Do your own research - katso enemmän Youtube-videoita

Tämä kirjoitus sai alkunsa some-keskustelussa, jossa aiheena oli rokotuksen ottaminen tai siitä kieltäytyminen. Mielestäni ottaminen on rationaalinen päätös, kieltäytyminen perustuu tunteeseen.

Eri maiden viranomaiset suosittelevat voimakkaasti rokotuksen ottamista. Se jo yksistään tekee päätöksestä järkeen perustuvan. Logiikka on yksinkertainen: jotta kaikkien maiden viranomaiset saataisiin antamaan virheellinen suositus, tarvittaisiin joko kansainvälinen salaliitto tai kaikki viranomaiset olisivat epäpäteviä ja lääkefirmojen tai oman hallituksensa sätkynukkeja. Ei kuulosta lainkaan uskottavalta.

Mikä on yksittäisen suomalaisen kyky väittää, että hän on oikeassa ja lääkärit sekä viranomaiset väärässä? Mikä olisi se salattu, ylivertainen tieto, joka kansalaisella olisi, ja joka olisi oikeampi kuin viranomaisten tieto? 

Kansalainen voi kyseenalaistaa rokotteen hyödyllisyyden joko tunteen perusteella ("en halua (muka) kokeellista rokotetta") tai ajattelemalla, että kuten sodassa, kenraalit ajattelevat maan parasta ja ovat valmiita uhraamaan yksittäisiä sotilaita.

QAnon-kannattajat hokevat toisilleen "do your own research", mikä kuulostaa hyvältä. Me kaikki haluamme tehdä omaa tutkimusta ja omia päätöksiä, emme olla muiden ohjattavissa. Mutta miten yksittäinen ihminen voisi tehdä todellista tutkimustyötä asiassa, joka vaatii vuosien koulutusta, kansainvälistä yhteistyötä ja kalliita laitteista? Käytännössä kehotus tarkoittaa "mene taas Youtubeen ja katso lisää epämääräisiä videoita". 

Ne eivät ole mitään tutkimusta, sillä ihminen valitsee juuri ne videot, jotka tukevat hänen omaa ennakkokäsitystään, ja joissa asia esitetään kiinnostavimmalla tavalla. Kun alkuun on päästy, Youtuben algoritmi syöttää lisää samanlaista huuhaata. Erilaiset pelkoteoriat ja tunteisiin vetoavat videot ovat paljon kiinnostavampia kuin viralliset tiedot. Youtuben (ja vielä sakeampien videopalveluiden, joiden nimiä en halua edes mainita) katselu vie vain syvemmälle kaninkoloon ja pahentaa asioita.

Olen yllättynyt, miten paljon Suomessakin on epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Kevään 2020 sekoilut maskisuosituksissa ja WHO:n kanta aerosolileviämiseen vaikuttivat asiaan. Ne osoittavat, että tiede on vaikeaa. Edes parhaat tiedemiehet eivät vielä tiedä kaikkea koronaviruksen leviämisestä. Asiasta oli juuri hyvä juttu Hesarissa (€). 

Tieteellä on kuitenkin se hyvä puoli, että prosessi on iteratiivinen ja tieto lisääntyy koko ajan. Suosituksia muutetaan tarvittaessa. Tiede myöntää virheensä, Youtube-videoiden tekijät eivät koskaan.

Tutkijoiden paras käsitys asiasta ei välttämättä ole täysin oikea, mutta se on huomattavasti oikeampi kuin "do your own research"-nojatuolitutkijoiden. Nojatuolitutkijat uppoavat yhä tiukemmin omiin uskomuksiinsa ja lisääntyvä vastakkainen näyttö saa heidät vain puolustamaan omaa kantaansa yhä tiukemmin.

