Vähän väliä törmää ajatukseen, jonka mukaan tekoäly on huono termi, koska tietokoneella ei ole oikeaa älyä. Alkuperäinen termi Artificial Intelligence ei ole yhtään sen parempi. Keinotekoinen... niin, mikä? Intelligence merkitsee sekä älyä että tiedustelua (kuten CIA, Central Intelligence Agency).
Tilalle on ehdotettu keinoälyä (vielä huonompi) tai tukiälyä. Äly-sanasta ei pääse eroon ja se tuntuu kismittävän monia.
Ongelma on siinä, että emme täysin ymmärrä, mitä äly ylipäätään tarkoittaa. Ihmisillä mittaamme sitä älykkyystesteillä, mutta nekään eivät ole absoluuttisia arvoja, vaan jonkinlaisia suhteellisia vertailuja muihin ihmisiin (skaalattuna keskiarvoksi 100). Testeissä menestyvät paremmin ne, jotka ovat harjoitelleet vastaavia kuva- ja numeroarvoituksia aiemminkin, joten älyn mittaaminen ihmiseltä on vaikeaa. Ja jos emme ymmärrä käsitettä, miten voimme sanoa, ettei tietokoneella voisi myös olla sitä?
Termi älypuhelin (smart phone) on vakiintunut yleiseen käyttöön, vaikka puhelin ei ole senkään vertaa älykäs kuin tekoäly. Älypuhelin on pikemminkin "feature phone", jossa on erilaisia ominaisuuksia ja jota voi laajentaa ladattavilla ohjelmilla. Mikään ei viittaa älyyn.
Kotona on älytelevisio ja muita älylaitteita. Smart on käännetty suomeksi muotoon äly, kun parempaa sanaa ei ole ollut. Ehkä äly-sanojen vähäisyys kertoo jotain kansallisesta älykkyydestä?
Olkoon äly siis yhtä epämääräinen kuin tähänkin asti. Sen eteen liitettävä teko-alkuliite on kuitenkin osuva. Teko tarkoittaa teennäistä tai mekaanista. Puhumme tekonivelistä, tekohampaista ja tekokuiduista osoituksena niiden keinotekoisesta alkuperästä. Vaikka ne eivät ole "aitoja" ja luonnonmukaisia, ne voivat olla esikuvaansa parempia.
Vähättelevässä merkityksessä käytetään myös sanaa tekotaiteellinen, kun jokin pyrkii olemaan hienompaa tai taiteellisempaa kuin se oikeasti onkaan. Tai sitten termin käyttäjä ei vain ymmärrä, ja luokittelee kohteen sen vuoksi keinotekoiseksi.
Niinpä tekoäly on pohjimmiltaan osuva termi, joka sopii hyvin muiden kaltaistensa sanojen jatkoksi.
14 kommenttia:
Kun tekoäly -käsite (AI) levisi yleiskieleen Scifin ja jo varhaisten tekoälykokeilujen myötä kauan sitten se tarkoitti lähinnä sitä mitä AGI käsite kattaa ja siksi näiden isojen kielimallien (LLM) kehittäjät näyttävät paljolti puhuvat kyllä vielä vasta koneoppimisesta (ML ts. machine learning) ainakin keskenään. Koska heistä on ennenaikaista nimittää näitä (GPT ym.) malleja käyttäviä järjestelmiä älykkäiksi ja jonka edellytyksiä ne eivät vielä pysty täyttämään.
Tekoälyksi nimittämisen kynnys saavutetaan siten vasta kun AGI (artifical general intelligence) saadaan aikaan ja voidaan todentaa, että on näyttöä järjestelmään sisäisesti syntyneen tietoisuus itsestä sekä sen myötä myös kyky aitoon itsereflektioon.
Kielellä voi leikitellä loputtomasti.
http://jpoli.blogspot.com/2024/03/kuinka-kauan-todelliseen-tekoalyyn.html
"Tekoälyksi nimittämisen kynnys saavutetaan siten vasta kun AGI...saadaan aikaan ja voidaan todentaa, että on näyttöä järjestelmään sisäisesti syntyneen tietoisuus itsestä sekä sen myötä myös kyky aitoon itsereflektioon."
Huh huh, mikä lista! Olisi kummallista, jos todistustaakka olisi tekoälyllä, kuten se on ollut Turingin testissä. Tieteessä ei aseteta tämänkaltaisia ehtoja. Mitä jos tekoäly kieltäytyy suorittamasta niitä.
Toiseksi, yhtiöt myyvät ratkaisuja, eivät tekoälyä. Tuskin sinullekaan pankissa mainostetaaan, että lainapäätös on tehty tekoälyllä. Tai puhelinmyyjä ei kerro älykkyystestinsä tuloksia.
Älykkyys on raaka-aine. Toki EU voisi määrittää tekoälyä recallin ja precision perusteella. Tässä videolla on termejä, joilla suorituskykyä verrataan matemaattisesti.
https://www.youtube.com/watch?v=KRg1T5R7IqM
@Jari
Sinulta meni ohi edellisen kommenttini olennainen pointti. Se mitä perinteisesti tekoälyn ominaisuuksista visioitiin ja luotiin kuvaa vuosikymmeniä kirjallisuudessa, elokuvissa ja peleissä jne. ja myös tekoälytutkijoiden (Hinton ym) ja josta sitten yleisön mielikuvat ja myös niihin liittyvät pelot ovat lähempänä sitä AGI:ta kun nämä viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetyt GPT:t ovat.
