sunnuntai 11. lokakuuta 2026

LG-television vakoilu on yhä arvoitus

Televisioiden vakoilutoiminnoista on uutisoitu jo useaan kertaan, mutta silti äskettäinen LG-kohu yllätti. Salakuunteleeko televisio puhetta ja lähettää sitä jonnekin netin kautta? Seuraako TV mitä ohjelmia sillä katsotaan?

Asian selvittäminen ei ole helppoa. Kävin tarkistamssa oman 65-tuumaisen LG Oled-mallin asetuksia ja yllätyin, miten paljon niitä löytyi. Ilmeisesti asetukset ovat lisääntyneet firmware-päivitysten myötä, mikä on tosi ovelaa valmistajalta. Uusia vakoilutoimintoja voidaan tuoda käytännössä salaa, sillä katsoja ei tutki valikoita eikä osaa kytkeä toimintoja pois päältä.

LG:n tapauksessa seuranta-asiat on sijoitettu (piilotettu?) System > Additional Settings -alakohtaan ja jotain on myös AI Recommendation -listassa. Osa niistä oli päällä, osa ei. Osa asetuksista on selkeitä, osa ihan outoja. Onneksi valikon vieressä on pieni kuvausteksti.

Home Promotion?

Home Settings on helppo tapaus. Sen Promotion liittynee aloitusnäyttöön, ei omaan kotiin. Kaikista asetuksista ei tiedä, onko niillä mitään vaikutusta Suomen oloissa.

Onkohan sisältösuositus käytössä Suomessa?

Selkeitä mainosasetuksia ovat ainakin AD Tracking ja Live Plus.

Live Plus on selvää urkintaa.

Live Plus oli omassa televisiossani päällä, vaikka ohje kertoo sen tarjoavan "enhanced viewing experience and personalised services". Tämä kannattaa tietenkin poistaa.

Sitten on vielä Limit AD Tracking sekä siihen liittyvä tunniste, jonka voi resetoida.

Reset AD ID.

Hieman yllättää, että televisiossa on samanlaiset yksilölliset laitetunnisteet kuin mobiililaitteissa. Tämänkin käytön voi sammuttaa.

Varmuuden vuoksi sammutin myös HbbTV-toiminnon, joka mahdollistaa mm. äänestämisen joissakin ohjelmissa.

Parin viikon ajan avasin television Maikkarin tai Nelosen kanavalle ja annoin sen olla päällä ilman, että kukaan katseli tai vaihteli kanavia. Neljän tunnin jälkeen television uniajastin sammutti laitteen itsestään. 

Reitittimen laskuri on epätieteellinen, koska se interpoloi vuorokausikäyrät jatkuviksi. Oikeasti niiden pitäisi olla mittauspisteiden kohdalla pylväitä. 

Vuorokauden lähetysmäärä kellonajan perusteella.

Vuorokausinäyttö kertoo, että dataa siirtyy eniten heti päälle kytkemisen jälkeen, sitten siirtomäärät tippuvat (jokaisessa vuorokausikäyrässä sama kuvio). Hyvä puoli on, ettei televisio siirtänyt mitään silloin, kun se oli sammutettuna.

Television lähettämän datan määrä päivittäin.

Datasiirto 10.10. näyttää tavallista pienemmältä, koska televisio oli auki hetken toisen vuorokauden puolelle asti.

Mitä tästä voi sitten päätellä? Neljän tunnin aikana televisio lähettää noin kaksi megatavua dataa. Siitä osa menee Youtubelle, Applelle, Netflixille ja Amazonille, mutta suurin osa siirtyy salattuna jonnekin, mitä ei voi nähdä (TLS/SSL). Kyse voi olla sovellusten päivitystarkistuksista tai vastaavista, mutta määrä tuntuu silti paljolta. Latausliikenne on vain vähän lähetystä suurempaa, mikä tuntuu oudolta. Yhtään varsinaista sovelluspäivityksen latausta ei osunut ajanjaksoon.

LG:llä on oma tili, jota televisiossa ei otettu käyttöön. Itselläni on kyllä LG-tili toisesta vanhasta laitteesta johtuen, mutta sille ei televisiossa ollut kirjoitettu salasanaa, eikä se voinut siten olla käytössä.

Jää arvailujen varaan, mitä dataa televisio lähettää. Ainakaan näytön kuvat eivät voi olla kyseessä, koska silloin datasiirto olisi paljon suurempi. Tai ehkä kuvia otetaan vain kanavia vaihdeltaessa? Pitää vielä jatkaa kokeiluja simuloimalla todellista katselua.

