keskiviikko 3. elokuuta 2022

Lähetä robotti kauppaan ja mene itse perässä

Vanhan sanonnan mukaan kun laittaa lapsen hoitamaan kauppa-asioita, saa mennä kohta itse perässä. Lause tuli mieleen, kun testasin läheisen Alepan Starship robottikuljetuksia.

Ajatus on hauska ja sitä on tullut muutaman kerran demonstroitua kylässä käyneille lapsille, joita itsekseen liikkuva kuljetusvaunu huvitta suuresti. Turhaan ei sanota, että elintarvikekauppa on nettikaupan vaikeinta alaa. Monta ryppyä pitäisi vielä oikoa, ennen kuin Starship alkaa kilpailla lähikaupan kanssa.

Sillä lähikaupan kanssa se joutuu kilpailemaan. Palvelu ulottuu muutaman kilometrin säteelle paikallisesta Alepasta. Ei siis mitään salamannopeita drone-kuljetuksia syrjäseuduille, vaan yksi uusi tapa palvella esikaupunkialueiden kuluttajia. 

"Unohtuiko maito? Minä noudan" lupaa mainos. Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta sen toteuttaminen käytännössä on yllättävän vaikeaa.  

Elintarvikkeiden valinta puhelimella on hidasta (kuvat aiemmasta tilauksesta Otaniemessä).

Olen tehnyt robotti-Alepasta muutamia koetilauksia. Viimeksi tilasin lapsille kaksi juomapulloa. Verkkokaupan käyttö tuotteiden selaamiseen älypuhelimella on kömpelöä, mutta kun palvelu on sidottu mobiilisovellukseen, niin minkäs teet. Tällä kertaa sattui virhepainallus maksun kanssa. Käynnistin vahingossa Nordea Walletin pankin ID-ohjelman sijaan, minkä seurauksena maksu epäonnistui lukuisten yrittämisten ja buuttausten jälkeenkin ("havaittu monta samanaikaista maksuyritystä"). Lopulta jokin aikalaskuri täyttyi ja pystyin maksamaan tilauksen. Se ei kuitenkaan ollut palvelun vika.

Kun tilaus oli saatu perille, Starship antoi sille 55 minuutin toimitusajan. Siinä ajassa lapset olisivat jo hermostuneet. Aika-arvio tosin puolittui nopeasti, kunnes tuli uusi ilmoitus "Robot fleet is experiencing rush - arrival estimate has been extended by 17 minutes". 

Suojatietä ylittävä robotti on ainakin alkuvaiheessa jokseenkin symppis näky.

Ihan niin kauaa siinä ei tainnut mennä, kun lopulta puhelimeen tuli ilmoitus kuljetuksen lähestymisestä ja menimme lasten kanssa odottamaan. Pettymys oli kuitenkin suuri, sillä vain toinen lapsista sai juomansa. Mountain Dew'iä ei ollut, vaikka verkkokaupassa niin luki. Olin rastittanut luvan korvata tuotteita toisilla, mutta se olisi vaihtanut pullon vain isompaan samanlaiseen. Verkkokaupan ja tilausten kerääjän välillä ei ole yhteyttä, joten tuotepuutteet paljastuvat vasta kun robotti on jo lähtenyt kaupasta. Silloin on itselle myöhäistä korjata tilausta.

Robotti perillä, kansi avautuu älypuhelimella.

Alepaan on noin 10 minuutin kävelymatka. Olisin hakenut juomat nopeammin itse ja lapset olisivat saaneet valita siitä, mitä oikeasti on tarjolla.

Robottitoimituksista voi olla iloa esimerkiksi liikuntaesteisille (joskin toimitus pitää hakea kadulta) tai lapsiperheille, kun se maito oikeasti on unohtunut, eikä pieniä lapsia halua jättää yksin kotiin odottamaan kaupassakäynnin ajaksi. Tai jos itsellä on ruuanlaitto tai leipominen kesken. Mutta kiire ei saa olla ja tuotteiden on parasta olla perusvalikoimasta, jotta niitä varmasti on saatavilla.  

Talviliukkailla robotti voisi säästää liikkumisen vaivan ja estää kaatumiset, mutta lumi haittaa robottiakin. Viime talvi oli niin paha, ettei läheisillä kaduilla pystynyt liikkumaan kunnolla edes jalkaisin tai autolla.

Suurin hyöty olisi, jos robotti toisi kaivatun toisen viinipullon. Ensimmäisen loputtua uutta ei parane lähteä hakemaan sen paremmin autolla kuin pyörälläkään. Mutta siihen, että robotti kuljettaisi alkoholia, on vielä matkaa. Sääntelyongelmien lisäksi se altistaisi robotit vahingonteolle. Alkon omat jakelurobotit saattaisivat päätyä ihan muualle kuin piti.

Robotit rivissä Otaniemen Alepan edustalla.

Joka tapauksessa on kiinnostava nähdä, millaisen markkinaraon Starship-kuljetukset itselleen löytävät. Sääliksi käy vain kauppiaita, joiden on koko ajan tarjottava uusia palveluita asiakkailleen ilman, että kustannuksia saa siirtää hintoihin.