Pelkkä looginen tilastomalleihin ja suuresta määrästä tensoreista koostuvat esilasketut vektorimallit ja niitä käyttävät GPT:t (Generative Pre-trained Transformer) ovat vakuuttavia ja hienoja, mutta silti vielä aika kaukana ihmisen kaltaisesta älystä ja mielikuvasta ihmisen lailla älykkäästä 'koneesta', muutenkin kuin vain rajallisessa kontekstissa.
Siitä linkatusta videosta. Se mitä siinä esitetään on triviaali asia, vaikka esimerkki on olevinaan hyvä, niin käytännössä sen kaltaisia päätöksentekoketjuja on vuosikymmeniä automatisoitu pankeissa ja vakuutuslaitoksissa perinteisillä tilastomalleilla ja vakuutus matematikalla.
Toki tätä tarkoitusta varten opetetut GPT:t varmasti nopeuttavat, säästävät kustannuksia lainojen saajien jakamisessa kohortteihin louhimalla paremmin ja tarkemmin lähtö aineistosta kun pelkät perinteiset tietovarastojen ETL-menetelmät sekä sitten voivat vähentää työtä merkittävästi takaisinkytkennän osalta seuraamalla sitä miten hyvin malli toimii.
Mutta onko se järjestelmä sittenkään vielä todella älykäs, siinä mielessä kun jostain luonnollisesta oliosta voidaan todeta vai ei. Minä kallistun sille kannalla kun moni muukin, että ei ole vielä älykäs, mutta teko-älykäs sen yleisellä tasolla diminutiivisessa mielessä ja tehtäväkohtaisesti superlatiivisessa merkityksessä kuten Petterin kirjoitus toi myös ilmi.
http://jtalous.blogspot.com/2024/03/resurssipohjainen-talous.html
@Anonyymi
Tilastomalleja on perinteisesti aliarvioitu tekoälykehityksessä, kun on ajateltu että aivot toimivat kuin tietokone (komputationalismi). Näkisin että yhä useammin tekoäly tarkoittaa "tilastomallia", teknisemmin neuroverkkoa. Ehkä kielimallit ovat vain välivaihe tässä kehityksessä.
Samanlaisen äärellä oltiin, kun tietokoneet tulivat yleisesti saataville.
http://jpoli.blogspot.com/2024/03/teknologian-kehitysta-kannattaa-aina.html
Itse mietin juuri muutama päivä sitten autossa kotimatkalla (en ajanut itse), että miksi älypuhelimia sanotaan älypuhelimiksi? Eihän niissä ole mitään älyllistä, vaikka esim. Google assistant tai Applen Siri voi luoda vaikutelman älykkyydestä, niin se näennäinen äly ei kuitenkaan ole siinä fyysisessä puhelimessa. Samoin Microsoftin Cortana voi luoda illuusion, että PC-tietokoneeni on älykäs, tai Chat GPT voi luoda illuusion että selaimeni on älykäs.
"Älypuhelin" on käännetty sanasta "smart phone", mikä on eri kuin tekoälyn artificial intelligence. Taisi olla Nokia, joka ensimmäisenä alkoi kutsua kehittyneimpiä mallejaan smart-sanalla erotuksena peruspuhelimista ("dumb phone"), joilla pystyi vain soittamaan ja lähettämään tekstareita. Tyhmän vastakohta on fiksu, ei älykäs. Jossain vaiheessa käytössä oli myös "feature phone" nimitys, jolla viitattiin puhelimen erilaisiin toimintoihin (ominaisuuksiin).
Nyttemmin smart-sanan käännös on siirtynyt kodin "älylaitteisiin", kuten "älytelevisio" (smart tv) vaikka ei siinä mitään älyä (intelligence) olekaan.
Miten olisi pseudoäly. Wikipediassa suomennoksi on kaksi
Adjektiivi
muokkaa
pseudo
teeskennelty
epäaito
Pseudo-ohjelmointikielen voi keksiä ihan itse.
Löytyi vielä nämä etuliitteenä käytettävät
Prefiksi
muokkaa
pseudo-
vale-, harha-, näennäis-
Uusin villitys telkkareista pesukoneisiin on myös nykyisen AI-termin käyttö, että nyt nämä niin tyhmät "smart"-laitteet on jo tekoälyjä kaikki. Tosin hieman on harhaanjohtavaa tämäkin. Se on se ihan sama kuvanparannuspiiri mikä toosassa ollut aikaisemminkin. Tai pesuohjelman veden likaisuudesta haisteleva anturi... Eli "tekoälyn" vitsauksena on myös ilmiö, jossa asiaa käytetään vain puhtaasti markkinointiterminä pahvilaatikossa ja esitteessä mutta asia josta asiakas maksaa on se sama ja wanha joka ollut jo vuosikymmeniä olemassa ja laitteissa. Tällä menolla ihmisille oikeasti hämärtyy mikä nyt on sitten jotain tekoälyä ja mikä sitä ei ole.
Uudissanat eivät ole pysyneet kehityksen perässä. Usein tuotemerkeistä tulee asian tekemistä tarkoittavia verbejä: googlata, fotoshopata, tweetata jne. Tekoälylle ei ole löytynyt vielä sopivaa: "Tsät-Gee-Pee-Tee" ei oikein taivu käyttäjien suuhun.
https://elamajateot.net/2023/08/28/teknologia-ja-uudissanat/
Lähetä kommentti