Odotan kiinnostuneena, milloin ympäristöväki ottaa hampaisiinsa jättimäisiksi kasvaneet urheilutapahtumat. Ajatellaan vaikka Lontoon olympialaisia: 10 490 urheilijaa 205 maasta saapuu kilpailemaan lajeihin, joista antiikissa oli mukana vain yleisurheilu. Mitä järkeä on kilpailla olympiatasolla sellaisissa joukkuelajeissa kuin maahockey, lento-, käsi-, vesi-, kori- tai jalkapallo? Kuinka moni urheilusta kiinnostunutkaan tietää, kuka voitti olympialaisten jalkapallossa kultaa?
Tai tennis. Roger Federer kilpaili loppuottelussa samalla Wembleyn stadionilla kuin neljä viikkoa aikaisemmin, nyt vain olympialaisten nimissä. Tai rantalentopallo. Tai savikiekkoammunta (jossa kiekkoja kului muuten 270 000 kappaletta). Tai...
Olympialaiset paisuvat yhä suuremmksi puhtaan kaupallisista syistä. Valtaosalla kilpailijoista ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä. Naisten 400 metrin alkuerissä kilpaili somalian Zamzam Mohamed, jonka aika oli 1:20,48. Selostaja sanoikin hieman piikikkäästi, että voittaja (Francena McCorory, aika 50,78) oli ehtinyt antaa jo haastattelunkin ennen kuin viimeinen tuli maaliin. Ja kyse oli siis yhdestä ratakierroksesta, ei 10 kilometrin juoksusta.
Urheilijoiden kuljettaminen eri puolilta maailmaa kisoihin on vasta jäävuoren huippu. Lontoossa oli urheilijoiden lisäksi 21 000 toimittajaa, tuhansia valmentajia, 375 lääkäriä ja 150 sairaanhoitajaa sekä suuri joukko avustajia ja teknistä henkilökuntaa. Yksin NBC lähetti kisoihin 2800 hengen tiimin (BBC:llä itsellään "vain" 765). Eri puolilta maailmaa paikalle tuodaan urheiluvälineitä -- polkupyöriä, purjeveneitä, kajakkeja, surffilautoja, hevosia jne.
Lisäksi tulevat kisaturistien matkat, joita Lontoossa tehtiin noin 20 miljoonaa. Kaikki kuluttavat kertakäyttöasioita, vettä, sähköä ym. Lontoon kisoissa työskenteli kaikkiaan 200 000 henkeä, joista palkattua henkilökuntaa oli 6 000, vapaaehtoisia 70 000 ja 100 000 oli alihankkijoiden palveluksessa. Varsinaisten olympialaisten jälkeen tulevat paralympialaiset, joiden koko on kymmenesosa päätapahtumasta.
Lontoossa osa kisapaikoista oli valmiina, joten järjestäjät selvisivät edeltäjiään helpommalla. Pekingin upea olympiastadion jäi kahden kisaviikon jälkeen lähes käyttämättömäksi. Etelä-Afrikkaan rakennettiin pari vuotta sitten mahtavia jalkapallostadioneita MM-kisoja varten, jotka ovat siitä lähtien seisseet tyhjillään. Stadionien alta häädettiin pois paikallisia asukkaita eikä heidän pienillä yrityksillään ollut asiaa kansainvälisten brändien hallitsemiin kisoihin.
Kisojen hiilijalanjäljen täytyy olla huima, vaikka sitä yritetäänkin pestä vihreäksi korostamalla kierrätystä ja jopa pyöräteiden rakentamista.
Seuraavat kesäolympialaiset ovat neljän vuoden kuluttua Riossa, johon on Euroopasta yli 9000 kilometrin lentomatka. Kisoista luvataan taas entistä suuremmat ja paremmat. Uskaltaako kukaan edes laskea ympäristökuormituksen määrän?
Ehkä urheilun tulevaisuus on digitekniikassa. Tietotekniikan avulla kisoista saisi huomattavasti vihreämmät. Kotisohvalta HD-ruudun äärestä näkee ja kuulee paljon paremmin kuin lentämällä maapallon toiselle puolelle.
Monen mielestä on turhaa nipotusta ottaa juuri olympialaiset turhan kulutuksen silmätikuksi. Päättäjät pohtivat kuitenkin tapoja energiankulutuksen leikkaamiseen. Myös Suomi on sitoutunut tuntuviin päästövähennyksiin.
