sunnuntai 1. marraskuuta 2026

Eväs kelpaa, evästeet eivät

Ylen juttu kertoo kanta-asiakkailta kerättävistä ostotiedoista. Asia nousee julkisuuteen säännöllisesti, mutta sitten kaikki taas jatkavat entiseen tapaan. Olen kirjoittanut aiheesta lukemattomia kertoja jo 15 vuoden ajan, tässä yksi uutinen 10 vuoden takaa, Silloin S-ryhmä pyörsi aiempia lupauksiaan ja alkoi kerätä summien sijaan tuotekohtaisia ostotietoja. Niistä on mahtanut kymmenessä vuodessa kertyä melkoinen tietokanta.

Tällä kertaa jutun ajoitus on kiinnostava, sillä viime viikolla kohistiin nettimedian evästemaksuista. Maksa tai suostu -mallin laillisuus on vielä epäselvä, mutta monet paheksuvat evästeiden käyttöä nettisurffailun seurantaan ihan jo periaatteesta. 

Kauppiaan seurantaan suhtaudutaan aivan eri tavalla. Erityisen kiinnostava on tämä kohta:

Kaupparyhmien mukaan asiakkaat myös haluavat personointia.

S-ryhmän omissa kyselyissä enemmistö on ollut tyytyväinen siihen, miten tietoja kerätään ja käsitellään. Kesko kertoo saavansa enemmän palautetta siitä, etteivät henkilökohtaiset edut ja suositukset ole tarpeeksi osuvia.

Asiakkaat siis suorastaan toivovat kauppiailta lisää seurantaa ja valittavat, ettei kohdennus toimi riittävän hyvin.

Nettiseuranta ja ostosseuranta noudattavat samaa mekaniikkaa ja kaupallista logiikkaa. Taustalla on halua personoida tarjontaa ja kohdentaa markkinointia. Miksi suhdautumme niin eri tavoin eväisiin ja evästeisiin? Tiedetään, että kanta-asiakaskortit sitovat asiakasta ja vähentävät kilpailua, jota kahden vahvan keskusliikkeen Suomessa ei muutenkaan ole kovin paljon. 

Lähikauppias tuntuu tutulta ja turvalliselta kasvottoman nettifirman rinnalla. Uskotaan, että suomalainen keskusliike noudattaa EU-alueen lakeja eikä luultavasti myy tietoja vieraille yrityksille (ainakaan kovin paljoa).

Sitten on tietenkin raha: kauppias maksaa bonusta siitä, että saa kerätä tietoja. Mediassa asiakkaan pitäisi maksaa välttyäkseen kohdennetulta mainonnalta. Aluksi nämä vaikuttavat toistensa vastakohdilta, mutta kysehän on lopulta samasta asiasta.

Kauppiaan maksama bonus on hyvitystä siitä ylihinnasta, jota hän on perinyt asiakkaalta. Bonus on asiakkaan omaa rahaa, josta osa tilitetään hallinto- ja tekniikkakulujen jälkeen takaisin hänelle. Ne, jotka eivät ota kanta-asiakaskorttia, eivät saa ylihintaa takaisin. Maksa tai suostu -periaate on ollut käytössä jo 10+ vuotta kaupan alalla.

He siis maksavat tietosuojastaan aivan samalla tavalla kuin ne, jotka maksavat 12 euroa mainoksettomasta Facebookista tai 5-7 euroa kotimaisen median lukemisesta ilman omia evästeitä.

Yksityisyys maksaa. 

Ylen jutussa on mukana kysely: oletko huolissasi siitä, miten paljon dataa yrityksille meistä kertyy?

Kyselyn mukaan teot ja ajatukset ovat ristiriidassa.

Kyselyssä moni on huolissaan kertyvän datan määrästä ja sanoo (=valehtelee) estävänsä tietojen keräämisen aina kun mahdollista. Teot puhuvat kuitenkin toista. Helppo tapa välttää tiedon keräämistä on olla ottamatta kaupan bonus-korttia. Silti melkein kaikki ottavat sen.

Itselläni ei vieläkään ole K- tai S-ryhmän korttia, eikä Lidlin "kannattaa skannata" -äppiä. Melkein kaikilla muilla on.

PS. Ylen jutussa siteerataan Target-ketjun mainoksia tyttären raskauden paljastumisesta. Yleinen ja paljon käytetty esimerkki, jossa kyse oli luultavasti vain sattumasta. Vielä 2012 mikään kauppaketju ei vielä tehnyt näin tarkkoja ennusteita asiakkaastaan. Mitkä tytön ostokset edes olisivat voineet paljastaa niin alkuvaiheessa olevan raskauden? Tarinan kertoi kaupan työntekijä, isää tai tyttöä ei ole tunnistettu, eikä Target ole vahvistanut tapahtunutta. 

