Malmin kentän tulevaisuus ja Volocopter

Malmin lentokenttä Pohjois-Helsingissä on päätetty sulkea ja rakentaa paikalle asuntoja. Rakentaminen ei ole helppoa, koska kenttä sijaitsee suolla. Pienilmailulle ei kuitenkaan nähdä tarvetta pääkaupunkiseudulla, asuntotuotanto on tärkeämpää.

Tällainen ajattelu saattaa kostautua jo lähitulevaisuudessa. Drone-kuljetukset ja autonomiset lentolaitteet mullistavat pakettitoimituksia ja henkilöliikennettä. Suomi on halunnut olla robottiautojen kehittämisen etulinjassa, mutta ilmailussa vastaavaa tahtotilaa ei ole.

Se on vahinko, sillä ilmailu saattaa automatisoitua nopeammin kuin maaliikenne. Ainakin lentämisen automatisointi on teknisesti helpompaa kuin autojen automatisointi. Ilmassa on enemmän tilaa eikä siellä ole törppöjä ihmislentäjiä, jotka eivät noudattaisi sääntöjä. Ilmailu on aina ollut kurinalaista ja sitä on johdettu keskitetysti. Tämä kaikki helpottaa automatisointia.

Visioita on ollut aina, mutta nyt ollaan siirtymässä käytännön kokeiluihin. Joulukuun alussa Yle uutisoi Slushista, miten Google aikoo aloittaa pakettiliikenteen kokeilut Helsingissä. "Jos drone toimii Suomen talvessa, se lentää missä tahansa."

Kaksi viikkoa myöhemmin Yle kertoi suunnitelmista aloittaa Volocopterin lentokokeilut Helsingissä ensi kesänä.

Drone-liikenne tarvitsee tukikohdan, jollaiseksi Malmi sopisi mainiosti. Moni on ihmetellyt, miksi drone-kopterit tarvitsevat lentokentän -- eikö idea ole juuri siinä, että kopterit voivat nousta ja laskeutua pystysuoraan?

Drone-toiminta vaatii runsaasti tilaa. Kopterien on pystyttävä nousemaan ja laskeutumaan törmäämättä toisiinsa. Alueella tarvitaan huolto- ja varastointitiloja, kulkuyhteydet, parkkipaikkoja... kaikki tämä on Malmilla jo valmiina.

Niin hyviä kuin kopterit ovatkin, niiden kyky navigoida rakennusten välissä on rajallinen, sillä paikannussignaalit heijastuvat seinistä ja hukkuvat kuiluihin. Kopterit voivat lähestyä tukikohtaansa matalalla maastoesteitä pelkäämättä ja gps-signaali kuuluu vahvana. Pienkoneita varten suunniteltu Malmin kenttä ja ympäröivä omakotialue olisi tähän optimaalinen.

Mutta mikä on Volocopter? Se on vain yksi esimerkki tulevaisuuden robottitakseista. Volocopter lentää akkujen varassa lyhyitä matkoja ja siinä on tilaa kahdelle ihmiselle.

Olen tutustunut Volocopteriin USAssa messuilla. Muutama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Volocopter 2X esillä Las Vegasin teknologiamessuilla tammikuussa 2018.

Volocopterissa ei ole ohjaimia, joten se ei vaadi lentolupakirjaa.

Volocopter on helikopterin kevennetty versio.

Ajatus on, että kopteri tilataan paikalle vaikkapa mobiilisovelluksella ja sille kerrotaan kohde, johon halutaan mennä. Volocopter hoitaa lentämisen itsenäisesti, tietenkin sopivan robottilennonjohdon koordinoimana. Kun lennoille ei ole käyttöä, Volocopterit palaavat tukikohtaansa -- toivottavasti Malmille.

Istumapaikalta on hyvät näkymät.

Autonomiset ilmataksit vaativat riittävästi asiakkaita, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Pääkaupunkiseutu voi olla liian pieni ja harvaanasuttu, jotta ilmataksien hyödyt näkyisivät täysimääräisesti. Ruuhkaisissa suurkaupungeissa tilanne on toinen.