Starship-kuljetukset ovat toistaiseksi ilmaisia, mutta ennen pitkää niistä aletaan periä muutama euro.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika typerää, että vasta kun avaa robotin kannen, näkee mitkä tilaamistaan tuoteista lopulta sai. Voisi ajatella, ettei asiakas voi tilata sellaisia tuotteita, joita ei voida toimittaa, mutta eipä sellaisen järjestelmän rakentaminen ole niin helppoa. Yksi ongelma on, että mikään järjestelmä ei tiedä myymälän tarkkaa saldoa, esim. erilaisen hävikin takia. Toisaalta vielä maksamattomia tuotteita saattaa olla myymälässä olevien asiakkaiden ostoskoreissa. Selitys saattaa kuitenkin olla vielä yksinkertaisempi: Starshipin järjestelmästä ei taida olla mitään yhteyttä Alepan varastosaldoihin.

Markus kirjoitti...

En tiedä mikä on, mutta kaikki nuo pikkuset itsestään liikkuvat härpäkkeet on jotenkin sympaattisia.

Aina kun näkee jonkin robottiruohonleikkurin leikkelevän jossain nurmikolla, tulee samanlaisia tuntemuksia kuin lemmikki-eläimistä tulee.

Samoin olo on hyvin scifi. Kuin eläisimme keskellä jotain Star Warsia, jossa moisia pieniä piipittäviä robotteja rullaili käytävillä.

En tiedä, johtuuko se "tunneyhteys" sitten juuri jostain lapsuusajan nähdyistä Star Wars-elokuvista tai vastaavista, kun niissähän tuollaiset pienet "piipittävät" robotit aina yhdistettiin "hyviksiksi". Ne oli ulkopuolisia niistä varsinaisista sotaisista teemoista. Yhtä uhreina kuin ihmiset usein oli.

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Aika typerää, että vasta kun avaa robotin kannen, näkee mitkä tilaamistaan tuoteista lopulta sai."

Tieto tuli vähän aikaisemmin, silloin kun robotti lähti kaupasta. Joka tapauksessa liian myöhään, koska asiakas ei enää itse voinut muuttaa tilaustaan.

Robotit vaikuttavat tosiaan sympaattisilta. Ehkä siinä on alitajuinen rinnastus pieniin eläimiin, jotka yrittävät selvitä ihmisten keskellä, jäämättä jalkoihin. Sympaattisuus voi tosin karista, kun robottien määrä lisääntyy ja ne alkavat kilpailla jalkakäytävistä ihmisten, pyörien ja skuuttien kanssa.

Autoilijoita ärsyttää, kun robotit arpovat suojatiellä mennäkö yli vai ei - pitäisikö niitä jäädä odottamaan vai jatkaa kylmästi ajoa? Ihmisille pitäisi antaa mahdollisuus kadun ylittämiseen ja pysähtyä, mutta koskeeko se myös robotteja?

Markus kirjoitti...

Tuo on kyllä sellainen asia, mistä ole vielä puhuttu. Että jos ihmiset ihan oikeasti alkaa laiskistumaan ja tilailemaan oikein kilvan ruokaa noiden robottikuljetusten varassa, menee hyvin nopeasti jalkakäytävät tukkoon kaiken maailman härpäkkeistä. Pitää tehdä vielä pyöräbaanan lisäksi lisäbaana noille härpäkkeille...

Samoin missään ei ole puhuttu näiden laitteiden pitkän ajan terveysvaikutuksista. Eurooppalaiset on amerikkalaisia paremmassa kunnossa yksinkertaisesti sen vuoksi, kun täällä palvelut on lähellä. Usein pienen kävely tai fillarimatkan päässä. Amerikassa, Kanadassa yms kaikki on isoa ja siten kaikki etäisyydet on myös niin isoja, että joka paikkaan on lähes pakko kulkea autolla.

Tuo pienikin arkiliikunta on täysin aliarvostettua. Vuositasolla se kalorien määrä, sekä askelten määrä, joka kertyy yksinkertaisista kauppareissuista, harrastuksiin menoista yms on valtava. Se vaikuttaa terveyteen. Aikaisemmin ainakin vähintään fillaroitiin oikealla mekaanisella polkupyörällä, jos ei kävelty.

Mutta nykyaikana pienet lapsetkin käyttävät sähköpotkulautoja, aikuiset sähköpolkupyöriä ja ruoatkin tilataan robotilla. Varsinkin pienet lapset huolettaa. Muutoinkin nykyaikana lapset liikkuvat paljon vähemmän kuin minun lapsuudessa (oltiin aina ulkona ties missä kallioilla leikkimässä). Sen kaiken vähän liikkuvuuden lisäksi tuli vielä nuo sähköpotkulaudat sun muut.

Voi tulla kansanterveydellisesti yllättävän kalliiksi nuo laitteet. Ihan tupakan ja alkoholin veroiseksi ongelmaksi jopa. Sekä se kivun määrä joka tulevaisuudessa tulee olemaan, voi olla jotain aivan käsittämätöntä. Ihmisten pitäisi nyt vain liikkua.