Tänään esitellyn laskelman mukaan rokottamattomien koronaepidemia tulee maksamaan yhteiskunnalle miljardi euroa. Sen päälle tulevat vielä epäsuorat kustannukset, kuten alentunut työkyky ja sairaanhoidon ylikuormittumisesta aiheutuva hoitovelka muilla terveydenhuollon aloilla. Siihen Suomella ei ole varaa. Kieltäytyjät pitkittävät pandemian kestoa ja lisäävät siten kustannuksia sekä haittavat muiden sairaiden hoitoa. 

Entä se kenraalin näkemys? Entä jos THL ajatteleekin vain taloutta ja on valmis uhraamaan yksittäisiä ihmisiä maan talouden alttarille? Kukaan ei vielä tiedä, miksi korona iskee vakavana joihinkin, mutta toiset selviävät vähemmällä. Tilastollisesti asia on kuitenkin selvä: sairaalahoitoa tarvitsevia on 17-kertaisesti niissä, jotka eivät ole ottaneet kahta rokotetta.

Jos et tiedä, kumpaan ryhmään kuulut, johtopäätös on selvä: rokottaminen kannattaa. Sen riski on 17 kertaa pienempi kuin rokottamattoman riski. "Do you own math". Tähän ei tarvita edes Youtubea.

Lisäys 7.10.2021: Kommentin perusteella lisään vielä asian, joka alkuperäisestä tekstistä unohtui: 

Rokotekielteiset pelkäävät, että rokote voi aiheuttaa sivuvaikutuksia 5-10 vuoden kuluttua. Niistä ei ole mitään tietoa eikä näyttöä, mutta oleellista on että *voi* - kyseessä on siis tunteenomainen pelko.

Samat ihmiset eivät lainkaan pelkää, miten itse selviävät sinne 5-10 vuoden päähän, jos eivät ota rokotetta. Koronan pitkäaikaisvaikutukset, joista on jo nyt varmoja havaintoja, eivät huoleta tunteenomaisia epäilijöitä lainkaan. 

Tätä ristiriitaa ei voi selittää millään rationaalisella ajattelulla. Silti rokotekielteiset väittävät päätyneensä ratkaisuun "tutkimalla" asioita, käytännössä siis katsomalla omia ennakko-odotuksia tukevia Youtube-videoita tai tulleensa liioiteltujen tai suorastaan valheellisen nettikirjoitusten aivopesemäksi.

Facebookin salakuuntelu vai sattuman sanelema juttu?

Minulta kysytään usein, salakuunteleeko Facebook käyttäjiään, kun sen esittämät mainokset osuvat joskus pelottavan hyvin kohdalleen. Yleensä kyse on Facebookista, joskus samaa epäillään myös Instagramista -- ja nehän ovatkin jo pitkään olleet samaa yhtiötä. Toimittaja soitti aiheesta taas viime viikolla, joten epäilys askarruttaa ihmisiä edelleen.

Vastaus on, ettei kukaan tiedä varmaksi. Salakuuntelu on äärimmäisen epätodennäköistä, koska se kuluttaisi akkua ja olisi varsin tehotonta mainosten kohdentamisessa. Lisäksi salakuuntelu olisi tavaton riski yhtiölle itselleen. Jos asia paljastuisi, osakkeenomistajat menettäisivät miljardeja kurssilaskun ja epäluottamuksen kasvun seurauksena.

Salakuuntelua vastaan puhuu sekin, ettei kukaan ole vielä pystynyt näyttämään salakuuntelua toiminnassa. Joskus mainokset tuntuvat liittyvän asiaan, jota puhelimen vieressä on puhuttu, mutta seuraavana päivänä samaa ei enää tapahdukaan. Miksi salakuuntelu olisi käytössä vain ajoittain?

Voi olla, että puhelimessa on jokin toinen sovellus, joka vaikuttaa mainosten valintaan puheen perusteella. Sekään ei selitä, miksi mainokset osuvat kohdalleen vain harvoin, eikä joka kerta.

Yksi -- ja hyvin tylsä -- selitys on puhtaasti matemaattinen. Todennäköisyyslaskenta toimii ajoittain tavalla, joka näyttää olevan ristiriidassa ihmisen intuition kanssa. Luin kesällä aiheesta kirjan, jota suosittelen muillekin kiinnostuneille: The Improbability Principle (David Hand, 2014).

