Nyt alkaa olla lähellä kynnys, joka liittyy peruskäyttäjän vaihtamiseen Windowsista Linuxiin. Sitä ei nimittäin juuri enää ole. Ensimmäistä kertaa Linux alkaa olla niin toimiva, että käyttö onnistuu muultakin kuin nörtiltä. Ulkoasu on kloonattu Windowsista ja nettijutut toimivat ongelmitta.
Vain Office-sovellukset ovat yhä kompastuskivenä. Niitä ei saa järkevästi toimimaan, eikä Libre Office riitä vaihtoehdoksi. Mutta lähellä ollaan! Jos Microsoft erehtyisi julkaisemaan Officesta Linux-version, monet padot murtuisivat.
Kerroin ongelmasta, joka syntyi Zorin-Linuxin asentamisesta v. 2011 käyttöönotettuun Dell-pöytäkoneeseen. Kaikki näytti menevän hyvin, mutta heti ensimmäinen selaimen (Brave) käynnistys hyydyttää koneen täysin, joka ikinen kerta. Ajuriongelma selvästikin, mutta hankala juttu ratkaista.
Sen jälkeen olen asentanut Zorinin moneen muuhunkin vanhaan Windows 10 -koneeseen ja ongelmaksi on noussut ihan toinen asia: koneet ovat liian uusia. Niissä on secure boot, joka sallii kyllä asentamisen usb-tikulta, mutta käynnistyksessä kiintolevyä ei enää löydy. Se näyttää täysin hävinneen.
Monien kokeilujen jälkeen onnistuin saamaan Zorinin toimintaan muutamassa vanhassa HP:n läppärissä ja HP:n pöytäkoneessa. Ja pakko myöntää, että ne toimivat hyvin! Kaikki tuntuu jotenkin nopeammalta kuin Windowsissa ja päivitykset sujuvat automaattisesti. Jossain vaiheessa nekin loppuvat, mutta hiljaa hiipumalla eikä sellaisella mediarumballa pakotettuna kuin Windows 10:ssä tapahtui.
 |
| Työpöytä kuin Windows. |
Yksi asia on edelleen Linuxin Akilleen kantapää: ohjelmien asennukset. Sudo apt install näyttää toimivan hyvin, se jopa tunnistaa ellei haluttua ohjelmaa ole saatavilla ja ehdottaa toista asennuspaikkaa. On flatpakia ja vaikka mitä. Pitääkö valita deb vai ubuntu-versio? Versionumeroita on loputtomasti. Haiskahtaa nörtiltä.
Toisaalta hieno juttu on siinä, että asentamani sovellukset ovat menneet automaattisesti jopa oikeille paikoille suomenkielisessä käynnistysvalikossa. Chrome, Spotify ja kaikki ilmestyivät koneeseen muutamalla komentorivillä. Hämmästyttävää.
Muutama Windowsissa hyväksi havaittu käytäntö ainakin Zorinista puuttuu, kuten tiedostojen vienti hiiren kakkospainikkeella ja sen jälkeen kopiointi/siirto-valinta. Ykköspainikkeen tehostaminen shiftillä (Vaihto-näppäin) näyttää kuitenkin tekevän siirron, muuten tuloksena on aina kopiointi. Windowsissa ja Macissä tämä on tietenkin eri tavalla.
Outo juttu on myös tiedostohallinnan kyvyttömyys tunnistaa numeronäppäimistön nuolinäppäimiä, vaikka ne toimivat kaikkialla muualla.
4K-näytöllä tekstit menivät liian pieniksi, mutta 2x-skaalaus asetuksista korjaa asian. Windows taitaa tehdän saman asetuksetn automaattisesti.
Pikkujuttuja sinänsä. Suosittelen kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan vaikka juuri Zorinia tai jotain muuta Linux-versiota ("jakelua" eli "distroa") - kunhan vain joku tulee asentamaan sen. Hyvin vanhat koneet ovat tässä suhteessa helpompia kuin uudehkot.