Lisäys klo 18: Yle on julkaissut jatkojutun, jossa ihmiset kertovat olevansa tietoisia tietojen keräämisestä, ja se harmittaa heitä. Ihmiset kuitenkin hyväksyvät menettelyn, koska kyse on alennuksista (siis ylihinnasta, jota heille vähän palautetaan). 

– Pakollisesti joudun käyttämään, koska jotkut alennukset ovat pelkästään äpissä

Ei, et joudu pakolla käyttämään vaan siksi, että haluat säästää rahaa. Tämä on käänteisesti sama kuin verkkolehtien suostu tai maksa -evästeet. 

Ilmeisesti kuitenkin S- ja K-jäsenet voivat erikseen kieltää tietojensa keräämisen (tai ainakin niiden käytön profilointiin) menettämättä alennuksiaan.

16 kommenttia:

Teemu kirjoitti...

Voiko syynä olla se että kauppa(ketju) on tunnistettu (tietojen kerääjä) ja pääosin tiedetään mihin tietoja käytetään. Evästeissä taas monikaan tuskin tietää nimeltä yhtäkään kerääjää saatika sitä mihin tietoja käytetään.

Olavi Koskela kirjoitti...

Ei minullakaan ole minkään ketjun etukortteja . eikä tule. Mutta on jäänyt epäselväksi, tallentuvatko kassakuittiin kirjautuvat ostoskohtaiset tiedot pankkikortin tunnistetietojen kanssa johonkin rekisteriin. Olen välillä käyttänyt käteismaksua välttääkseni tämän (mahdollisen) tiedonkeruun, mutta käteisen hakeminen automaatista on taas oma vaivansa - ja kiire/laiskuus tahtoo usein voittaa,

Anonyymi kirjoitti...

Plussa kortilla saa kyllä päivittäin merkittäviäkin etuja, jos sattuu tarjouksia tarvitsemaan. En käytä sovellusta vaativia tarjouksia, siinä menee raja.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Sehän vain kertoo siitä, miten paljon ylihintaa kaupassa normaalisti peritään. Ja me, joilla ei ole korttia, maksamme kiltisti. Suostu tai maksa -peritaate käytännössä.

Zarr kirjoitti...

On merkittävä ero siinä, saako Kesko tai S-ryhmä tietää ruokaostokseni - tämä on vain nykyajan versio siitä sanooko lihatiskin tuttu myyjä "se tavallinen ulkofilee, eikös". Kyseinen lihamestari ei varmaankaan kerro ulkofileetottumuksistani sadalle eri mainostajalle jotta ne voisivat spämmiä minulle tarjouksia grillauskastikkeista. Kauppias itse saattaa toki moista spämmiä lähettää, mutta se kuuluu asiaan.

Käsittääkseni kumpikaan noista ketjuista jakaa tietoja korkeintaan yhteistyökumppaneille jotka on tarkkaan lueteltu eli ovat joko samaa konsernia tai ainakin kohtuullisen lähellä. K-Citymarketista saattaisi putkahtaa tarjous autovahasta tai lasinpesunesteistä jos ostan K-Autosta menopelin.

Tämä on aivan eri asia kuin vaikka Hesari jossa heti hs.fi:n etusivulla hyökkää sivuelementtejä tällä hetkellä 49 eri domainista. Jos mainosblokkerin (uBlock origin) ottaa pois päältä. Jos mainosblokkerin laittaa päälle, domaineja on ainoastaan 12. Eli toisin sanoen tietoja menee jossain muodossa 37 täysin satunnaiselle taholle jotka tekevät tiedoillani mitä lystäävät.

(Itse olen silti sanonut Keskolle että loppusummat ja plussapisteet saa tallentaa, tuoteryhmäkohtaisia tietoja ei tarvitse kerätä, kiitos). S-ryhmässä tulee lähinnä käytyä hotelleissa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kyse ei tietenkään ole pelkästä lihamestarista, vaan kaikista niistä kaupoista, joiden ostoksista kertyy pisteitä ja bonuksia. S-ryhmässä jopa omasta hautakivestä sai bonusta. Totta on, että evästeitä lähettävät ulkomaiset yritykset, joista emme tiedä juuri mitään. Toisaalta nettisurffailu on pitkälti anonyymiä, kun taas ostotiedot ovat aina sidoksissa oikeisiin henkilötietoihin.
Onko joku lukenut K/S-ryhmän käyttäjäsopimusta, mitä siinä sanotaan tietojen käytöstä tai myynnistä muille yrityksille?
On selvää, ettemme tiedä riittävästi kummankaan alan keräämistä tiedoista ja niiden hyödyntämisestä.

