Kuitit ja laskut ovat jäämässä historiaan, kaikki on jatkossa diginä jossain pilvessä. Kehityksessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Asiakkaan kannalta e-lasku olisi toimiessaan kätevä, mutta ainakaan Nordean verkkopankissa sen toteutus ei osu yksiin oman käyttötapani kanssa. Tuntuu, että e-lasku hyödyttää paljon enemmän laskuttajaa kuin asiakasta.
Näin e-laskun pitäisi mielestäni toimia: laskut tulevat verkkopankkiin, missä ne näkyvät eräpäivän mukaan järjestettynä. Laskun voi maksaa yhdellä painalluksella heti tai hyväksyä toisella painalluksella maksettavaksi eräpäivänä. Laskun pdf-versio pitää saada yhtä helposti ladattua itselle ja omalle levylle, jotta asiakas saa itse pidettyä kirjaa tapahtumista ja laskuistaan, eikä ole sidoksissa pankin arkistoon.
Nordean verkkopankissa juuri mikään ei toimi noin. Käytän edelleen nettipankkia, koska asioiden hoitaminen isolla näytöllä ja pdf-laskujen tallentaminen omalle levylle on itselleni paras tapa. Ilmeisesti nettipankki on jäänyt lapsipuolen asemaan, kaikki kehitetään nykyään mobiili edellä.
Nettipalveluilta toivoisi loogisuutta, mutta Nordean logiikka ei täsmää ainakaan omaani. Päävalikossa on kohta Maksut > E-laskut, mutta sitä ei pidä käyttää. Se vie kohtaan "Hallinnoi e-laskuja", missä näkyvät e-laskutussopimukset. Jostain syystä DNA näkyy viiteen kertaan, eikä roskakori-kuvake tee mitään.
 |
| Hallinnoi e-laskuja. |
Arkisto-välilehdellä näkyvät menneet laskut, mutta myös tulevia, eikä niistä näe, mitkä on jo maksettu. Näytä lasku -painike ei näytä pdf-versiota vaan teknisen XML-laskun.
Ilmeisesti e-laskuihin pitää mennä aloitussivulla näkyvän "Maksujen tila" ikkunan kautta.
 |
| Maksujen tila: vahvistamattomat ja erääntyvät. |
Vaikka olen eilen maksanut Lumme Energian maksun (näkyy tilitapahtumissa), lasku näkyy edelleen Tila: Vahvistamaton. Laskuttajan erittely avaa sentään laskun pdf-version, mutta se tulee suoraan energiayhtiöltä. Ilmeisesti laskuttajan pdf-versiot eivät siirry verkkopankkiin lainkaan, vaan niiden näkyminen on kiinni laskuttajasta ja linkit osoittavat laskuttajan omaan palvelimeen.
Erääntyvissä näkyy Elisan lasku, jonka tila pitää erikseen tarkistaa painikkeesta ("Tila: Vahvistettu"), ja jonka senkin maksoin jo eilen.
Lyhyesti sanoen: Nordean näytöistä ei tiedä, mitä on jo maksettu ja mitä ei. Asia pitäisi tarkistaa palaamalla tilitapahtumiin ja etsimällä sieltä, onko veloitus suoritettu. Äh.
Hoidan myös taloyhtiön laskuja. Taloyhtiöllä on oma tili, joka näkyy Nordean tunnuksillani. Verkkopankki ei mitenkään erottele taloyhtiölle ja minulle tulevia e-laskuja, vaan kaikki näkyvät samassa listassa. Jokaisen laskun kohdalla pitää erikseen tarkistaa alkuperäisestä laskusta, kummalle se on tarkoitettu, ja sen jälkeen Muokkaa-painikkeella vaihtaa tilinumeroa, koska oletusarvona kaikki menevät henkilökohtaiselta tililtä. Tupla-äh. Toiminto "Vie maksu tiedostoon" ei vie alkuperäistä laskua, vaan kirjaimellisesti pelkän tiedon maksusta. Kolmois-äh.