Ehkä tavoitteet ovat vain silmänlumetta, eivätkä poliitikot itsekään usko niiden toteutumiseen. Mutta jos ympäristökuormitusta todella aiotaan vähentää, on pakko oikeasti tehdä jotain. Pelkkä viherpesu ei jatkossa riitä.
Megaluokan urheilutapahtumista on silloin hyvä aloittaa.
(Lisätty numerotietoja klo 17.18)
Tai tennis. Roger Federer kilpaili loppuottelussa samalla Wembleyn stadionilla kuin neljä viikkoa aikaisemmin, nyt vain olympialaisten nimissä. Tai rantalentopallo. Tai savikiekkoammunta (jossa kiekkoja kului muuten 270 000 kappaletta). Tai...
Olympialaiset paisuvat yhä suuremmksi puhtaan kaupallisista syistä. Valtaosalla kilpailijoista ei ole mitään mahdollisuuksia menestyä. Naisten 400 metrin alkuerissä kilpaili somalian Zamzam Mohamed, jonka aika oli 1:20,48. Selostaja sanoikin hieman piikikkäästi, että voittaja (Francena McCorory, aika 50,78) oli ehtinyt antaa jo haastattelunkin ennen kuin viimeinen tuli maaliin. Ja kyse oli siis yhdestä ratakierroksesta, ei 10 kilometrin juoksusta.
Urheilijoiden kuljettaminen eri puolilta maailmaa kisoihin on vasta jäävuoren huippu. Lontoossa oli urheilijoiden lisäksi 21 000 toimittajaa, tuhansia valmentajia, 375 lääkäriä ja 150 sairaanhoitajaa sekä suuri joukko avustajia ja teknistä henkilökuntaa. Yksin NBC lähetti kisoihin 2800 hengen tiimin (BBC:llä itsellään "vain" 765). Eri puolilta maailmaa paikalle tuodaan urheiluvälineitä -- polkupyöriä, purjeveneitä, kajakkeja, surffilautoja, hevosia jne.
Lisäksi tulevat kisaturistien matkat, joita Lontoossa tehtiin noin 20 miljoonaa. Kaikki kuluttavat kertakäyttöasioita, vettä, sähköä ym. Lontoon kisoissa työskenteli kaikkiaan 200 000 henkeä, joista palkattua henkilökuntaa oli 6 000, vapaaehtoisia 70 000 ja 100 000 oli alihankkijoiden palveluksessa. Varsinaisten olympialaisten jälkeen tulevat paralympialaiset, joiden koko on kymmenesosa päätapahtumasta.
Lontoossa osa kisapaikoista oli valmiina, joten järjestäjät selvisivät edeltäjiään helpommalla. Pekingin upea olympiastadion jäi kahden kisaviikon jälkeen lähes käyttämättömäksi. Etelä-Afrikkaan rakennettiin pari vuotta sitten mahtavia jalkapallostadioneita MM-kisoja varten, jotka ovat siitä lähtien seisseet tyhjillään. Stadionien alta häädettiin pois paikallisia asukkaita eikä heidän pienillä yrityksillään ollut asiaa kansainvälisten brändien hallitsemiin kisoihin.
Kisojen hiilijalanjäljen täytyy olla huima, vaikka sitä yritetäänkin pestä vihreäksi korostamalla kierrätystä ja jopa pyöräteiden rakentamista.
Seuraavat kesäolympialaiset ovat neljän vuoden kuluttua Riossa, johon on Euroopasta yli 9000 kilometrin lentomatka. Kisoista luvataan taas entistä suuremmat ja paremmat. Uskaltaako kukaan edes laskea ympäristökuormituksen määrän?
Ehkä urheilun tulevaisuus on digitekniikassa. Tietotekniikan avulla kisoista saisi huomattavasti vihreämmät. Kotisohvalta HD-ruudun äärestä näkee ja kuulee paljon paremmin kuin lentämällä maapallon toiselle puolelle.
Monen mielestä on turhaa nipotusta ottaa juuri olympialaiset turhan kulutuksen silmätikuksi. Päättäjät pohtivat kuitenkin tapoja energiankulutuksen leikkaamiseen. Myös Suomi on sitoutunut tuntuviin päästövähennyksiin.
Ehkä tavoitteet ovat vain silmänlumetta, eivätkä poliitikot itsekään usko niiden toteutumiseen. Mutta jos ympäristökuormitusta todella aiotaan vähentää, on pakko oikeasti tehdä jotain. Pelkkä viherpesu ei jatkossa riitä.
Megaluokan urheilutapahtumista on silloin hyvä aloittaa.
(Lisätty numerotietoja klo 17.18)