan itseään samalla tavalla kuin wlan-tukiasemakin.

Mainostavat kyllä, mutta viimeistään kun kyseiseen mainokseen vastaa eli yrittää päästä tiedostojakoon käsiksi, kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa.

Tai jos ei kysytä, niin silloin kyse on todellakin julkisesta palvelusta. Tämä blogi mainostaa itseään kautta Internetin, ja voin sitä tulla lukemaan, enkä ole silti pyytänyt erikseen lupaa sen hakemiseen selaimeeni. Ei ole mitenkään poissuljettua että joku esimerkiksi pistäisi naapurustonsa iloksi WLANiinsa VLC-palvelimen tarjoamaan kotivideoitaan.

Miksi tässä maassa, jossa on yritetty tunkea HST-kortteja ja kaikkea mahdollista muuta sähköistä asiointia läpi, ei puhtaasti biteillä pyydetty ja myönnetty lupa käyttää verkossa olevia resursseja, yhtäkkiä kelpaisikaan?

Anonyymi kirjoitti...

"Miksi asian pitäisi olla jotenkin erilainen heti kun kyse on tietotekniikasta?"

Eikö se jo käynyt selväksi, että suuri osa ihmisistä tuskin ymmärtää verkkoon laittamansa avoimen wlan-tukiaseman alkavan mainostaa itseään.

jore kirjoitti...

Jos varastaa toisen työn vaikkapa valokuvausammatin on sekin amatöörien mielestä kun yleinen vessa, tai kuten tässäkin blogissa on näkynyt: "Jos jätit valokuvauosaamisesi lojumaan ja joku ottaa sen ja alkaa ansaita, on se muka sen ammattilaisen vika, kun ei myös yhdy ammatin varastajiin."
--
Järvinen sanoo tässä, ettei toisen pyörää saa ottaa ja toisaalla on sitä mieltä, että toisen ammatin ja toimeentulon saa viedä.
Aikamoinen ristiriita.
Harjaa ja kampaa moraalisi kuntoon.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Järvinen sanoo tässä, ettei toisen pyörää saa ottaa ja toisaalla on sitä mieltä, että toisen ammatin ja toimeentulon saa viedä.

Tässä päättelysi, Jore, mene metsään, ja tiedät sen kyllä itsekin.

Entisinä aikoina ammatit kulkivat suvussa. Pojista tuli seppiä tai kauppiaita, jos heidän isänsäkin olivat. Sen jälkeen alkoi kehitys, joka toi mm. elinkeinovapauden. Kuka tahansa voi ryhtyä mihin ammattiin tahansa. No, onhan siinä jotain rajoituksia: taksi- ja apteekkilupia säädellään tiukasti, ja monilla aloilla (lentäjät, asianajajat, lääkärit) on kelpoisuusvaatimukset, joiden täyttäminen edellyttää kouluttautumista.

Insinöörin, kirjailijan tai valokuvaajan alalle ei ole muodollista pätevyysvaatimusta. Ainakin luovissa ammateissa se on oikein hyvä. Moni teos olisi jäänyt syntymättä, jos säveltäminen olisi sallittu vain säveltäjille, maalaaminen maalareille jne.

Yhä useammat joutuvat myös kouluttautumaan uudelleen työuransa aikana. Onpa tosi hyvä, ettei ole sidottu siihen työhön, mihin on joskus opiskellut - muutoin olisi tuomittu työttömyyteen loppuiäkseen.

Jos joku pystyy tekemään asiakasta tyydyttävää jälkeä aiempaa halvemmalla, nopeammin tai muuten paremmin, ei siinä ole mitään pahaa tai väärää. Muutoinhan myös kaikki valokuvaajat pitäisi syyllistää -- he veivät aikoinaan sekä uutispiirtäjien että maisema- ja muotokuvamaalarien leivän.

jore kirjoitti...