Kaikkein suurin kysymys jää kuitenkin ilmaan: mitä tällä datalla tehdään? Miten televisio voi kytkeä tiedot käyttäjään, jos tämä ei rekisteröi tiliä, ja jos tiedot ovat anonyymejä niin missä LG niitä hyödyntää? Suomen TV-mainoksiin niillä ei voi vaikuttaa eikä ainakaan tv-katsojalle näytetä suoraan nettimainoksia. Jos käyttää Youtubea tai Netflixiä television kautta, tiedot voivat vaikuttaa johonkin, mutta ainakin Netflix saa tiedot katselustaan joka tapauksessa.

LG-television salainen elämä jää siis vieläkin salaisuudeksi. Ja juuri se on ärsyttävää: olemme kuin koekaniineita, jotka tietävät olevansa seurannan kohteita, mutta eivät tiedä mitä tiedoilla tehdään.

Katso myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/09/kuka-liikkuu-verkossasi-kolumni.html

Lisäys 16.10.2026

Kanavien vaihtelu ei juurikaan näytä vaikuttavan lähtevän datan määrään. Avasin television klo 21 ja vaihtelin kanavia muutaman tunnin ajan, aivan kuin televisiota katseltaisiin. Sen jälkeen 4 tunnin uniajastin jäi odottamaan aktivoitumistaan. Datasiirron määrissä ei juuri näy eroa.

Kanavasurffailua ja sitten 4 h uniajastin.

Seuraavana iltana tein saman, mutta sammutin television itse neljän tunnin käytön jälkeen. Tämäkään ei juuri näkynyt datasiirrossa.

Neljä tuntia kanavasurffailua.

Entä jos palauttaisin urkinta-asetukset takaisin käyttöön? Poistin mainosrajoituksen (Limit AD Tracking: OFF) ja Live-seurannan (Live Plus: ON). Sitten taas neljä tuntia satunnaista kanavien vaihtelua.

Lupa seurata.

Näilläkään luvilla dataliikenne ei juuri muuttunut (kuvassa näkyvä All clients on virhe, koska näyttö ei päivity täysin asetuksen vaihdon jälkeen). Kanavien vaihtelu lisää saapuvan datan määrää. 

Toistaiseksi johtopäätös on, ettei ainakaan tämä LG 65-tuumainen malli lähetä tietoa mainostajille Suomen olosuhteissa. Dataa kuitenkin liikkuu, varsinkin televisioon päin (downstream), eikä sen käyttötarkoitus ole tiedossa. 

Lisäyksiä:

Seuraavissa kuvissa aina seuranta päällä (Live plus: ON ja Limit Ad Tracking: OFF).

Kanavana MTV:

Datasiirto 19.10.2026, kanavana MTV.

Huomio kiinnittyy 155 megatavun latausmäärään.

Seuraava päivä, samat parametrit:

Datasiirto 21.10.2026, kanavana MTV.

Jälleen suuri määrä ladattua dataa (nyt 306 Mt).

Seuraava päivä, mutta nyt kanavana Nelonen:

Datasiirto 22.10.2026, kanavana Nelonen.

Sattumaa tai ei, nyt latausmäärä vain 335 kilotavua (tuhannesosa edellisen päivän lukemasta Maikkarin kanavalla). 

Kesäajan loppu (Nelonen).

Edellisten tapaan mainosseuranta sallittu, kanavana Nelonen. Aamuyöllä klo 4 pieni datasiirto molempiin suuntiin juuri, kun kesäaika loppuu. Mitä mahtoi sammutettu televisio silloin tehdä?

Lukemissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa, joten arvoitus sen kuin syvenee.

12 kommenttia:

Teemu kirjoitti...

Se on aika helppo selvittää Wiresharkilla ja läppärillä, jonka Wi-Fi- ja LAN-adapterit on sillattu: mihin televisio liikennöi ja kuinka paljon dataa siirtyy.

HTTPS/TLS-liikenteen sisältöön ei suoraan näe, mutta kohde-IP, usein myös palvelinnimet, sekä siirretyn datan määrä ja ajoitus näkyvät.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos aikaa järjestyy, tämä olisi hyvä testi.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä videossa hieman osviittaa siitä, joku juurikin tehnyt capturen kaikesta mitä LG verkossa yrittää tehdä:

Gamers Nexus Said LG TVs Spy on You. I Tapped One to Find Out
https://www.youtube.com/watch?v=Sg9tUEk1c7A

Itse ratkaisin aikanaan tämän siten että en koskaan päästänyt Samsungiani verkkoon edes kertaakaan. Se on oikeasti vain iso 65-tuumainen näyttölaite johon kuvasignaali tulee tavalliselta Windows-PC:ltä jossa kaikenlaiset seurannan estot väännetty melko tiukoille. Lisäksi laitteet eivät tue HEC:iä (HDMI Ethernet Channel), joten kyllä se töllö aika eristetty on.