Ehkä ne Office-sovelluksetkin voi ajaa selaimen kautta web-versioina, kunhan omistaa maksullisen lisenssin. Virtuaalikone olisi toinen vaihtoehto, mutta sitten ollaan taas naimisissa Windowsin kanssa ja sitä oli tarkoitus välttää.
Jatkossa aihe menee niin tekniseksi, että kommentoin niitä Bittimittari-blogissani. Ensimmäinen blogipostaus onkin Komentorivin lumo.
32 kommenttia:
Jos ei tarvitse integraatiota O365-ympäristöön (Sharepoint, Teams) niin mihin tarkalleen MS Officea tarvitsee johon Libreoffice ei taivu? Ribbonkin siitä löytyy - tämä oli itsellä suurin este kun oli MS Officeen tottunut.
Siinä vaiheessa kun dokumenttiaan haluaa jakaa niin tuotos kuitenkin aina muunnetaan PDF:ksi eli pelko siitä että "näkyy vääränlaisena" vastaanottajalla ei ole perusteltu.
Voisikohan täältä löytyä apua tähän ongelmaan?
"Niissä on secure boot, joka sallii kyllä asentamisen usb-tikulta, mutta käynnistyksessä kiintolevyä ei enää löydy. Se näyttää täysin hävinneen."
https://help.zorin.com/docs/getting-started/no-bootable-device-error-after-installation/
Yleensä secure boot pitää ottaa pois päältä, että linux asennusohjelman voi käynnistää usb-tikulta ja sen voi kytkeä takaisin päälle asennuksen jälkeen.
https://help.zorin.com/docs/getting-started/unable-to-boot-from-the-usb-install-drive/#disable-secure-boot
Toivottavasti tästä on apua?
Kokeilin Secure Bootin vaikutusta Zoriniin n. 12 vuotta vanhassa Lenovon ThinkPadissa. Zorin käynnistyi ongelmitta, olin tosin asentanut sen ilman secure boottia.
Tein myös kokeen Linux Mint DE 7:llä, eikä Secure Bootilla ollut mitään vaikutusta, ei asennuksessa eikä käynnistyksessä.
Asensin Zorinin kolmeen koneeseen (taisivat kaikki olla eri-ikäisiä HP:ita), jokaisessa tuli ongelma secure bootista. Yhdessä oli ennestään Kali, jonka asennus meni kivuttomasti. Zorin helpissä mainittu efi-tiedosto ei auttanut yhdessäkään. Asennusohjelman pitäisi vähintäänkin varoittaa asiasta.
Kummallisia eroja. Olisiko kyseessä jokin ero laitteiden valmistajan valinnoissa? Apropoo, en viitsinyt asentaa Zorinia ThinkPadiin secure boot päällä, kun olisi pitänyt taas keksiä joku typerä salasana jotta asennus olisi jatkunut. En viitsinyt.
"(Brave) käynnistys hyydyttää koneen täysin"
Moi, yksi mitä voisit kokeilla on käynnistää työpöytä x11 tilassa.
Salasanan kirjoituksen yhteydessä on/ilmestyy valikko/täbä josta voi valita wayland tai x11 näytönhallintajärjestelmä. (jos käynnistys on ilman salasanaa, kirjaudu ulos)
Wayland on uudempi näytönhallintajärjestelmä joka on jo monessa jakelussa oletuksena.
En ole zorinista varma onko siinä nämä molemmat vaihtoehdot olemassa, mutta tämä nyt tuli mieleen mitä voit kokeilla.
https://forum.zorin.com/t/installing-packages-using-synaptic-package-manager-gui/1384
Synapticilla voit asentaa ja poistaa ja etsiä ohjelmia.