The Improbability Principle

Kirjan alaotsikko kertoo, mistä on kyse: Why Coincidences, Miracles and Rare Events Happen All the Time eli Miksi sattumia, ihmeitä ja harvinaisia tapahtumia esiintyy koko ajan.

Kirja kertoo esimerkiksi brittiläisestä pariskunnasta, jonka mies ja vaimo joutuivat molemmat eri junaonnettomuuteen 15 vuoden välein. Molemmissa syykin oli sama: ylimääräinen ajoneuvo raiteilla. Junaonnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, joten miten on mahdollista, että molemmat joutuivat sellaiseen?

Junaonnettomuuksien tilastomatematiikka on vaikeaa, koska mukana on niin paljon reaalimaailman muuttujia, mutta lottoarvonnat ovat matemaattisesti helppoja. Miten todennäköistä on, että Pohjois-Carolinan Cash 5 -lotossa arvottiin samat voittonumerot 9.7. ja 11.7.2007? Vastaava tapahtui Israelissa 16.10.2010, mutta arvontojen välillä oli muutama viikko (21.9.). Tapaus uutisoitiin Suomessakin. Bulgarian lotossa samat kuusi numeroa 49:stä (13 983 816 vaihtoehtoa) arvottiin 6.9.2009 ja uudelleen seuraavalla viikolla 10.9.2009.

Todennäköisyyden sille, että samat numerot arvotaan kahdesti peräkkäin täytyy olla astronomisen pieni -- tai sitten joku on näpelöinyt arvontakonetta. Mutta itse asiassa ei ole: kirjassa Hand todistaa, että päinvastoin olisi epäilyttävää, jos samoja numeroita ei koskaan arvottaisi uudelleen. Maailmassa on niin monia lottoarvontoja, että jossain niissä samat numerot toistuvat varmasti. Oikeasti tähtitieteellisen harvinaista olisi saada toistumaan juuri tietyt numerot ja juuri tietyn maan lotossa tiettyyn aikaan. Aiheesta on näköjään keskusteltu myös Tiede-lehden palstalla.

Sama ilmiö näkyy myös toisinpäin. Media uutisoi ihmisistä, jotka ovat voittaneet lottopotin kahdesti. Tällaisten täytyy olla syntynyt todella onnellisten tähtien alla -- tai sitten kyse on vain matematiikasta. On nimittäin suorastaan todennäköistä, että voitot osuvat uudelleen myös samoille henkilöille. Päinvastainen olisi harvinaista.

Uutisten mukaan vantaalaisella perheellä oli "satumainen onni" heidän voitettuaan ensin suuren summan ja sen jälkeen Naapurit-pelissä vielä pienemmän, sekin 100 000 euroa. Myös muita onnekkaita löytyy. Kirjassa Hand nimeää lukuisia vastaavia tuplavoittajia USA:sta.

Entä mitäpä sanot Maureen Wilcoxin tapauksesta vuodelta 1980: hän osti liput sekä Rhode Islandin että Massachusettsin lottoihin. Molemmissa oli oikeat numerot, mutta valitettavasti toisen osavaltion arvontaan (Rhode Islandin numerot Massachusettsin arvonnassa ja päinvastoin).

Näennäisesti epätodennäköisten tapausten taustalla on usein ns. syntymäpäiväparadoksi, joka on tärkeä periaate mm. kryptografiassa. Sitä voi havainnollistaa näin: kuinka monta henkilöä huoneessa pitää olla, jotta todennäköisyys kahdelle yhteiselle syntymäpäivälle kasvaa yli 50 prosentin (on siis todennäköisempää, että kahdella on sama syntympäivä kuin että kaikki olisivat syntyneet eri päivinä)?