Anonyymi kirjoitti...

Tämmoista kerrottiin: https://www.facebook.com/share/v/1DtLSzfpKJ/

Petteri Järvinen kirjoitti...

En ala katsella puolen tunnin yksinpuhelua aiheesta. Ei ihme, että lukutaito rapistuu ja aika kuluu. Ilmeisesti pointti oli se, että televisioita myydään halvalla, koska tulot kerätään urkinnasta. Mutta missä tätä tietoa suomalaisten tapauksessa hyödynnetään? Missä ovat mainokset?

Petteri Järvinen kirjoitti...

Gamers Nexus -video on hyvä johdatus OSI-malliin ja dataliikenteeseen bittitasolla, mutta edelleen jää selvittämättä, mitä tiedoilla tehdään, mihin ne vaikuttavat ja miten ne yhdistetään katsojaan/kotitalouteen. Suurilla markkina-alueilla tilanne on varmaankin eri kuin Suomessa, ja EU:ssa GDPR rajoittaa muutenkin toimintaa.

Anonyymi kirjoitti...

@Petteri

En jaksa katsoa niitä Gamers Nexus videoita uudestaan, mutta joko niissä tai sitten HN:ssä käydyssä keskustelussa nousi esiin se, että LG televisiot kerävät käyttöpaikasta tietoja monella eri tapaa. Ei vain sitä mitä kanavia katselet ja mitä nappeja kaukosäätimestä painelet.

TV:t skannaavat bluetooth ja WiFi ympäristöä vähän väliä vaikka et kumpaakaan konfiguroisi käyttöön käyttöliitymästä. Siis se, että pidät LG TV:n langattoman verkon ja bluetooth option konfiguroimatta, ei estä laitetta skannaamasta ja keräämstä tietoa ympäristöstä jossa sitä käytetään.

Sillä paikkatiedon saa ihan samalla tavalla kun vaikka macOS läppäri Maps.app ohjelmaansa kun sinulla vain on WiFi käytössä ja pääsy internetissä oleviin palveluihin.

Siitä ajasta kun Googlen ym. autot kiersivät kuvaamassa ja GPS:n avulla yhdistivät WiFI tukiasemien BSSID ja SSID:t tietokantohin on aika ajanut ohitse. Eikä sitä ole tarvinnut tehdä enää StreetView kuvauksen autiolla pitkään aikaan, koska Androidit ja Applen iPhonet voi kerätä saman tiedon ja näin tiedot päivittyvät paljon nopeammin tietokantaan josta sitten vaikka se macOS ja Googlen selain paikkatietoja kyselee laitteista joissa ei GPS:tä ole. Samalla tavalla LG:n ei tarvitse kun skannata WiFi ympäristö ja ne tietää missä televisio on.

Mutta sen mukaan mitä niitä tutkineet on saanet selville ja sen perusteella myös osaavat arvata, että kun TV:ssä on bluetooth, samalla tavalla he haistelevat ja keräävät kaikkien kuultavissa olevien bluettooth laitteiden tiedot mitä niistä voi bluetooth-verkkoliikenteestä ja niiden MAC ym. osoitteista päätellä.

TV:ssä oli useita mikrofoneja, joista asian selvittäminen jäi kesken mihin niitä oikeastaan käytetään. Myös uusien TV:n osassa perusmalleja paremmissa kauko säätimissä on mikrofoni tai useampi. Ja koska mikrofinina voi käytännössä käyttää mitä hyvänsä värähtelevää pintaa. Niin ei ole pois suljettua, että vaikka nyppisit kaikki mikrofonit niistä irti, niin se iso näyttöruutu voi myös toimia herkkänä mikrofonia, jos siinä on MEMS anturi kuten mobiilipuhelimen liiketunnistimena on.