Mahdollisesti täytyy päivittää myös sources.list.
https://forum.zorin.com/t/how-to-address-and-manage-software-sources/34708
Ohjelmalähteitä voi päivittää myös Synapticin valikossa -Asetukset -Ohjelmalähteet, ei tarvitse muokata sources.list tiedostoa.
UEFI Secure boot toiminta jossakin distrossa seurausta tietysti siitä onko distrossa mukana (siinä versiossa) vai ei. Asiasta voi lukea enemmän vaikka Debian Secure Boot sivulta.
Zorin ja Ubuntu on Debian-pohjaisia, joten monet Debianin ohjeet pätee aika hyvin, varsinkin kun ei kyse ole graafisesta käyttöliittymästä jota nämä spinoffit virittelee omanlaisekseen enemmän.
Toistan Zarrin kysymyksen tuolta ylempää: mihin mielestäsi Libre Office ei peruskäytäösä taivu?
Kuvassa "Työpöytä kuin Windows." on auki sovelluskauppa-sovellus (vasen ylänurkka). Klikkaa sovelluksen vasenta yläkulmaa (suurennuslasi) ja etsi sovellusta, kun olet löytänyt etsimäsi sovelluksen siitä voi valita mistä lähteestä se asennetaan ja sitten vaan klikkaat asenna.
Jos tästä löytyisi vastaus asennuksen jälkeiseen käynnistysongelmaan (kommenteissa on myös hp mainittu).
Did you install Linux afresh or perhaps dual booted it? And now your system shows ‘no bootable device’ error while booting? Here’s what you could do to fix the issue.
https://itsfoss.com/no-bootable-device-found-ubuntu/
Toistan Zarrin kysymyksen tuolta ylempää: mihin mielestäsi Libre Office ei peruskäytäösä taivu?
Peruskäytössä varmaan ajaa asiansa, mutta itselläni on monimutkaisia dokumentteja, isoja Powerpointteja sekä Excel-malleja, jotka eivät siirry ja säily alkuperäisinä, varsinkin kun niitä pitää siirtää molempiin suuntiin.
Suurimmalle osalle Libre Office on riittävä. Perustaulukot onnistuvat sillä hyvin.
Yritystoiminnassa tietysti pienikin virhe voi tulla kalliiksi. Sellaisten käyttäjien ei auta muuta kuin hankkia Office. Kotikäyttöön Libre Office kuitenkin on riittävä monelle.
Ammattikäytössähän tulee kalliiksi jos pitää testata taulukot kunnolla monella eri ohjelmalla. Yksi taulukkolaskenta ohjelma voi tulla halvemmaksi.
Molemmat sekä (LibreOffice) Calc ja MS Office Excel käyttävät laskemisessa IEEE 754 liukulukuja, josta seuraa että niillä olisi itse asiassa koko ajan syytä olla tietoinen siitä, että hiemankaan monimutkaisemmat laskelmat sisältävät helposti virheitä vaikka kaavat ja niiden viittaukset olisivat oikein.
Alla YouTubesta löytynyt video siitä mikä ongelma liukuluvuista seuraa.
WARNING: Excel can calculate the wrong result
Tämä siksi liukuluvut ovat aina likiarvoja, eivät tarkkoja arvoja, niitä ei pidä käyttää raha-asioissa kuin vain likiarvojen laskemiseen. Eikä pankkitoiminnassa eikä kirjanpidossa. Niissä käytetään kokonaislukuja, joiden desimaalit, kaksi tai kolme numeroa lopusta kohdalle laitetaan pilkun merkki tulostuksessa. Tätä varten on myös erillinen kokonaislukuja varten luotu esitys BCD (binary coded decimal), jonka IBM kauan sitten kehitti nimenomaisesti tätä tarvetta varten. Aiheesta löytyy hyvin tietoa hakukoneilla.
Kokonaislukujen yleinen esitysmuoto 32 ja 64 bitin tietokoneissa on myös rajallinen, joten niidenkin rajat ovat tulleet vastaan jo kauan sitten isoilla luvuilla laskiessa.
