Korvavalon teho edelleen kiistanalainen

Valkee Oy:n korvavalokuuloke on ollut markkinoilla jo useita vuosia, mutta vieläkään sen todellisista hyödyistä ei ole aukotonta näyttöä. Yhtiön lupaukset kaamosmasennuksen ja aikaerorasituksen helpottamisesta herättävät epäilyjä. Skepsis nimesi jo vuonna 2012 korvavalon huuhaaksi, mutta siitä huolimatta yritys on saanut julkista rahoitusta.

Koska kyse on aivan uudenlaisesta laitteesta, luulisi yhtiöllä olevan suuri tarve osoittaa sen teho käytännön kokeilla. Yhtiön omalla sivulla on kuitenkin vain muutamia tiedotteita: viime vuodelta yksi ja edelliseltä kaksi.

Lokakuussa 2014 julkaistu tutkimus kertoo tiivistelmässä näin: "No intensity-based dose-response relationships in the improvement of anxiety and depressive symptoms or cognitive performance between treatment groups were observed."

Eli annostuksen määrä ei vaikuttanut saatuihin tuloksiin. Suomalaiset tutkijat selittävät tätä mahdollisella kyllästymispisteellä: "The lack of dose response may be due to a saturation effect above a certain light intensity threshold. Further studies on the effects of transcranial bright light with an adequate placebo condition are needed."

Kyllästymispiste olisi uskottavampi, jos vaikutus kasvaisi alussa annostuksen myötä ja vakiintuisi sitten tietylle tasolle, mutta näin ei ole käynyt. Mieleen tulee paljon yksinkertaisempi selitys: valo vaikuttaa vain placebo-efektinä. Kun koehenkilö tietää saavansa valoa korvaan, hänen reagointinsa muuttuu. Valon määrällä ei ole merkitystä edes sen vertaa, onko sitä vai ei.

Ilmeisesti Valkee ei ole vieläkään suorittanut todellista ja uskottavaa placebo-koetta, vaikka marraskuun 2013 tiedotteen otsikko siihen viittaakin: Placebo-Controlled Valkee Study Shows Efficacy in treating Anxiety Symptoms. Aikaa tutkimuksiin olisi kyllä ollut. Luulisi myös rahoittajien vaativan niitä.

Äskettäin norjalaiset totesivat Valkeen tehottomaksi omassa tutkimuksessaan ja kotimainen Roskatiede tarjoaa tutkimukseen omat kommenttinsa.

Helsingin Sanomien yleisönosastolla kaksi professoria ja yksi dosentti kirjoittivat suorat sanat korvavalosta heinäkuussa 2014: Valkee-korvavalojen toiminnalle ei ole mitään fysikaalisia perusteita, kuten viime vuonna kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Chronobiology Internationalissa julkaistu sveitsiläisten puolueettomien tutkijoiden artikkelikin osoittaa (B­romundt et al. 2013).

TV-uutinen USA:ssa katteettomista terveyslupauksista.

Olin tammikuussa Yhdysvalloissa, kun näin tv-uutisissa jutun harhaanjohtavasti mainostetusta aivoja kehittävästä Lumosityn ohjelmasta. Uutinen löytyy myös FTC:n nettisivulta. Sen mukaan yhtiölle on langetettu kahden miljoonan dollarin sakot valheellisesta markkinoinnista:

“Lumosity preyed on consumers’ fears about age-related cognitive decline, suggesting their games could stave off memory loss, dementia, and even Alzheimer’s disease,” said Jessica Rich, Director of the FTC’s Bureau of Consumer Protection. “But Lumosity simply did not have the science to back up its ads.”

Eikö Suomessakin pitäisi vaatia tieteellistä näyttöä mainosten tueksi?

Korvavalo kattoon

Valkeen korvavalo herättää sekä ihailua että epäilyä. Idea on rohkea: torjua pimeän aiheuttamaa kaamosmasennusta luun läpi heijastettavalla valolla.

Valitettavasti pimeää aikaa on Suomessa vain muutama kuukausi. Jotta korvavalosta ei tulisi samanlaista sesonkituotetta kuin joulukinkusta tai joulukuusesta, Valkee on laajentanut luvattuja terveysvaikutuksia aikaerorasituksen helpottumiseen ja jopa reaktioaikojen lyhentymiseen. Näin korvavalolle saadaan myyntiä ympäri vuoden.

Rohkeita lupauksia. Ei ihme, että Skepsis palkitsi korvavalon vuoden huuhaa-palkinnolla. Valkeen kunniaksi on sanottava se, että käyttäjät saavat kirjoittaa kokemuksiaan vapaasti yhtiön Facebook-sivulle. Palautteissa korvavaloa väitetään huijaukseksi, mutta myös kehutaan sen tehoa. Omalla nimellä ja kuvalla kirjoitetut kokemukset ovat uskottavampia kuin yhtiön mainokset.

Kaamosmasennus on hyvin yksilöllistä. Itse en kärsi siitä lainkaan -- pikemminkin päinvastoin. Marraskuu on työn kannalta loistavaa aikaa ja herääminen marraskuisena maanantaiaamuna käy kuin leikki. Jos ongelma on ihmiselle todellinen ja jos Valkeen laitteesta saa siihen helpotusta niin sehän on hienoa. Mahdollisesti kyse on lumevaikutuksesta (placebo-efekti on tieteellisesti todistettu), mutta keinoa tärkeämpää on lopputulos.

Silti silmäni suurenivat kun näin sunnuntain Hesarissa Valkeen ison mainoksen (joka oli otsikoitu hauskasti Usko tai älä):

Hoitamaton oireilu??

Mainoksen viittaus oireisiin, jotka jatkuvat hoitamattomina maaliskuulle asti, luo vaikutelman sairaudesta. Tällainen medikalisointi on vastenmielinen aikamme ilmiö. Pimeys ei ole sairaus; ei liioin se, että ihmisellä on joskus paha mieli tai töissä/kotona menee kurjasti.

Kliininen tutkimus 89 henkilöllä kuulostaa vitsiltä, mutta ilmeisesti kaamosoireita ei muuallakaan maailmassa ole tutkittu tämän enempää. Ehkä pohjoisilla alueilla asuu liian vähän ihmisiä, jotta aihe kiinnostaisi -- tai sitten ongelma on vain korvien välissä. Ihan tuntematon juttu se ei ole, sillä oireella on englanninkielinen nimikin: seasonal affective disorder.

Kirkasvalolamppuja on myyty samaan tarkoitukseen jo vuosia, ja ilmeisesti ne myös toimivat. Joku käyttää pimeän ja ikävän karkoitukseen viinaa, toinen valoa. Kaikki keinot ovat sallittuja, mutta jälkimmäinen on vähemmän haitallista.

Mutta sitä en ymmärrä, miksi 8-12 minuuttia valohoitoa päivässä riittäisi. Valkee ei ole kuulemma edes testannut tämän pidempiä "hoitoaikoja". Miksi ihmeessä ei? Valoisan ja pimeän ajan ero on Suomessa jopa 24 tuntia. Miten kymmenen minuuttia voi korvata 10 tuntia?

Kalliin korvavalon vaihtoehdoksi suosittelen riittävän kirkasta päivänvalo- tai täysspektrilamppua kotiin tai työhuoneeseen. Korkealta tuleva valo muistuttaa luonnon omaa valaistusta ja tehoaa niin silmien kuin korvienkin kautta.

Jotain hyötyä niistä energiansäästölampuistakin.