Zarr kirjoitti...

Tuossahan nuo ovat. Fine by me, koska adblock on ajossa ja raakadataa ei siirretä.

https://tietosuoja.kesko.fi/category/k_plussa#tietoa_digitaalisen_markkinoinnin_kumppaneista

Käytämme markkinoinnin personoinnissa kumppaniemme markkinointityökaluja. Markkinointityökalujen käyttö, joilla sisältöä ja markkinointia kohdennetaan ja personoidaan, ei lisää näkemiesi mainosten määrää, mutta auttaa meitä varmistamaan, että näkemäsi mainokset ovat arviomme mukaan sinusta kiinnostavia. Käyttämiämme markkinointityökaluja ovat esimerkiksi

Facebookin Conversions API ja Mukautetut yleisöt
Google Ads ja DV360
Alman Data Cleanroom
Sanoman Mukautetut yleisöt

Markkinointikumppanin yhteisrekisterinpito koskee esimerkiksi käsittelyä, jossa toimitamme markkinointikumppaneille sähköpostiosoitteesi ja/tai puhelinnumerosi perusteella muodostetun yksilöivän tunnistetiedon taikka tietoa vierailuistasi verkkosivuillamme kohdeyleisön muodostamiseksi, mainonnan kohdentamiseksi sekä mainonnan tehokkuuden analysoimiseksi. Yksilöivä tunnistetieto on matemaattisesti laskettu merkkijono, niin sanottu hash-arvo, joka toimii ainutkertaisena tunnisteena, ja joka ei ole palautettavissa alkuperäiseksi tekstiksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Toimimme markkinointikumppaneidemme kanssa osin yhteisrekisterinpitäjinä kerätessämme ja toimittaessamme henkilötietojasi esimerkiksi Metalle, Sanomalle tai Almalle heidän tarjoamiensa markkinointityökalujen käyttöä varten."

Kesko siis toimittaa keräämiänsä henkilötietoja Metalle, Sanomalle ja Almalle. Hmmm.

Anonyymi kirjoitti...

"Asiakkaat siis suorastaan toivovat kauppiailta lisää seurantaa ja valittavat, ettei kohdennus toimi riittävän hyvin."

Niin siis S-ryhmä ja K-ryhmä keräävät näitä mielipiteitä lähettelemällä heidän osuuskaupan jäsenyyden (S-ryhmä) tai muuten Plussa-kortin yhteydessä annettujen tietojen kuten sähköpostilla siten, että pyytävät käymässä täyttämässä heidän jollain kumppanilla kuten Webrobolilla olevan lomakkeen linkkiä seuraamalla, jossa on asiakaskohtaisesti yksilöivä tunniste.

Näissä asiakas kyselyissä kysellään tuotteista, asiakaspalvelusta jne. ja sitten siellä joukossa jossain välissä myös on että haluatteko lisää mainoksia ja että he keräävät tietoja, jotta voivat tarjota kohdennettuja tarjouksia jne.

Täytyy olla aika naiivi joka heillä kuvittelee ja sitten heidän kertomana uskoo, että heidän näytteensä asiakaskunnasta on riittävän edustava. Koska heillä on tuossa ilmiselvä valintaharha.

Koska, on täysin ilmeistä että ihmiset jotka eivät halua että heistä ei kerätä tietoja kävisivät antamassa näitä tietoja kun he ymmärtävät, että se yhdistetään heihin. Ja ne jotka haluavat, että heille mainostetaan sekä kohdennetaan tarjouksia jne. niin he siellä ovat tietysti yli edustettuina.

Jos tutkimusaineisto kerättäisiin siten, että siellä on heillä on tietoa keräämässä ihmisiä jotka joko kyselevät ja tallentavat tiedot asiakkaita haastattelemalla. Tai sitten siellä olisi lomakkeita joita voi täyttää, mutta johon ei mitään nimeä yhdistettäisi ja ennen kaikkea vielä jos siitä saisi jonkun pienen palkinnon, siis vaikka alennuskupongin kun palauttaa lomakkeen. Niin sitten otanta voisi olla edes vähän edustavampi, eikä niin selkesti vino kun mitä siitä väkisinkin tulee nykyisellä asiakaskohtaisesti yksilöivillä linkeilllä verkkokyselynä.