Siis LG TV:t eivät kerää tietoa vain siitä ethernetistä johon sen ehkä kytket. Ne kerää erilaisilla antureilla kaikenlaista mitä nyt voivat ympäristöstä kerätä ja sitten laskevat näistä vähintäänkin tiivisteitä kuten myös TV:n näytöllä esitetystä materiaalista, mikrofonien keräämsästä änestä jne, jotka lähettävät verkon yli heidän palveluun jatkokäyttöä varten. Ja jos verkkoyhteys ei ole käytössä, niin ne keräävät näitä tietoja niin kauan kun 16GB eMMS muistikortilla sille tilaa on varattu ja lähettävät tiedot sitten myöhemmin jos ja kun laite kytketään verkkoon.

Sen tutkimista tekisivätkö he myös sitä, että jos naapurustosta löytyy avon WiFI tai kenties ehkä myös joku oletussalasanoilla oleva WiFi purkki, niin ne yrittäisivät myös käyttää sitä verkkoon pääsemiseen kannattaisi jonkun selvittää.

TV-valmistajat on jo kauan sitten tehneet erilaisia markkinointi testejä ja kokeiluja TV-yleisön ja kotona laitteita käyttävien kotona. Jos asia kiinnosta, niin kannattaa etsiä Googlella vaikka "McDonalds SilverPush".

Siitä mitä TV-valmistajat näillä kerätyillä tietoja tekevät tiedetään, että ainakin kuten Google kerää heidän verkko-sovellusten ja mobililaitteiden käytöstä tietoa, jota he jalostavat ja myyvät rajapintojen kautta mainostajille mainosnäkvyyttä. Niin LG ja muut ACR:ssä mukana olevat TV-valmistajat subventoivat laitteiden myyntihintaa mainosten kohdentamisesta saaduilla tuloilla.

Mitä muuta he ehkä tekvät sillä, niin siitä ei voi saada selvyyttä näitä laitteita tutkimalla vaan sen asian selvittämiseen tarvitsisi tehdä näihin firmoihin viranomaisten toimesta tietoturvatarkastuksia. Ei näistä muuten mitään selvyyttä voi saada.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Mutta sen mukaan mitä niitä tutkineet on saanet selville ja sen perusteella myös osaavat arvata, että kun TV:ssä on bluetooth, samalla tavalla he haistelevat ja keräävät kaikkien kuultavissa olevien bluettooth laitteiden tiedot mitä niistä voi bluetooth-verkkoliikenteestä ja niiden MAC ym. osoitteista päätellä.

Ja mitä näillä bluetooth-tiedoilla sitten voisi tehdä? Mitä ne paljastavat, jos television sijaintia tai katsojan henkilöllisyyttä ei tiedetä? Puhelinten MAC-osoitteet vaihtuvat, joten niistä ei ole seurannan kannalta iloa, tuskin muistakaan kodin laitteista.

Bluetooth haistelee ympäristöään, jotta tunnistaa langattomia kuulokkeita, ehkä kaukosäädintäkin. Voidaan sitten spekuloida muutakin käyttöä: ehkä bluetooth-puhelimen tunnistaminen television lähellä kertoo televisiolle katsojan henkilöllisyyden. Sitten hänelle voidaan jossain nettikanavassa kohdentaa katsotun tv-ohjelman perusteella mainontaa. Itse katson niin vähän televisiota, etten ole huomannut sillä vaikutusta näkyviin mainoksiin. Onko joku muu huomannut?

Televisiossa näkyviin mainoksiin urkinta ei voi vaikuttaa, ei ainakaan Suomessa. Striiming-palveluihin niilläkin voisi olla vaikutusta.

Onhan näitä teknisiä mahdollisuuksia. Eri asia sitten, mitä on järkevää - ja laillista -tehdä. Siksi asia jää yhä avoimeksi.

Anonyymi kirjoitti...

@Petteri

Ja mitä näillä bluetooth-tiedoilla sitten voisi tehdä? Mitä ne paljastavat, jos television sijaintia tai katsojan henkilöllisyyttä ei tiedetä? Puhelinten MAC-osoitteet vaihtuvat, joten niistä ei ole seurannan kannalta iloa, tuskin muistakaan kodin laitteista.

Kuten jo totesin, TV:n valmistajille itselle riittää että tiedolle jota he keräävät riittää ostajia, jotka ovat valmiita siitä tiedosta maksamaan. He myyvät sitä data-brokereille, jotka sitten jalostavat edelleen muun kerätyn datan kanssa siitä maksaville.