Sitten on vielä toiminto, jolla maksupäivää voi aikaistaa. On esimerkiksi järkevää maksaa laskut heti, eikä vasta eräpäivänä, jolloin ei tarvitse huolehtia tilin saldon riittävyydestä maksupäivään asti.
Maksupäivää voi muuttaa kohdasta, jonka suunnittelijan haluaisin todellakin tavata. Se näyttää päivämääräkentältä, jossa on valmiina eräpäivä 22.03.2024. Jos haluan aikaistaa sen huomiselle (21.3.) klikkaan päivää (22) hiirellä, painan askelpalautinta ja kirjoitan jälkimmäisen kakkosen paikalle ykkösen. Tuloksena on tämä:
 |
| Päivämäärä menee sekaisin. Ja miksei se voi olla "maaliskuuta"? |
Ainoa tapa muuttaa päiväystä on klikata hiirellä kalenterikuvaketta ja valita sieltä päivä hiirellä, mikä on työläämpää kuin suora päiväyksen kirjoittaminen. Jos päiväystä ei saa kirjoittaa itse, miksi käyttöliittymä ylipäätään sallii numerokenttään menemisen? Millään ilveellä päiväystä ei saa kirjoitettua itse numeronäppäimistöltä, koska numerot eivät mene siihen, missä vilkkuva kohdistin on. Raivostuttavaa.
E-laskutus toimii, jos asettaa päälle laskujen automaattisen hyväksynnän ja määrittää niille enimmäisrajan, ja laskut pysyvät sen alapuolella. Silloin kaikki sujuu käsin koskematta. Mutta jos haluaa itse hallita tilinsä saldoa ja arkistoida laskuja omalle levylle, siihen järjestelmä ei vain nykyisellään taivu.
Nordealla e-laskujen käsittely esittelemälläni tavalla on yhtä painajaista. Toivon ymmärrystä kaikilta yrityksiltä, joiden laskut olen sekavan käyttöliittymän vuoksi maksanut myöhässä. Siis vielä kerran vaatimukset:
- pitää nähdä, mikä lasku on jo maksettu
- pitää nähdä, mikä lasku on asetettu maksettavaksi eräpäivänä
- pitää voida muuttaa laskun maksun eräpäivää (esim. maksa nyt heti)
- pitää saada eroteltu lista, mikä maksu kuuluu yhtiölle ja mikä henkilökohtaiselle tilille
- maksettujen e-laskujen pitää mennä arkistoon vasta kun ne on hyväksytty tai maksettu
- kieliasun ja termien tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä (vahvistamaton? erääntyvä? maalisk?)
- jos toiminnon nimi on maksut>e-laskut, siitä pitäisi päästä myös MAKSAMAAN niitä laskuja
- maksetuista laskuista pitäisi saada pdf-versio saada automaattisesti omalle levylle
- automaattinen maksu (kunhan alle x euroa) on ihan kiva
Paperittomuuden ja digiajan pitäisi helpottaa myös asiakkaan arkea. Minun tapauksessani on täsmälleen päinvastoin. Terveisiä vain pankin tuotekehitykseen. Oletteko te lainkaan testanneet verkkopalvelunne käytettävyyttä oikeilla asiakkailla? Miten vanhempien ihmisten odotetaan pärjäävän tällaisessa digiviidakossa?
Lisäys 21.3.2024: Aina, kun jokin asia muuttuu ja itsestä tuntuu siltä, että vanha oli parempi, on syytä pysähtyä peilin eteen kysymään itseltä, onko kyse vain muutosvastarinnasta. Onko uusi tapa sittenkin parempi ja haluan pitää kiinni vanhasta vain koska olen tottunut siihen? Voinko osoittaa uudessa järjestelmässä selkeitä puutteita, jotka eivät ole vain mielipide- tai tottumuskysymyksiä? Voinko perustella, miksi vanha oli parempi?