Se sitä en siis yritä kiistää, että on asiakkaita jotka haluavat vastaanottaa markkinointia, lukevat mainoksia ja metsästävät tarjouksia.

Kyse tässä kommentissa on ja oli vain siitä, että menetelmät millä he nyt johtopäätöksen vetävät, että suurin osa haluaa mainontaa ym. ei kestä tarkempaa tarkastelua ja on lähinnä joko tarkoitushakuisesti saatu heitä itseä miellyttävä tulos, jolla katsovat voivansa oikeuttaa sen mitä tekevät.

Jarmo kirjoitti...

>Kesko siis toimittaa keräämiänsä henkilötietoja Metalle, Sanomalle ja Almalle. Hmmm.

Toimittako mikäli ei ole kyseisen yrityksen asiakas eli ei ole tunnusta yrityksen palveluun?

Anonyymi kirjoitti...

Sitä pitäisi kysyä Keskolta ja S-ryhmältä itseltään, toimittavatko he kaikista käyttäjistä tietoja Metalle ja muille tietojen keräämistä harrastaville yhteistyötahoille. Vai onko heillä käytössä joku menetelmä, jolla voitaisiin poimia vain jo Metan ym. palvelua käyttäviä ja sinne reikisteröityjen tietoja joita välitetään heille.

Toki sellainen on teknisesti mahdollista, mutta mutta kun tiedämme että Meta tuskin luovuttaa ensin kaikkien käyttäjien tietoja Keskolle ja josta Kesko sitten poimisi jo Metan palveluja käyttävät.

Niin jo pelkästään se mikä on hieman todennäköisempää, että Keskon järjestelmät kyselisivät Metan API:n kautta avaimia käyttäen, että onko tämän nimien käyttäjä, jonka sähköposti-osoite ja puhelinnumero jo siellä niin he siinä luouvuttaisivat kaikkien Keskon Pluspiste järjestelmän asiakkaiden tiedot Metalle.

Ei, ei ole kumpikaan edellisistä kovin todennäköistä.

Joten todennäköisimpänä pidän sitä, he luovuttavat rahaa tai Metan mainostilaa vastaan kaikkien Pluspiste -järjestelmässä olevien tietoja Metalle.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Mutta Meta kerää kaikista selaimella verkossa liikkuvista tietoa ja tekee niistä varjo profiileja joka tapauksessa, vaikka se ei kykenisi heti yhdistämään tietoja käyttäjään.

He tekevät sen jos luot myöhemmin tunnuksen tai jos se saa jostain muualta ostetusta tai sille muuten luovutetusta tiedosta selville, että tiedot yhdistyvät nyt jo aiemmin luotuun varjo-profiiliin, niin he sen tekevät tietysti.

Joka kerta kun näet jossain sivuilla Facebook peukun, niin se kuva haettiin Metan palvelimilta. Jos et ole kieltänyt keksejä kolmannen osapuolen sivustoilta (ts. ei siltä missä sen peukun muualla näit), niin selain lataa keksin Metalta, jolla voivat yhdistää tietoja sivulla käyneistä.

Jos olet kieltänyt kolmannen osapuolen keksit, niin he käyttävät usein vielä muita selaimessa olevia keinoja siihen mikäli pystyvät.

Mainosten estämiseen tehdyt selaimen lisäosat (uBlock Origin, AdBlock, Ghostery, jne) estävät tätä varsin hyvin. Ei aina täydellisesti koska kyse on kissa-ja-hiiri leikistä jossa tietoja keräävät keksivät kaikkein aikaa uusia menetelmiä, josta sitten hetken päästä estämistä tekevät havaitsevat ne ja sen jälkeen ne estetään.

Javascriptin poistaminen käytöstä olisi tehokkaimpia estämisen keinoista. Mutta jo pitkään hyvin suuri osa sivustoista ei sitten toimi kun sivun luominen perustuu suurelta osalta sen käyttöön ja tyyli-tietojen kanssa.

Meta ja muut jotka tietoja keräävät ottavat siis tietoja kaikista ja kaikesta selaimilla verkossa liikkumisesta sen varalta aina kun se on niille mahdollista. Sillä ajatuksella, että tietoa voidaan yhdistellä henkilöihin myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Mobiililaitteiden sovelluksilla kerätään aivan yhtä lailla ja se onkin yksi niiden sovellusten tärkeimpiä tarkoituksia miksi niitä suuri osa tekee ja antaa ilmaiseksi käyttöön.

Sekään, että mobiili sovellus (jatkossa vain sovellus) on luotetun ja hyvän maineen firman sovellus ei takaa sitä että heidän sovellus ei kerää ja luovuta tietoja ulkopuolisille.