Siksi kun tarvitaan todella isoilla tai hyvin pienillä luvuilla laskemista, niin sitä varten on tehty erikseen luotu ns. bignum ja bigint aritmetiikka-kirjastoja. Jotka tarjoavat teoriassa rajattoman tarkkuuden ja vain laskevan koneen muisti ja käytettävissä oleva aika käytännössä rajoittavat tarkkuutta mikä voidaan saada. Rajat alustetaan ennen laskentaa ohjelmallisesti.
Monista ohjelmointikielistä kuten C, C++, Common Lisp, Python, Perl, S, R, jne, löytyy molempia kirjastoja ja niillä on kirjoitettu ohjelmistoja ja tietysti voi itsekin niitä käyttäen laskea em. kirjastoilla ja saada huomattavasti tarkempia tuloksia kun Excelillä, Calcilla ja yleensäkin kaikilla taulukkolaskenta ohjelmilla.
Joskus kauan sitten etsiskelin ja yritin kysyä myös Microsoftilta saamatta kuitenkaan vastausta, miksi esim. Excelistä ei ole tehty versiota jolla voisi laskea tarkasti. Excelissä on jotain erillisiä funktioita ja VBA virityksiä, joilla sillä voi laskea BCD:llä, mutta en muista yhtään kertaa, että olisin nähnyt niitä missään käytetyn.
Miksi he eivät vain tee mahdolliseksi sitä, että uutta taulukkoa tehdessä voisi valita, että käytä BCD:tä.
Koska heillä oli jo -80 luvulla MS-DOS ja Xenix MS-BASIC kääntäjässä ominaisuus. Lisäämällä kytkimen käännös vaiheessa ohjelma käytti BCD:tä Microsoftin oman IEEE 754 liukuluku esitystä vanhempaa versiota joka oli vielä tuota IEEE:tä hieman heikompi kun jos muistan oikein tarkkuus oli muutaman desimaalin verran pienempi. Kumpaakaan MS omaa ja IEEE 754 ei voinut ajatellakaan käytettävän laskennassa, missä puretaan osiin suuria konstruktioita kustannuksineen ja sitten käytetään näistä uudelleen osia tarjous laskennassa. Virheet joita syntyi helposti oli satojen tuhansien tai miljoonien arvoisia virheitä rahassa.
Niin ja vielä lisäyksen edellisiin, liukulukujen tekninen ominaisuus on, että tarkkuuden häviäminen on suurinta niiden reuna-alueilla. Mitä pienemmistä luvuista on kyse ja mitä suuremmista, sitä heikommin lasketut arvot vastaavat todellisuutta siitä mitä niiden pitäisi olla.
Nyt kun tässä keskustelussa on aiheena Linux ja vaikka minulla ei ole Zorin Linuxia itsellä asennettuna, niin sehän on Ubuntun ja Debianin perillinen, joten siitä lienee löytyy "bc" (binary calculator) ohjelmisto.
Jos ei ole niin se on helposti asennettavissa, root käyttäjänä "apt install bc" tai jos ei ole root niin siihen eteen "sudo apt install bc".
No nyt sitten se esimerkki. Lasketaan pi:n arvo 100 desimaalilla.
$ bc -l
bc 1.07.1
Copyright 1991-1994, 1997, 1998, 2000, 2004, 2006, 2008, 2012-2017 Free Software Foundation, Inc.
This is free software with ABSOLUTELY NO WARRANTY.
For details type `warranty'.
4*a(1)
3.14159265358979323844
scale=100
4*a(1)
3.141592653589793238462643383279502884197169399375105820974944592307\
8164062862089986280348253421170676
quit
$
Selitys:
1) bc:n syntaksi on varsin lyhyttä ja jotta sen saa laskemaan bignum kirjastolla, niin pitää antaa -l kytkin käynnistettäessä.