Mielestäni Nordean verkkopankissa kuluttaja-asiakkaan e-laskujen käsittely ON tehty huonosti, eikä pankki näytä edes kehittävän verkkopalvelua enää. Kaikkien halutaan siirtyvän mobiiliin. Vähintäänkin sen voisi sanoa selkeästi ja ilmoittaa, ettei verkkopankkia enää kehitetä.
23 kommenttia:
Miten vanhempien ihmisten odotetaan pärjäävän tällaisessa digiviidakossa?
Ketä vanhempaa Petteri tarkoittaa? Olet itse kokolailla vanha, 62v. Vanhuseläkeläinen.Realismia peliin.
"Verkkopankki ei mitenkään erottele taloyhtiölle ja minulle tulevia e-laskuja, vaan kaikki näkyvät samassa listassa. "
Vaikuttaa härdelli-herkälle systeemille. Nähtävästi Cobolin osaajat ovat jo käyneet tosi vähiin. "Cobolin Äidin" elikkäs Grace Hopperin työhuoneen kellon viisarit pyörivät vastapäivään. Selittänee jotain Gracesta, Cobolista, Nordean nettipankista ja monesta muustakin digi-jutskasta.
"Humans are allergic to change,” Grace Hopper once said. “They love to say, 'We've always done it this way.' I try to fight that. That's why I have a clock on my wall that runs counter-clockwise."
-- Grace Hopper
Hyviä huomioita. Nordea varmaankin siirtää ihmiset ennen pitkää kokonaan mobiiliin maksamaan laskujaan. PC-tietokoneella käytettävä verkkopankki lienee tarkoituksella hieman rampautettu, jotta ihmiset voisivat todeta, että mobiilipankin käyttö on pienemmän riesan tie.
Kiitos kirjoituksesta.
Olen jättänyt Nordean ihan S-pankkiin viisi vuotta sitten ja näköjään surkeaksi mennyt. No onneksi en ole takaisin tulossa, suurinta osaa mainitsemistasi bugeista ei S-pankissa esiinny ja mikä parasta kuukausimaksujakaan ei pyöri.
Tosi on. Pankin sivujen uudistuksen jälkeen homma meni huonompaan suuntaan. Miksi pitää muuttaa toimivaa? Tämän sotkun kanssa on ilmeisesti vaan elettävä? Tai vaihdettava pankkia.
Tämä skandinaavinen pankkikonserni patistelee digipankin/-sovelluksen käyttäjäksi. Tablettiakin tyrkyttelevät kytkykaupalla ja monen kympin kuukausimaksulla. Kuullemma maksaminen helpottuu.
Eihän tästä ole aikaakaan kun samaisella KOP/Merita/Nordea-konsernilla oli isoja verkko-ongelmia asiakkaiden maksujen kanssa. Osa meni kahteen kertaan.
Verkkopankki on ollut tällainen muistini mukaan 1-2 vuotta, mitään oleellista parannusta näihin ongelmiin ei ole tullut. Ehkä resurssit on kohdistettu mobiiliin ja tämä on vain siirretty sivuraiteille. Sen voisi sitten selkeästi sanoa: emme kehitä enää verkkopankkia, siirtykää mobiiliin.
Ehkä vaatimukseni saada pdf-tiedostot laskuista itselle on kohtuuton, eikä enää tätä päivää. Mobiilissa se olisi vielä vaikeampaa kuin pöytäkoneella, jossa tiedostot on helppo arkistoida vuoden mukaan kansioihin.
Haluan pdf-tiedostot itselleni, jotta voin tarvittaessa vaihtaa pankkia enkä ole sidottu sen omaan arkistoon. Laskuissa voi olla esim. verotuksen kannalta tarpeellisia erittelyitä (kotitalousvähennys) tai niistä voi tulla riitaa myöhemmin. Juuri nyt etsin 9 vuotta vanhaa ostokuittia voidakseni pian hyödyntää hankintameno-olettaman. Ja tietenkin perikunta kiittää, jos henkilön tuloja ja menoja voi selvittää kattavien tositteiden perusteella. Pienen yrityksen laskut sitten vielä erikseen.