Wlan seuraamista on vaikeutettu mac-osoitteiden vaihtumisella, mutta uusissakin puhelimissa "Private Wi-Fi Address" oletusarvo on fixed ja joka tarkoittaa että puhelin generoi uniikin mac-osoitteen kun se assosioituu langattomaan verkkon ja pitää sen samana. Käyttäjä voi vaihtaa erikseen asetusta, puhelin siis oletuksena sitä edelleen automaattisesti tee.

Verkkoon assosioimaton puhelin lähettelee välillä probing "Onks täällä ketään?" kehyksiä. Näissä kehyksissä on paljon muutakin tietoa kun se satunnainen mac-osoite. Niissä tietoa laitetyypistä, tuetuista protokollista jne. Nämä on niin sanottuja Information Elements osia kehyksissä ja niihin monet valmistajat lisäilee omia kenttiä, mikä helpottaa laitteiden yksilöintiä.

Puhelinmet myös huutelevat verkkojen nimiä joita niihin on määritelty. Varsinkin jos olet joskus käyttänyt WLAN:ia, jonka nimi on piilotettu (beacon off), muuten puhelin ei voisi koskaan havaita milloin se on kuuluvuuden alueella. Puhelin siis ei ole vain passiivinen langattoman verkon kuuntelija silloinkaan kun sillä ei ole langatonta mihin sillä on yhteys.

Bluetoothissa vasta BLE:ssä on IRK (satunnaist mac-osoitteet), jolla L2 tason mac-osoitteiden seuranta vaikeutuu. Perinteisssä BL:SSÄ se huutelee laitteen nimeä mac-osoitetta ja nimeä vähän väliä.

Ja jos olet yrittänyt viimeisen 10v aikana iPhoneista bluetoothia pysymään pois päältä, niin lienet todennut että se palaa aina päälle itsestään vaikka sitä pois kytket. Apple ja myös Google jolla on nykyisin niitä AirTag seurantalaitteita haluavat, että BLE on aina päällä koska heidän tägien toiminta perustuu siihen, että puhelimet kuulevat heidän tägien signaalin ja sitten välittävät nämä GNSS tiedolla jalostettuna heidän palveluihinsa. Ja kun BLE on samassa radiossa kun perinteinen BL niin BL huhuilulta ei voi käytännössä välttyä.

Mobiililaitteta on paljon ihmisillä mukanaan ja kun samat laitteet ovat kuulolla samoissa paikoissa, niin ne myös kertovat ihmisten liikumisesta ja sijainneista vaikka heitä ei siellä voitaisi identifioidakaan niin silti.

Jos TV on samassa verkossa puhelimen ja modernien läppärien käyttisten kanssa, jotka kaikki jo oletuksena myös tukevat mDNS / SD-DNS palveluja. Niin että ne löytävät muut samassa verkossa olevat laitteet, niin nämä kyselyt ja niihin vastaukset kulkevat vielä pitkälle avoimina siinä verkossa. Osa huhuilusta on broadcastia ja multicastia ja niiden vastaukset sitten usein unicastia.

Professori Latanya Sweeney (Harvard / Carnegie Mellon) teki tutkimuksen. Hän osoitti jo vuonna 2000, että pelkästään syntymäaika (pv/kk/vv), sukupuoli ja 5-numeroinen postinumero riittävät yksilöimään täysin nimen rinnalla 87 % kaikista Yhdysvaltojen asukkaista. Kun nämä kolme "viatonta" julkista tietoa yhdistetään, syntyy niin uniikki sormenjälki, että kuviteltu anonymiteetti katoaa täysin.

Moni ei tule ajatelleeksi, että birthday-paradox kaltainen täsmäämine datassa syntyy paljon helpommin kun sitä yleensä odotetaan voivan tapahtua ja juuri se on se miksi joskus pienetkin tiedot yhdessä voivat muodostaa avaimen, joka riittää yksilöintiin.

Anonyymi kirjoitti...

... jatko

Kun kerätystä datasta voidaan löytää riittävän paljon yksilöityjä tietoja, niistä voidaan vetää johtopäätöksiä mitkä näistä liittyvät toisiinsa eri paikoissa ja aikoina sekä päätellä sosiaalisia verkostoja, ketkä tapailevat ketäkin, kuka nukkuu kenenkin kanssa ja keillä on samat työpaikat ja harratuskset. Näitä TV:tä on näyttöinä joka puolella ja firmoissa, lääkäriasemilla, hammaslääkäriellä, liikuntapaikoissa ja missä nyt ihmiset kulkevat tai odottelevat jotain viihdyttämässä heitä.

