Etäluettava sähkömittari -- turvallisuusriski?

Jokin aika sitten turvallisuudesta huolestunut henkilö lähetti minulle kysymyksen: onko etäluettava sähkömittari turvallisuusriski? Voivatko rosvot päätellä sähkönkulutuksesta milloin asukkaat ovat poissa kotoa ja ajoittaa murtonsa sen perusteella?

Periaatteessa kyllä, mutta riski ei taida olla kovin iso. Mittari lähettää kulutuslukeman sähkölaitokselle muutaman kerran vuorokaudessa, mutta koska tiedot siirretään tavallisena mobiilidatana, sen kaappaaminen on vaikeaa.

Monet sähköyhtiöt tarjoavat asiakkailleen web-sivun, josta voi seurata omaa kulutustaan graafisesti ja lähes reaaliajassa. Esimerkiksi Helsingin energian palvelu on varsin näppärä ja havainnollinen. Espoossa lienee vastaava, mutta sähköyhtiö ei ole tiedottanut asiasta. Eivät ehkä halua kotiasiakkaita kuormittamaan palveluaan, varsinkin kun tieto todennäköisesti laskisi kulutusta.

Web-palveluun kirjaudutaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Niiden urkkiminen tai arvaaminen avaisi tiedot rosvoille, mutta maksaako se vaivan? On paljon helpompaa käydä tarkistamassa, onko asunnossa iltaisin valot päällä.

Voi tietysti olla, että asuntoon on jätetty ajastin, joka sytyttelee ja sammuttelee valoja omia aikojaan. Kellon tarkkuudella toistuva valojen kytkentä ja sammutus on varma merkki siitä, että asunto on tyhjänä -- mutta tämäkin tieto on helpompi havainnoida aistinvaraisesti kuin murtaa netistä.

Fiksu rosvo voisi analysoida kulutuksen vaihteluita niin tarkkaan, että havaitsisi esimerkiksi lieden käytön aiheuttaman kulutuspiikin, tai tv-katselun tuoman lisäyksen. Mutta miksi nähdä vaivaa, kun Kamppi-Eira-lehti tietää kertoa paljon yksinkertaisemmasta kikasta.

Taitaa olla niin, että etäluettavat sähkömittarit kiinnostavat lähinnä nörttejä. Rosvoilla on aivan toinen logiikka.

Onneksi.

YouTube - moderni häpeäpaalu

Polkupyörään piilotettu gps-lähetin auttoi selvittämään, kuka Helsingissä varastaa pyöriä ja mihin ne joutuvat. Kyse ei ole pienestä asiasta: vuosittain Suomessa varastetaan tuhansia pyöriä.

Jo kauan sitten ihmettelin, miksei poliisi selvitä samalla periaatteella tietokonevarkaiden liikkeitä. Kannettavia tietokoneita viedään lukituista autoista keskellä kirkasta päivää. Röyhkeimmät varkaat väijyvät nurkan takana ja näkevät, kun omistaja laittaa tietokonelaukun tavaratilaan. Kone voidaan viedä, vaikkei se edes olisi näkyvillä.

Kyse on ainakin jossain määrin järjestäytyneestä toiminnasta, joten tekijöiden selvittämisestä olisi apua kaikille. Tietokonelaukkuun piilotettu gps-lähetin tai koneeseen asennettu jäljitysohjelma auttaisi poliisin nopeasti rosvon jäljille.

Luultavasti näin ei saa tehdä, koska jäljittimellä varustetun tietokoneen jättäminen autoon olisi rikokseen yllyttämistä. Ja sitä poliisi ei saa tehdä. Jos tilaisuus kerran tekee varkaan, poliisi ei saa edesauttaa tilaisuuden syntymistä. Niinkö?

Tavallisia kansalaisia rajoitus ei koske. Me saamme tarkoituksella jättää polkupyörän tai tietokoneen odottamaan varasta. Ja koska poliisia ei kannata näin vähäpätöisillä varkauksilla vaivata, oikeusasteena toimii YouTube.

Kiinniotosta kertova video rankaisee varasta paljon enemmän kuin käräjäoikeuden mahdollisesti määräämä pieni sakko. YouTube on moderni häpeäpaalu. Siihen joutuva uhri ei voi valittaa tuomiosta, eikä videon näyttämistä koske television tiukat julkisuuspykälät.