Pankkini OP:n liittymä toimii varsin intuitiivisesti ja yleensä takkuilematta - varsinkin nyt kun mahdollisesti tarvittava lisävahvistus maksulle onnistuu syöttämällä järjestelmän pyytämä toinen tunnusluku. Yksi outous kyllä on. Jos laskun loppusumma on 0,00 euroa, niin sitä ei voi hyväksyä käsitellyksi, vaan asiakkaan on itse muutettava loppusumma yhdeksi sentiksi (siis 0,01). Sitten taas pankki pelittää. Ymmärrän, että tiliseurannan ja kirjanpidon takia kaikista laskuista pitää jäädä jokin tosite, mutta kyllä kai homma olisi voitu hoitaa elegantimminkin.
@Olavi, itse sain nollasummaisista laskuista OP:lta ohjeen että senkuin poistaa ne.
OP:lla on sama ongelma laskujen lataamisessa itselle, bulkkilataamisoptiota ei ole.
OP myös muistaa meneekö tietyn laskuttajan laskut omalta/yhteiseltä/whatever-tililtä. Sen sijaan se ei ymmärrä jos sama laskuttaja haluaa rahaa esim. eri viitenumeroilla: Käytössä on kaksi luottokorttia, joista toisella maksetaan yhteiset talousmenot vaimon kanssa ja toinen on henkilökohtaisia ostoksia varten. Koska molemmat kortit ovat OP:n myöntämiä, niin tiliä ei pysty määrittelemään erikseen, vaikka ne voisi ihan hyvin yksilöintitiedon perusteella erotella.
Pari vuotta sitten katsastuksessa katsastusmies sanoi että autoni on ajokiellossa maksamatttoman autoveron takia. Kävi ilmi että vero oli kyllä lähtenyt tililtä eräpäivänä mutta ilmeisesti tilittynyt verottajalle vasta seuraavana eli piti maksaa se myöhästymismaksu. Olen sittemmin aina muuttanut eräpäivän päivää aikaisemmaksi.
Tästä olikin varoitus, että maksuissa ollaan siirtymässä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa aika lasketaan rahan saapumisesta - ei enää sen lähtemisestä. Tämän vuoksi laskuja ei kannata ajastaa entiseen tapaan eräpäivään vaan -1 tai -2 päivään.
Olen maksanut e-laskuja eräpäivänä jo vuosikausia, jotka on säännöllisiä, ilman mitään ongelmia. Vain satunnaisesti tulevat laskut, joista ei ole e-laskusopimusta maksan heti kun tulevat. Koskaan ei ole ollut ongelmaa ja S-pankkiakin on nyt käytetty kuusi vuotta piakkoin. Tietysti, jos ei raha pysy eräpäivään saakka tilillä, niin eräpäiviä voi aikaistaa. Coinmotion vastakin lopetti Mastercard-korttini ja onneksi sain S-pankista toisen Visa-kortin nikottelematta ja lisämaksutta. Kauppapankkiin olen todella tyytyväinen, eikä ole myöskään Nordeaa ikävä. Myös verkkopankki toimii, vaikkakin en sitä paljoa käytäkään.
Tuo eräpäiväkäytäntö on semmoinen että jos moinen "eurooppalainen käytäntö" tulee, niin automaattiveloituksissa saa sitten kyllä jurkele olla optio säätää maksuajankohta esim. juuri tuohon "eräpäivä - 1 pv" tai vastaavaan.
Enhän minä voi asiakkaana tietää kuinka kauan maksussa perille menee. Saan joskus maksuja Yhdysvalloista, ja tilisiirto menee läpi 2 päivässä - 2 viikossa.
Eräpäivänä maksamisesta on tällainen KKO päätös, joka tosin liittyy yritysten väliseen laskutukseen: www.yrittajat.fi/uutiset/kko-antoi-paatoksen-joka-kannattaa-ottaa-huomioon-laskujen-maksussa-maksaminen-erapaivana-ei-ole-valttamatta-riittavaa
Miten te e-laskuja maksavat toimitte: haluatteko pdf-laskun omalle levylle vai riittääkö, että tiedot säilyvät 1-2 vuotta pankin järjestelmässä?