2) laskussa a(1) on arctan funktio 1:stä radiaaneina, joka kertaa 4 tuottaa PI:n arvon.
2) sijoittamalla scale muuttujan arvoksi voi määritellä monellako desimaalilla halutaan laskea.
4) GNU bc ymmärtää hieman komentorivi historiasta, joten nuolinäppäimillä voi liikkua ja poimia edellisen rivin helposti.
5) quit lopettaa ja palaa komentotulkkiin.
Kokeilkaapa laittaa scale= arvoksi vaikka tuhat, kymmenen tuhatta tai satatuhatta. Jos ette jaksa odottaa kun laitatte liian ison luvun, niin ^C (ctrl-C) katkaisee laskemisen.
Jos tarvitaan suurta tarkkuutta niin ehkä kannattaisi kokeilla Mathematicaa. Mathematicassa voi laskea niin tarkasti kuin haluaa.
Edellä mainittu PI:n laskenta onnistuu Mathematicassa symbolisena eli tarkkuus on ääretön kun sitä ei pyöristetä ollenkaan. Sen saa sitten sille tarkkuudelle kun haluaa vaikka miljoonaan desimaaliin N[Pi,1000000]
Mathematica sopii kyllä paljon paremmin yleiseen käyttöön, mutta bc ja dc, jotka molemmat ovat vuosikymmeniä yleensä *nix koneissa valmiiksi asennettuina tai asennettavissa ainakin ellei kyse ole sulautetusta tai muuten karsitusta asennuksesta tilan puutteen vuoksi.
bc - arbitrary-precision decimal arithmetic language and calculator
dc - arbitrary-precision decimal reverse-Polish notation calculator
Mathematica ja muut käytettävämmät käyttävät aivan samoja menetelmiä kun nämä ohjelmat.
K: No mikä ero sitten näillä on?
A: Mathematica on kaupallinen, pitää ostaa eikä sitä ole aina valmiiksi asennettuna käytettävissä shellistä niin, että sitä voi jopa käyttää laskemaan asioita shell skripteissä.
Ja jos ei halua tai voi maksaa Mathematicasta Stephen Wolframille, niin voi ehkä myös pärjätä pitkälti Matlab yhteensopivan GNU Octaven kanssa. Sehän on usein vain muutaman klikkauksen päässä asennettavissa siitä oman Linux version jakelupaketeista. Sekin käyttää tietysti näitä samoja menetelmiä halutun tarkkuuden laskemisessa. Toki niistä menetelmistä on kirjoitettu useita kirjastoja, mutta ne ovat vain eri toteutuksia eri kielillä ja usein lisenssipolitiikan tai tekijäinoikeuksien vuoksi.
Octave toimii Linuxissa, Mäkissä ja Windowsissa. Octavesta hakukone löysi näköjään jo toimintansa lopettaneen suomalaisen yhdistyksen sivutu, jolla on esimerkkejä Octaven käytöstä.
ps. Se että tuon tässä esiin Mathematican yhteydessä Matlabin/Octaven ei tarkoita, että haluaisin alkaa kiistellä niistä, kumpi on parempi, mihin tarkoitukseen jne. EVVK.
Libre Office lukee ja kirjoittaa Excelin tiedostoja, mutta esimerkiksi pivot-taulukot eivät siirry.
Selväähän se on, että liukuluku joka äärellinen tarkkuuden binääriesitys ei voi sinällään koskaan esittää täydellisesti kaikkia reaalilukuja ja symbolisen algebran lukuja kuten e ja pii.
eikä murtolukuja kuten 1/3
Mathematicassahan ei sinällään tarvitse erikseen määritellä laskentatarkkuutta vaan se tekee sen automaattisesti.
