Viimeinen analogiaviikko

Kansallinen digisekoilu päättyy perjantaina, kun analogialähetykset loppuvat myös kaapeliverkoissa. Kuten tunnettua, Suomi on ainoana maana päätynyt digitalisoimaan myös kaapelilähetykset, vaikkei siihen ole mitään todellista syytä saati tarvetta. Miksi ihmeessä?

Aikoinaan uskottiin, että MHP-tekniikka tuo tietoyhteiskuntapalvelut jokaiseen digitelevisioon. Kaapelitalouksien digipakko on ilmeisesti peräisin tästä päätöksestä. Kukaan ei vain muistanut (tai halunnut - suomalainen kun pitää kiinni siitä, mitä on kerran sovittu) perua päätöstä, vaikka jo vuosia sitten selvisi, ettei MHP:stä tule mitään.

Tämän hölmöilyn seurauksena ainakin 100 000 taloutta joutuu vastoin tahtoaan hankkimaan digiboksin tai uuden digi-tv:n. Jokainen voi laskea, mitä se merkitsee kansantaloudelle, ja miten paljon rahaa siirtyy muusta kulutuksesta tv-kauppiaiden pussiin.

Valtion toiminta asiassa on ollut vähintäänkin erikoista. Usean vuoden ajan liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) korosti, että kaikkien katsojien on siirryttävä digiaikaan 1.9.2007 alkaen. "Analogisia saarekkeita ei saa jäädä". Vasta vuosi sitten keväällä LVM joutui tunnustamaan, ettei sillä oikeasti ollut edes toimivaltaa määrätä kaapeliyhtiöiden toimintaa. Myönnetty puolen vuoden "jatkoaika" oli pelkkä julkisuustemppu. Mikään ei estäisi kaapelioperaattoreita jatkamasta analogialähetyksiä 1.3.2008 jälkeenkin.

Tietenkään ne eivät halua sitä tehdä, koska pakkodigitalisointi on parasta, mitä niille on tapahtunut sitten kaapelin keksimisen. Nyt ne voivat vedota ministeriön myöntämän "jatkoajan" päättymiseen ja velvoittaa asiakkaansa hankkimaan uudet, maksukorttipaikalla varustetut laitteet. Niihin on sitten helppo myydä maksullisia kanavapaketteja. Jopa aiemmin ilmaiseksi näkyneet lisäkanavat siirtyvät maksullisiksi.

Media on suhtautunut tähän viimeiseenkin digihölmöilyyn oudon pehmeästi. Jos asunto-, työllisyys- tai vaikka sosiaalipolitiikassa tehtäisiin vastaavaa, toimittajat olisivat haukkana paikalla ja esittäisivät vaikeita kysymyksiä.

Nyt tilanne on lähes päinvastainen. Tämän päivän Hesarissa Heikki Hellman syyllistää vitkuttelijoita, jotka eivät vielä ole hankkineet digilaitteita: "Hoi, ette kai te todella kuvittele, että te saisitte vielä yhden jatkoajan?".

Kyllä, juuri sitä me kuvittelemme. Se olisi vähintäänkin kohtuullista.

Hyvästi MHP?

Digisovittimeni ei enää löydä Yleisradion lähetyksistä MHP-dataa. Ilmeisesti YLE on kaikessa hiljaisuudessa lopettanut palveluiden tarjoamisen. Mitään tiedotetta asiasta en löytänyt, vaikka pengoin juuri äsken tiedotearkiston.

Se, että kukaan ei näytä edes huomanneen koko asiaa, kertoo toisaalta enemmän kuin puuttuva tiedote.

Jos MHP-sovellukset on todella lopetettu eikä kyse ole vain teknisestä häiriöstä, yksi aikakausi suomalaisessa digi-tv-seikkailussa on päättynyt.

Kun MHP-sovellukset toukokuussa 2002 alkoivat, odotukset olivat korkealla. MHP:stä piti tulla digitaalisen television varsinainen juju - se, joka tuo tietoyhteiskuntapalvelut, vuorovaikutteiset mainokset ja tv-shoppailun kotisohvalle. Mitään tästä ei toteutunut. Kaupalliset kanavat luopuivat MHP-kehityksestä keväällä 2005, YLE sinnitteli aina näihin päiviin asti. Nyt sen muxista viemä bittivirta on ilmeisesti vapautettu Ylen muiden kanavien käyttöön.

On silti noloa, että digi-tv:n alkuperäinen raison d´être on näin haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Samalla tavalla loppui aikanaan Nokian digisovitinvalmistus. Ei tiedotetta, ei ilmoitusta, ei uutista. Ei mitään. Helmikuussa 2006 joku vain äkkiä huomasi, että digisovittimien valmistus oli lopetettu jo edellisen vuoden puolella. Nyt oli ilmeisesti MHP:n vuoro.

Lepää rauhassa, M.H.P.