Minusta varastaminen on varastamista, keksi sille miten hienon viitekehyksen tahansa.
Nuoret jäävät työttömiksi, koska sinäkin kuvaat ja myyt kamaa vaikka sinulla on muukin työ.
Jos joku pystyy tuottamaan visuaalisesti parempaa kuvaa halvemmalla se on hyväksyttävää, ellei alan hintataso romahda ja elinkelpoisuus loppuu.
Muutta kun kama myydään vain ja ainostaan halvalla piittaamatta mitään laadusta on kyse tietynlaisesta terrorista minun silmissäni.
Haluaisinpa että tulisit 50 koulutettavan valokuvaajan etteen selittämään heille, että koska sinusta on hauska valokuvailla ja myydä kuvisi, niin heidän vaan pitää se hyväksyä, koska ei heidän pitäisi sitoutua työhön, johon ovat ryhtyneet. Saattaisi Järvistä kutsua uloskäynti.

Uutispiirtäjien/linoleikkaajien duuni tuhoutui rasterin keksimisen takia, ei valokuvauksen tulon takia, eroa noin 50 vuotta ja hetken notkahduksen jälkeen maalaukset tulivat uudstaan, nyt vain maalattuina valokuvien mukaan. Tuo kaikki tapahtui 100 vuotta sitten --- nyt tuhoutuvat nuorten ammatit. Pientä eroa on ajallisesti.
On se ihmeellistä miten sivistynytkin? ihminen saattaa perustella moraalittomuutta kaikin tavoin ja julkisesti.
Ei kai nyt raha ihan kaikkea merkitse.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nuoret jäävät työttömiksi, koska sinäkin kuvaat ja myyt kamaa vaikka sinulla on muukin työ.
...
Muutta kun kama myydään vain ja ainostaan halvalla piittaamatta mitään laadusta on kyse tietynlaisesta terrorista


Kannattaisi ensin perehtyä asioihin, ennen kuin lähtee syyttämään niistä julkisesti. Eikö sitä opetettu kotikasvatuksessa?

Haluaisinpa että tulisit 50 koulutettavan valokuvaajan etteen selittämään heille,

Järjestä asia niin tulen. Luulen, että nuoret ymmärtävät hyvin, mistä on kysymys.

jore kirjoitti...

sivulla: http://www.pjoy.fi/galleria/index.html myyt harvinaisen amatöörimäisiä kuvia. Itsekritiikin täydellisestä puuttumisesta kertoo esim Roger Moore setti.
Mutta ethän sinä sitä näe. Sinusta on mukava olla mukana muutoksessa, jossa kuvaajien työ lopetetaan.
-
Usein kuulee perusteluksi esim raiskauksissa että syy oli raiskattavan provokatiivinen puketuminen, ikäänkuin se antaisi oikeutuksen raiskata.
Kuvaamisessa on sama juttu.
Se että on kamera, ei oikeuta kuvaamaan ja tarjoamaan halvalla kuvia vaikka siitä ei linnaan joudukaan. Ei raiskauksestaakaan tee hyväksyttävää, ettei siitä sattumalta jää kiinni.
Ja nuorten ammattilaisten tulevaisuuden raiskaamisesta tässä kaltaistesi ahneudessa on kyse, ei mistään muusta.
Mutta turha tästä on jatkaa. Teknokraatin on mahdoton tajuta tällaisia asioita.

Enpä taida kutsua sinua puhumaan, haluan säästää sinua siltä verbaalilta höykytykseltä -jollaiseen et ole tottunut- ja joka seuraisi, kun alkaisit esitellä ajatuksia siitä, ettei teidän nuorten osaamista tarvita enää ja näyttäisit vaikka Roger Moorejasi. Dziisus.

Petteri Järvinen kirjoitti...

myyt harvinaisen amatöörimäisiä kuvia.

Ei mikään ihme, sillä ne ovat amatöörin ottamia kuvia :-) Niitä ei ole rajattu eikä käsitelty mitenkään - ne on tarkoitettu vain www-sivulle. Ei niitä ole tarkoitettu myytäväksi, mistä sen keksit?

Se että on kamera, ei oikeuta kuvaamaan ja tarjoamaan halvalla kuvia vaikka siitä ei linnaan joudukaan. Ei raiskauksestaakaan tee hyväksyttävää, ettei siitä sattumalta jää kiinni.

Ihanko nyt vakavissasi rinnastat raiskauksen ja valokuvauksen? Toivottavasti oppilaasi eivät näe näitä kommentteja.

Website Security Test