Jos asiat kiinnostavat niin voi tutkia algoritmien
numeerinen stabiilisuus
https://users.jyu.fi/~merikosk/FNMmateriaalia/CSCnmk.pdf
Ei liukulukujen tarkkuuden häviäminen ole mitenkään riippuvainen siitä onko joku luku jaksoton päättymätön tai vastaavaa vaan tarkkuuden häviäminen tapahtuu IEEE 754:n jonkin verran koko alueella, mutta erityisen paljon reuna-aluiella. Microsoftin sivu aiheesta miten Excelissä se esiintyy on ihan hyvä.
Nykyiset versiot sentään Exelistä ja LibreOfficesta laskevat näköjään kaksinkertaisen tarkkuuden liukuluvuilla.
Viitisentoista vuotta sitten yksinkertaisilla laskiessa kun yritn ensin laskea 2^40 2-potenssin TeB (teratavun) jälkeisiä ja vähentää vastaavan 10-kantaluvun mukaan 10^12 TB määrää millä valmistajat alkoivat esittää kovalevyjen kapasiteettia niin Excel laski väärin.
Jos joku nyt miettii, että mihin tuollaisia tarvitsee kenenkään laskeskella, niin esimerkiksi isojen järjestelmien varmuuskopioiden datamääräti olivat kymmeniä tai satoa petatavuja (PB) jo silloin. Jotta varmistukset mahtuvat niille varatuille levyille ja nauhoja on robotissa riittävästi, pitää ymmärtää tarkistaa mten tilan valmistajat ilmoittavat, laskea tarvittavat kapasiteetit, varautua siihen budjetissa. Mitä suuremmista kapasiteeteista on kyse, niin sitä pienempi 10-potenssin ilmoitettujen levyjen tilavuus on verrattuna vanhempaan 2-potenssin vastaava yksikkö.
Siis MiB - BM ja TiB - TB ja niin edelleen ero kasvaa prosentuaalisesti koko ajan. TiB - TB eroa on 9% siis 99GB, PeB - PB eroa on 11% siis 114 TB, EiB - EB eroa 13% 152 siis PB jne. Jos näitä ei osaa huomioida, niin järjestelmän kapasitetin mitoitus on helposti pielessä ja se käytössä sitten ei pystytä pitämään niin paljon ja säilyttämään niin pitkästi varmistuksia kun on määritelty ja tarvetta.
Taulukkolaskennat on käteviä värkkejä, mutta niiden rajoitteista on ihan hyvä olla tietoinen, ettei tee pahoja virheitä isoissa asioissa ja joista aiheutuu sitten usein kalliiksi käyviä ongelmia myöhemmin.
Se mikä Mathematicassa on ainut laatuista on dataintegraatio. Mathematicasta löytyy paljon erilaisia datoja suoraan.
Joo, idean data setteihin Wolfram sai siihen R ohjelmistosta ja sen mallin mukaan muiden tekemistä vastaavista kirjastoista. CRAN:ssa on varsin iso ja kasvava valmiiden data settien kirjasto ladattavissa vapaaasti.
R on tietysti tilastotieteisiin kehitetty vapaa aiemman kalliin AT&T S-kielen kallista ohjelmistoa korvaamaan. Se se ei ole symbolisen matematiikan työkalu, mutta R -ohjelmointikieli perinteiseen laskentaan ja monenlaisiin analyyseihin. Myös bignum laskentaan.
R:ää voi käyttää tietysti ihan kirjoittamalla skriptejä, joita sitten ajaa vaikka säännönmukaisesti kertyvästä datasta säännölliseen raportointiin tai käyttää graafista RStudio kautta tai käyttää Web-käyttöliittymän kautta. Pythonin kirjastojen kehittymisen myötä tuli Jupyter, joka on web-pohjainen työpöytä käyttöliittymä ja sitä varten omia data settejä mm. opiskeluun. Niin siitä sitten PyTorch kielimallien ja muiden tekoälyyn tehtyjen kehittyminen.