Ehdottomasti pitää olla mahdollisuus tallentaa laskut pdf:nä omaan arkistoon, ihan vain oman mielenrauhan takia. Nämä on varmaan näitä meidän boomereiden tai melkein-boomereiden omia kummallisuuksia.
E-laskujen käyttö on kyllä POP:llakin surkeaa, E-laskun ja sen maksamisen välillä ei ole mitään kytkentää. Mistään ei voi nähdä, onko jokin lasku maksettu vai ei, puhumattakaan siitä, että koska se on maksettu. E-laskun voi siten tavallaan maksaa näkemättä sitä. Se muodostaa automaattisesti oman rivin hyväksyttäviin maksuihin, mutta e-laskujen listassa lasku näkyy avaamattomana (vähän niinkuin lukematon sähköposti) niin pitkään kunnes sen käy erikseen klikkaamassa auki.
Nollan euron e-laskuja ei voi hyväksyä, on pakko laittaa automaattinen hyväksyntä alle puolen euron laskuille, jos niistä haluaa päästä eroon.
Ylipäätään POP:n verkkopankin käyttö PC:llä yritetään tehdä hankalaksi, välilehtien käyttö on täysin tuntematon käsite.
S-pankki tuhoaa laskun kahden vuoden jälkeen. En lataa tietokoneelle.
S-pankissa e-laskun voi ladata tietokoneelle aitona laskuna, sellaisena, jollaisena se postissakin tulisi. Lisäksi S-pankissa voi valita tietylle laskuttajalle tietty laskutustili. Veloitan esimerkiksi vuosilaskun kotivakuutukselle sieltä säästötililtä, muut laskut käyttötililtä. E-laskuja voi maksaa heti muokkaamalla eräpäivän nykyiseksi. Vain viikonloppu tai ei-pankkipäivä siirtää sen maksuajan seuraavaan pankkipäivään. Tulleita e-laskuja voi myös poistaa, mutta ihan toivomallasi tavalla e-laskutus ei sielläkään toimi. Laskut näkyvät yhtenä könttänä, mutta niitä klikkaamalla näkee mistä ne veloitetaan tai on veloitettu.
Olen ollut tosiaan 11 vuotta Nordean asiakas ja Nordea saa houkutella tovin takaisin.
Varsinkin kun luin juttusi huonosta verkkopankista, niin ei herättänyt kiinnostusta Nordea.
Jaa että pankeillakin laskujen itselle tallettus ei toimi helposti
Oomi:lla sama homma. lasku siirrettävä yksi kerrallaan ja pdf tulevat samalla nimellä ViewByNumberAndCustomerCode.pdf
Tuo EI anna oomin palvelun koodaajista hyvää kuvaa. Yli kaksi vuotta sitten jos tuosta valittanut ja pari kuukautta sitten uudestaan mutta ei ne tumpleot ymmärrä.
Nordealla on myös yksi erikoisuus e-laskuissa, jota tässä hyvässä ja valaisevassa artikkelissa ei mainittu.
Joskus on elämässä ollut tilanteita, että e-laskua ei ole tullut eri syistä maksettua vaan on ollut erääntyneenä.
Ykskaks lasku on hävinnyt verkkopankista täysin. E-laskuarkistossa se tietenkin on mutta erääntyvistä häviää. Ilman ennakkovaroitusta ja jälkiä jättämättä. Kuin pieru saharaan.
Asian huomaa sitten, kun posti kiikuttaa paperisen maksukehotuksen tai perintäfirman paperilaskun.
Vähän sama asia kuin joku vaivihkaa varastaisi kotoani maksamattoman paperilaskun.
Ja tätä ei lue missään heidän dokumentaatiossa eivätkä siitä tiedä asiakaspalvelussakaan.