Koska syntymäpäivillä on 366 eri mahdollisuutta, intuitiivisesti tuntuu, että henkilöitä pitäisi olla puolet tästä -- siis noin 185. Juju on kuitenkin siinä, että mitkä tahansa kaksi yhteistä syntymäpäivää riittävät. Oikea vastaus on niinkin alhainen kuin 23.

Kolme vuotta sitten olin kuuntelemassa Kaisa Nybergin kryptografia-luentoa. Hän demonstroi periaatetta käytännössä ja laittoi kiertämään listan, johon jokainen kirjoitti syntymäpäivänsä. Salissa oli luennoijan lisäksi 22 kuulijaa -- ja toden totta, näinkin pienestä joukosta löytyi peräti kaksi paria samoja syntymäpäiviä (6.1. ja 27.1.).

Joten kun ensi kerralla näet, että Facebook mainostaa asiaa, josta olet juuri puhunut ääneen, kyse saattaa olla puhtaasta sattumasta. Osuva mainos on lastenleikkiä kahteen samaan lottoriviin verrattuna.

Mutta jos saat mainokset toistumaan säännöllisesti puheen ohjaamina, ota yhteyttä -- ehkä pystymme vihdoin paljastamaan tämän salakuunteluohjelman.

Lisäys 4.8.2017: Miten todennäköistä on nähdä tietty auto ensin Espoossa ja seuraavana päivänä Helsingissä? Etenkin, kun on vähän aikaisemmin kirjoittanut sattumista blogiin? Luultavasti ei kovin todennäköistä, sillä autoja on kymmeniä tuhansia.

Näin 3.8.2017 Espoossa iltakävelyllä mustan ässämersun, jonka rekisterikilpi herätti huomioni:

Leppävaara 3.8.2017

Seuraavana päivänä kuvatessani Helsingin Töölössä Temppeliaukion kirkolla samainen auto toi nuoren naisen alkavaan vihkiseremoniaan:

Töölö 4.8.2017

Saman auton havaitseminen peräkkäisinä päivinä kahdessa eri kaupungissa (vieläpä samasta kuvakulmasta) ei liene kovin yleistä -- vai onko? Jos auto olisi ollut valkoinen Bemari tai harmaa Skoda, olisinko edes huomannut sattumaa? Tässä tapauksessa panin yhteensattuman merkille vain auton erikoisuuden vuoksi. Vastaavia sattumia voi tapahtua viikoittain sitä tiedostamatta.

Ehkä tämä selittää osan Facebookin mainoksista. Kiinnitämme huomiota mainoksiin vain silloin, kun ne sattumalta osuvat erityisen hyvin. Muut mainokset soljuvat ohi seinällä ilman mitään reaktiota.

Tässä vielä muutamia poimintoja kirjassa mainituista sattumista:

- Mary Wohlfordin (Freeport, Illinois) neljä ensimmäistä tytärtä syntyivät kolmas elokuuta vuosina 1949, 1951, 1952 ja 1954.

- Jason ja Jenny Cairns-Lawrence olivat New Yorkissa 11.9.2001, Lontoossa 7.7.2005 ja Mumbaissa 2008 -- kaikissa näissä tapahtui terrori-isku.

- Juristi John Woods perui lentonsa 21.12.1988 (PanAmin jumbo joka räjäytettiin Lockerbien yläpuolella). Hän oli WTC:n 39. kerroksessa toimistossaan 26.2.1993, kun kellarissa räjähti autopommi ja 11.9.2001 hän lähti toimistolta juuri ennen lentokoneen törmäystä.

Joten ehkä osuvat Facebook-mainokset eivät olekaan niin epätodennäköisiä sattumia.

Lisäys 18.9.2017: Helsingistä löytyi eilen neljä ruumista. Tapaukset eivät liittyneet mitenkään toisiinsa, kyse oli vain sattumasta.

Lisäys 3.11.2017: Facebook jälleen huhujen kohteena - kiistää salakuuntelevansa käyttäjiä (IL 30.10.2017; ja hölmöä se olisikin, BTW).