keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Ensin ilman korttimaksuja, sitten ilman sähköä - havaintoja kantapään kautta

Venäjän hyökkäyksen jälkeen uutiset ovat herkistäneet kansalaisten mielen odottamaan häiriöitä. Ja kun häiriöitä odottaa, niitä näköjään myös tulee.

OSA I - pankkikortti ei toimi

Muutama viikko sitten suuren espoolaisen kauppakeskuksen K-Citymarketissa tapahtui häiriö, joka mykisti sähköiset maksut. Tulin paikalle vasta, kun ovia avattiin uudelleen, mutta ilmeisesti iso kauppa oli pantu hetkeksi kokonaan kiinni.

Kaiuttimista kuulutettiin, että varmuudella vain käteismaksut toimivat. Itsepalvelukassat oli tietenkin suljettu, ihmiset jonottivat perinteisille kassoille. Harvalla näytti enää olevan käteistä, joten ostoksia hylättiin kassan lähelle.

Kun systeemit eivät toimi, cash is king.

Ja toden totta, "Tapahtuma hylätty, Poista kortti" ilmestyi maksupäätteeseen, kun yritin aluksi maksaa puhelimen lähimaksuna ja sen jälkeen pankkikortilla. Onneksi itsellä sattui olemaan 50 euron seteli, jolla sain ostokseni kuitattua. 

Myöhemmin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tiedotti, että kauppakeskuksessa oli ollut "rakennuspalo: keskisuuri, pelastuslaitos tuulettaa tiloja". Onneksi kassajärjestelmä kuitenkin toimi, jolloin ne pystyivät ottamaan vastaan käteistä ja antamaan vaihtorahaa.

Pahempi tilanne olisi kassajärjestelmän kaatuminen tai laaja sähkökatko. Silloin kauppa ei voisi myydä edes käteisellä. Olemme todella tekniikan vankeja.

Moni haluaisi siirtää kaikki toiminnot puhelimeen ja päästä kokonaan eroon lompakosta. Huoltomekaanikko Aki Yrttiaho kertoi vuonna 2019 Ilta-Sanomien haastattelussa, että pyrkii hoitamaan kaiken puhelimella eikä pidä mukanaan senttiäkään käteistä. Hän ennakoi pystyvänsä luopumaan lompakosta vuoden kuluttua.

Kaikeksi onneksi kauppakeskuksessa on molempien keskusliikkeiden kaupat, käytävän toisella puolella olisi voinut maksaa myös sähköisesti. Tällä kertaa kukaan ei siis jäänyt nälkäiseksi. Ei edes Aki Yrttiaho, jos sattui kauppaan juuri katkon hetkellä. Ensi kerralla voi olla huonommin.

OSA II - sähkökatko

Tänään 30.3.2022 tasan klo 12.00 Otaniemen alueella alkoi laaja sähkökatko. Vastaavaa ei ole ollut koskaan ennen. Carunan tiedotussivu näytti nopeasti useita vikakohteita.

Carunan vikasivu.

Sähkökatkossa ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun sellainen näinä aikoina sitten tapahtuu, tulee mieleen monia ajatuksia. 

Ensimmäinen reaktio oli yllätys, sitten harmitus. Vaikka välitallennusten tekeminen on selkäytimessä, muutama tekstipätkä hävisi Powerpointin ja Windowsin kadotessa alta.

Sitten tuli hiljaisuus. Niin kova hiljaisuus, että se sattui korviin. Ilmanvaihdon humina, tietokoneiden hurina ja arkipäiväiset äänet, joihin emme normaalisti kiinnitä huomiota, häviävät yhtäkkiä ja jäljelle jää vain kovaääninen hiljaisuus. Se on sekä pelottavaa että vapauttavaa.

Onneksi nykyään on älypuhelimet. Tukiasemissa riittää virtaa muutamaksi tunniksi, joten nettiyhteys sen kautta toimi. Myös läppärin sai toimimaan puhelimen avulla. Silti työn tekeminen loppui.

Suuri toimistotalo hiljeni kerralla, ja myös pimeni. Vihreät hätävalot toimivat, samoin käytävien sähkölukot, mutta neuvotteluhuoneet jäivät lukkoon. Ravintola pimeni, mutta ihmiset saivat ruokaa kirjoittamalla tietonsa kynällä paperille. Onneksi oli päivä, joten aulassa ja ravintolassa riitti runsaasti luonnonvaloa. Pimeällä tilanne olisi ollut vaikea.

Käyhän se näinkin: nimi paperiin ja maksu myöhemmin. 

Katkosta tuli 48 minuutin mittainen, sitten sähköt palasivat. 

Toimistotalossa on erikseen "ATK-pistokkeet", joiden sähkön pitäisi olla UPSin takana. Ne laitteet lähtivät toimimaan vasta 22 minuuttia toimistosähköjen palautumisen jälkeen. Yhteensä työhön tuli siis 1 h 10 minuutin totaalinen katkos.