Kaupalliset SAS, SPSS, Tableau ovat joitakin poikkeuksia akateemisia laitoksia lukuunottamatta vähemmistöllä käytössä muuten paitsi suuryrityksissä, niiden kalliiden käyttökustannuksien vuoksi ja ne on korvautuneet vapailla ohjelmistoilla, joista ajan myötä on kehittynyt varsin hyviksi, osasta jopa parempia kun kaupallisista.
Jatkoa edelliseen.
Matematiikan puolella (CAS) Mathematicalla on vahva asema, mutta vapaita vaihtoehtojakin joilla ei ole aivan samaa kattavuutta eri osa-alueilla ole, mutta matematiikassa erikoisaloja on useampia paljon riippuu siitä mikä on tutkijan tutkimuksen ala mitä hän tarvitsee, haluaa ja päättää käyttää. SymPy, JuliaSymbolics, SageMath kehittyy koko ajan jne. Lean kielen käyttö todistuksiin jne.
Olematta matemaatikko, en minä perässä pysynyt mitä kaikkea he käyttivät vaikka vuosikymmeniä naapuri osastolla töitä tein ja monet väestä tunsin varsin hyvin.
Vielä R:stä, se teki S-kielelle saman minkä Linux teki AT&T:n UNIX.lle. Korvasi kalliin lisenssin ohjelmiston vapaudella ja on kehittynyt paljon paremmaksi ajan myötä alkuperäisestä kaupallisesta versiosta, jättäen alkuperäiselle tilaa enää historian marginaaleissa.
TeX ohjelmiston CTAN (The Comprehensive TeX Archive Network) ideaa koota yhteen paikkaan helposti ladattavia lisä ominaisuuksia ja aineistoja sittemmin matkittu moneen kertaan sen 1992 julkaisun jälkeen. Mm. Perl CPAN Jonka Jarkko Hietaniemi aloitti 1995, siitä jo mainittu R:n CRAN 1997 jne.
Jatkoa edelliseen.
Nykyiset ohjelmointikielten verkosta helposti ladattavien pakettien ja kirjastojen, sekä myös Linux jakeluissa päivitys järjestelmät on kaikki CTAN keksimän idean perillisiä ja toimintakin käytännössä edelleen periaatteessa samankaltaista. Niin on myös myös kaupallisten käyttisten kuten Windows ja macOS myös.
Mathematica on hyvä ja hieno työkalu, ohjelmisto ja niin edelleen. Se on helposti ehkä paras jos haluaa pysyä vain yhdessä ohjelmistossa matematiikan parissa ja pääosin pitäytyä sen käyttöliittymässä.
Vaihtoehtoja kuitenkin on useita, monet niistä varsin hyviä sillä osa-alueella mihin ne on suunnattu ja monet vieläpä ilmaisia ohjelmistoja. Vaivaa tulee hieman siitä että vaivautuu asentamaan ja sitten enemmän vaivaa, että vaivautuu opettelemaan sen ilmaisen välineen käyttöä, joka aina eroaa niistä aiemmista mitä on käyttänyt.
Niille joille tämä opetteleminen ei ole kynnyskysymys voi ehkä valita vapaiden ohjelmien käyttämisen ja niilel jotka haluaa Mathematican ja siitä maksaa, niin se tuskin on sitten kynnyskysymys heille.
Mathematican käyttäjille vaihtoehdoista on hyötyä, nimittäin jos mitään kilpailua ei olisi niin Wolframilla olisi silloin monopoli ja se näkyisin Mathematican hinnassa, jota ne voisi nostaa eikä tarvitsisi pelätä että asiakkaat vaihtaa johonkin toiseen.
Nyt kuitenkin totean, että olen kirjoittanut tänne niin paljon, että on jo aika lopettaa tämä kommentointi tällä kertaa. Pahoittelut jos nämä on jotakin vaivanneet tai muuten harmittaneet.
https://www.youtube.com/shorts/XU7pBA7vTeU
Lähetä kommentti