TV:t voivat kerätä dataa myös vain valmiustilassa ollessaan. Ja nykyiset langattoman verkon piirit mitä käytetään tukevat yleisesti myös mesh verkkoja, siten kuten Amazon Echo on tehnyt ns. Amazon Sidewalk tekniikalla. Eli jos lähistöllä on muita saman valmistajan laitteita, niin se voi löytää keinoin päästä jakamaan yhteyden internetiin vaikka et edes konfiguroi koko WiFi verkkoa TV:lle. Ja samalla tavalla jos käyttäjä on asentanut puhelimelle LG LG ThinQ -sovelluksen, mutta estänyt reititimestä TV:n pääsyn internettiin, niin TV voisi reitittää Wi-Fi Directiä käyttämällä yhteyden puhelimen kautta internetiin.

Ja se, että SmartThings, Matter ja Thread ovat alkaneet yleistyä kodinkoneissa joissa on älyä & verkkoyhteys sopivat hyvin reiteiksi, mitä kautta TV voi päästä interettiin.

Thread on IP-pohjainen (IPv6) matalan virran mesh-verkko (perustuu 802.15.4-standardiin). Kun ostat uuden television, se toimii automaattisesti niin sanottuna Thread Border Routerina. Se tarkoittaa, että TV muodostaa itsenäisen IPv6-mesh-verkon kaikkien kodin (ja mahdollisesti naapuruston) muiden Thread-laitteiden (kuten älylamppujen, sensoreiden ja muiden televisioiden) välille.
Vaikka siis katkaisisit television oman Wi-Fi-yhteyden, se pystyy kommunikoimaan tämän IPv6-mesh-verkon kautta muiden laitteiden kanssa, joilla saattaa olla reitti ulkomaailmaan.

Esimerkiksi yritysten langattoman verkon paikannustiedella voidaan käyttää ihan legitiimisti tilojen käyttöasteiden seuraamiseen ja myös vaikka palohälytyksen tms. sattuessa nähdään että tyhnjenikö rakennus ihmisistä ja missä siellä kenties on vielä ihmisiä.


Televisiossa näkyviin mainoksiin urkinta ei voi vaikuttaa, ei ainakaan Suomessa. Striiming-palveluihin niilläkin voisi olla vaikutusta.

Taisit ymmärtää hieman väärin mitä sillä TV:N ja puhelimeen ihmiskorvlle kuulumattomalla äänllä oikein tavoiteltiin. Sen idea oli välittää TV:ssä katsotusta ohjelmasta lähistöllä oleville moobiililaitteille jossa oli kokeilussa käytetty sovellus. Ja sitten tämä sovellus välitti puhelimesta tiedon pilvipalveluun, sen puhelimen selaimen identifiontitiedoilla jolloin sen katsotun TV ohjelmassa ollutta tuotesijoittelua koskevaa mainontaa voitiin kohdentaa sen puhelimen käyttäjälle kun hän surfailee verkossa. Tyyliin "Hei, se hyvän näköinen mekko jonka näit sillä ohjelmassa olevalla henkilöllä non nyt tarjouksessa meillä" ja sitten linkki mistä voi siirtyä tilaamaan sen itselle.

ps. pahoittelut pitkästä kirjoituksesta, tämäkin on vain pintaraapaisu kaikesta mitä sisältyy datan keruuseen ja data-brokerien toimintaan.

Anonyymi kirjoitti...

Se on ohjelmoijasta kiinni onko disabled oikesti disabled vai enabled.
Lisäksi täytyy huomata kumminpäin kysytään
esim. disable-axfr=no tarkoittaa että axfr on enabloitu

Anonyymi kirjoitti...

"Slidebean" kanava youtubessa selosti ymmarrettavasti miten tv-kuvan screenshotista otetaan "sormenjalki" joka on tavuina naurettavan pieni.

Toisessa paassa on sitten toki palvelinrypas jonne on keratty kaikkien mahdollisten elokuvien ja ohjelmien sormenjaljet verrattaviksi.

Sitten yhdistetaan nuo tv:n nuuskimat bluetooth ja wifi tiedot seurantatietoihin muista lahteista (google, facebook, jne) niin tiedetaan mitka puhelimet, ja sita kautta ketka ihmiset, katsovat ohjelmaa.

Kovasti kiinnostaisi viela tietaa miten tuosta tiedosta oikeasti hyodytaan satojen miljoonien dollarien arvosta. Itse en ole koskaan huomannut kohdennetun mainonnan olleen omalla kohdallani kiinnostavaa. Tai sitten se toteutettu niin ovelan huomaamattomasti etten ole huomannut..