Ja tottakai laskut pitäisi maksaa ajallaan mutta ei pankki siitä huolimatta saisi hävittää asiakkaan laskuja tuolla tavalla ja ilman motään kertomatta.
E-laskuarkistosta laskun saa sitten "kätevästi" maksettua, kun kopioi tiedot yksitellen uuteen maksuun jossa ei tietenkään ole mitään linkkiä e-laskuun.
Ja tätä ei lue missään heidän dokumentaatiossa eivätkä siitä tiedä asiakaspalvelussakaan.
Ai, sekö onkin Nordean oma "ominaisuus"? Itse saanut monta huomautuslaskua, kun en ole hankalassa verkkopankissa kuitannut laskua ajoissa.
Mutta minkä takia Nordea haluaa ajaa ihmiset wanhasta nettipankista mobiiliin? Samahan se heille on kumpaa ihmiset käyttävät ja kumman kehittämisestä maksavat. Elleivät sitten pelkää että nuoret eivät tule pankin asiakkaiksi ilman appis-pankkipalveluita.
Pdf:ien lataamisesta muuten sellainen huomio että miksi tiedostonimen pitää aina olla satunnainen sekasotku (kdfynjGRgnk233298jef.pdf) eikä mitään järkevää tyyliin "Lasku - laskuttaja - pvm - ym.pdf" Sama juttu verottajalla ja oikeastaan joka paikassa mistä haluaa itselleen jonkun tositteen ladata. (ja siihen nimeen voi kyllä devaaja vaikuttaa, olen itse pari kertaa latausnappulan ohjelmoinut...)
Hauskinta tässä jutussa on siis juuri se, että tuo esittämäsi verkkopankki itse asiassa on uusi verkkopankki. Eihän siitä ole kovin kauaa kun nordea uusi koko verkkopankkinsa, muutama vuosi. Vanha oli samankaltainen viisitoista vuotta ainakin. Samoin myös limittäisaika oli hyvin pitkä, vanha ja uusi toimivat limittäin. Se vasta sekavaa oli. Painat linkkiä ja asia ponnahtelee vanhan uuden välillä. Olen siinä samaa mieltä, että tuo uusi on todella kökkö verrattuna vanhaan. Mutta itseäni asia ei murehduta kun laskut hoituu e-laskuina ja yksittäislaskuihin käytän mobiilipankkia mielelläni, koska puhelimen kamera lukee viivakoodista kätevästi laskun perustiedot.
Laskuista saa pdf-kopiot itselle kohdasta Maksut -> e-laskut -> arkisto jossa on lista kaikista tulleista laskuista ja painat laskuttajan nimen perässä olevaa nuoli koilliseen kuvaketta, tulee alkuperäisen laskun pdf esille.
Minulla meni yksi lasku vanhaksi ja toinen melkein meni, kun tuli Oma Postiin. Sovelluksen alla on valinnat "paketit" ja "kirjeet ja laskut". Etsin laskua jälkimmäisestä, mutta en huomannut, että siellä sivun ylälaidasta pitää erikseen valita "laskut". Miksi ne pitää eritellä?
Kaksi kommenttia:
1. Pankista toiseen maksettaessa 2 PANKKIpäivää on mikä määrittää milloin maksetaan (lain mukaan max) . Pankin kannattaa pidättää rahaa se kaksi päivää ihan vaan pisniksen vuoksi (yliyön korko esim). Joten jos ke on eräpäivä täytyy se maksaa edellisenä perjantaina että varmasti tulee keskiviikoksi . Jos maksat ma aamulla se voi kirjautua ke pankin sulkemisen jälkeen ja näkyy kohdepankissa to aamulla. Toki tämä ei ole sääntö että näin toimitaan, mutta jos syytä etsit niin tämä voi olla syy.
2. Nettipankin ”yllläpito” on siirretty itäisten ystäviemme käsiin ja kehitystä tehdään vain tarpeen vaatiessa (pahojen bugien korjausta)
Lähetä kommentti