Silti Helsingin päättäjiltä toivoisi kaukonäköisyyttä. Jos Malmin kenttä nyt tuhotaan, Suomi menettää kilpailuvalttinsa drone-laitteisiin perustuvan henkilö- ja pakettiliikenteen kehittämisessä.

Uber esitteli oman Elevate-konseptinsa jo syksyllä 2016. Kaikesta päätellen yhtiö on tosissaan lentotaksien suhteen.

Lisäys 30.12.2018: Ilmeisesti Yhdysvaltojen suurlähetystöllä on salaperäinen vartioitu varasto aivan kentän lähellä. 

Malmista robottilennokkien keskus

Helsingin Malmin lentokentästä on käyty pitkään taistelua. Kentän säilyttäjät ovat keränneet nimiä ja vedonneet päättäjiin niin harvinaisen innokkaasti. Myös kentän lähiseudun asukkaat tuntuvat kannattavan kentän säilyttämistä.

Kentältä usein lentäneenä en pysty puolueettomasti arvioimaan sen tarpeellisuutta, mutta näen kyllä, mihin kehitys on johtamassa. Suhtaudun epäillen robottiautoihin, koska tiet ovat jo täynnä ihmisautoilijoita. Sen sijaan ilmassa olisi tilaa, joten täysin automatisoitu lentolaite on helpompi toteuttaa.

Miltä kuulostaisi palvelu, joka toisi lennokin oman talon parkkipaikalle tai talon katolle, ja kuljettaisi yhden matkustajan hetkessä paikasta toiseen? Ilman ruuhkia tai pelkoja ihmisten tekemistä virheistä.

Lennokki voisi olla vaikka tällainen, jonka kiinalainen Ehang esitteli CES-messuilla Las Vegasissa vuosi sitten:

Ehang 184 - tulevaisuuden lentolaite?

Ajatus voi kuulostaa hurjalta, mutta Uber on jo teettänyt 98-sivuisen tutkimuksen aiheesta ja Dubai suunnittelee pilotin käynnistämistä (heh, pilottiahan näissä laitteissa nimenomaan ei tarvita, eikä sen vuoksi myöskään lentolupakirjaa).

Voisiko Suomi olla tässä kehityksen kärjessä? Robottilennokki vaatii niin suuren asukasmäärän, että pääkaupunkiseutu olisi ainoa ympäristö, missä palvelu voisi toimia.

Vanha unelma lentävästä autosta voi sekin toteutua. Lennokeista odotetaan ratkaisua myös pienten pakettin toimittamiseen, vaikka tässä ideassa onkin omat ongelmansa.

Monet uudet liikennemuodot perustuvat lentämiseen. Olisi lyhytnäköistä sulkea Malmin kenttä nyt ja huomata 10 vuoden päästä, että sille olisi uudenlaista käyttöä.

Malmin kenttä ilmasta heinäkuussa 2013.

Nelikopterin tapaiset lennokit eivät tarvitse kiitoratoja, mutta ne ovat kuitenkin lentolaitteita. Ne tarvitsevat huoltoa, varikon ja monenlaista logistiikkaa. Malmilla tämä kaikki olisi valmiina, aivan Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä ja vain kivenheiton päässä Helsingin keskustasta. Minkä vaikutuksen tekisikään kuljettaa liikematkustajat Vantaan kentältä lennokilla keskustan hotelliin! Kyllä se yli puolen tunnin junassa nököttämisen voittaisi.

Malmin historiallinen lentokonehalli, elokuu 2016.

Lisäksi tulee muistaa, että kenttä rakennettiin Malmille juuri siksi, ettei maa kelvannut muuhun käyttöön. Alue on suota, joten rakennusten perustukset on tehtävä syvälle -- ja se maksaa. Tulevaisuuden lentotoimintaa varten kaikki olisi jo valmiina.

Malmin kentän historiallinen terminaali.

Kaksi viimeistä kuvaa on otettu Samyangin 14-millisella objektiivilla, mutta terminaalirakennus on oikeastikin kaareva ja rakennushistoriallisesti arvokas.