Koska, useimmat sovelluksien tarvitsijat eivät tee itse niitä sovelluksia.

Niitä teetetään hyvin paljon alihankintana. Alihankkija jolta firma sovelluksen tilaa on monenlaisia. Osalla on omia toteuttajia, mutta myös osa heistä siirtää toteuttamisen yhteistyötä tekevälle alihankkijalle viimeistään jos heillä on isompia ja tärkeämpiä asiakkaita eikä ehditä tekemään itse. Ja osa sovelluksien tekemistä asiakkaille markkinoivista siirtää sen aina eteenpäin toimien vain jälleenmyyjänä tekijöille.

Varsinaiset ohjelmiston tekijöistä riippuu paljon mitä sovellukseen päätyy.

Sovelluksia ei ole juuri -80 luvun puolelta lähtien enää tehty ns. alusta asti. Sovellusten mobiililaitteisiin, tausta-järjestelmiin sekä yleensäkin vähänkään isompia ohjelmistoja kehitetään sitä varten tehdyllä ohjelmoinnin työvälineillä, jotka luovat ensin ohjelmiston rungon jonka tyyppi valitaan aluksi jostain sinnepäin sopivasta mallista.

Sovellusta tehdessä käytetään valmiita komponentteja, moduleja ja kehikkoa (framework), joita tekijä(t) käyttävät toiminnallisuuden tekemiseen. Pääosa sovelluksen tekemisestä on ensiksi tarvittavan tieto-mallin suunnittelu ja sitä tarvittavien rakenteiden luominen, käyttöliittymän suunnittelua, edellisten yhdistämiseen tarvittavaa liimaa yhdistettynä sovellukseen tarvittavaan toiminnan logiikkaan, komponenttien (unit) ja käyttäjäkokemuksen testeihin jne.

Sovellusten tekeminen, jos se ei ole kuten useimmiten ei ole niitä tarvitseville ydin osaamista, on helpompi teettää ja hankkia se niitä enemmän tekeviltä. Vain jos osaamista ja resursseja itse tekemiseen on niin sitten se voi olla järkevää niille jotka siihen kykenevät. Mutta useimmat eivät siis kykene.

No mikä ongelma tässä sitten on?

Se että jotkut näistä sovelluksia alihankintana tekevät ovat keksineet, että he voivat lisätä 'telemetria' (lue: tietoja kerääviä lisäosia) sovelluksiin, perustellen sitä 'käyttäjäkokemuksen kehittämisen ja parantamisen välineenä' lisäten sitten vain sivulauseessa maininnan asiasta tilaajan dokumentaatioon ja josta ne ehkä päätyvät sovellusta käyttävälle esitettävään käyttöehtoihin, joka käyttäjän on hyväksyttävä jotta voi sovellusta käyttää.

Sitä mihin nämä telemetrian avulla kerätyt tiedot sitten lopulta päätyvät harvemmin kerrotaan. Jos ja kun sovelluksen teettäjä ei huolehdi riittävästi, niin tekijöiden ketjussa voi olla niitä jotka keksivät että he saavat lisätuloa myymällä nämä tiedot data-brokereille. Niillä tuloilla voinee subventoida sovellusten tekemisen hintaa tilaajalle ja saada etua tarjouskilpailuissa olemalla joskus edullisin.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Alla muutamia linkkejä, joilla voi testailla selaimella mitä tietoja selatessa myös kirjautumatta voidaan kerätä.

Käytetyimpien some sivustojen kirjautumisen tilan testaus:

* Social Network Login Status Detector Demo

Selaimen testailuun työkaluja

* Browser Spy - Browser information and privacy tests

* Am I Unique ?

Electronic Frontier Foundation ohjeita:

* Cover your tracks
* Surveillance Self-Defense - Tool Guides

Kannattaa testata vaikka myös, VPN:n kanssa ja todeta itse, että sen käyttö ei yksin merkittävästi vähennä seuraamisen ja tietojen keräämisen mahdollisuuksia.

Anonyymi kirjoitti...

Järvinen: "Kauppiaan maksama bonus on hyvitystä siitä ylihinnasta, jota hän on perinyt asiakkaalta."

No höpsistä ole. Tämän vuoden ostoista (3000€) olen saanut bonuksia noin 15 euroa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kaupan asiakkaille maksavat rahat voivat olla peräisin vain asiakkailta itseltään. En väittänytkään, että kaikkea perittyä ylihintaa maksettaisiin takaisin, mutta pieni osa sentään : -)