Muutamia oppeja ja ajatuksia:

  • Pidä vähän käteistä pieninä seteleinä. Liian suuret summat ovat jo itsessään turvallisuusriski. Varaudu siihen, ettei pahan sähkökatkon aikana käteinen kelpaa kaupoissa.
  • Pidä läppärin ja puhelimen akut ladattuina.
  • Älypuhelimen taskulamppu on todella hyödyllinen, jos käytävät ovat pimeät. Tarkista, mistä lampun saa päälle. 
  • Kokeile, pääsetkö alas kerroksista ilman hissiä. Korkeissa rakennuksissa tai liikuntaesteiselle asia ei ole ihan yksinkertainen.
  • Hätätapauksessa puhelinta voi ladata autossa, samoin analogisesta autoradiosta voi kuunnella vaaratiedotteita ja suojautumisohjeita.
  • Jos katko kestää useamman tunnin, tukiasemien akut sammuvat ja silloin alkavat todelliset ongelmat. Siksi veivattavista generaattoreista ei ole paljon iloa puhelimen lataukseen.
  • Myös hissien hälytyspuhelimet mykistyvät muutaman tunnin jälkeen. Niiden akut loppuvat ja hissit alkavat lähettää ilmoituksia keskukseen tukkien sen.
  • Selvitä oman sähkönsiirtoyhtiösi nimi ja vikatiedotesivun osoite. On hyvä tietää, kuinka laajasta katkosta on kyse ja yhtiön arvio sen kestosta.
  • Täydellinen hiljaisuus alkaa käydä hermoille, varsinkin jos siihen liittyy epävarmuus tulevasta tai esimerkiksi talviaikaan pelko tilojen kylmenemisestä. 
  • Odottavan aika on pitkä.
Sitten vain toivotaan, että kyberturvallisuus on kunnossa, eikä tähän listaan koskaan jouduta turvautumaan.

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toimistotalossa on erikseen "ATK-pistokkeet", joiden sähkön pitäisi olla UPSin takana. Ne laitteet lähtivät toimimaan vasta 22 minuuttia toimistosähköjen palautumisen jälkeen.

Tuo ei välttämättä tarkoita UPS:ää. "ATK" on useinkin tarkoittanut lähinnä parempaa häiriösuojausta tai ylivirtasuojaa, UPS-töpselit on merkitty sitten erikseen. Toki voi tuo suojata joltain sekunnin-parin räpsyltä, mutta ei pidemmältä katkolta.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Näin on, ei siinä todellista UPSia ole, mutta jonkinlainen häiriösuojaus lyhyiden katkojen varalta. Niitä esiintyi aikanaan talossa, mutta ei enää moneen vuoteen. Jotain tekniikkaa siellä on takana, koska sähköt nousivat ylös vasta 22 minuuttia sähkökatkon päättymisen jälkeen. Vähän kuin käänteinen UPS :-)

Anonyymi kirjoitti...

puhelimessa olisi hyvä olla joku appi myös puheluille/viesteille, joskus normi puhelut ei toimi, mutta wlanin/dataverkon kautta voi soittaa skype, messenger tai whatsup puheluita.

William Gallop kirjoitti...

Kaiken varalta pitää vanhaa 3G Nokiaa ladattuna ja sim-sovituskappaleita tallessa. Sillä voi soittaa hätäpuheluita kun älypuhelimen akku loppuu.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä paikallinen Supermarket ollut sähkökatkossa kolme kertaa. Edes käteismaksu ei onnistunut.
Jyväskylän marketissa ei käteismaksu toiminut sähkökatkon aikana paikalla olessani.

Zarr kirjoitti...

Listaan jatkoksi: Hanki pankki/luottokortit vähintään kahdelta maksunvälittäjältä. Itselläni on sekä OP:sta että Nordeasta. Tänään ruokakaupassa tuli kuulutus että OP:n kortit eivät toimi, varaahan käteistä. No problem, maksoin sitten Nordean kortilla.

Jos Nordea ei ole pääpankki, voit hankkia ilmaiseksi Tuohi-mastercardin tai Stockan kortin. Jos OP ei ole pääpankki, voit hankkia vaikka Keskon plussa-mastercardin.

Toki tämä koskee pienempää häiriötä eli sellaista jos ongelma onkin siellä palvelinten päässä.

KohtoKohto kirjoitti...

Ensimmäinen reaktio oli yllätys, sitten harmitus. Vaikka välitallennusten tekeminen on selkäytimessä, muutama tekstipätkä hävisi Powerpointin ja Windowsin kadotessa alta.

Käytätkö Petteri Järvinen vielä pöytäkonetta vai miten virrat noin äkkiä katosivat? Läppärissähän akku riittää yleensä vähintäänkin kymmeniksi minuuteiksi. Itse olen IT-alan ammattilainen ja nykyinen työnantajani ei edes tarjoa pöytäkonetta kuin erittäin hyvästä syystä. Kaikilla meillä on läppärit. Pöytäkonetta tietenkin voi toimistolla käyttää, mutta mielestäni on kätevämpää käyttää vain yhtä konetta (läppäriä) niin ei tarvitse rakennella ympäristöjä moneen paikkaan.

Tietenkin itse käytän läppäriä sekä toimistolla, että kotitoimistolla telakkaan kiinnitettynä. Näin läppäriin on helppo yhdistää näytöt, näppäimistö ja hiiri. Toisin sanoen fyysisesti läppärin käyttö on samanlaista kuin pöytäkoneenkin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Käytän yhä pöytäkoneita, mm. tietoturvasyistä. Läppärissä on vain tarpeelliset ohjelmat surffaukseen, kirjoittamiseen ja Powerpoint-esityksiin. Lisäksi pöytäkoneissa mm. kuvankäsittelyn ohjelmat ja arkistoni (yli 150 000 kuvaa).

Markus kirjoitti...

Tietoturvasyistä? Mitkä tietoturva-asiat pöytäkoneesta tekee paremman koneen kuin läppäristä? Tietysti fyysisen varkaan on helpompi varastaa läppäri toimistolta kuin pöytäkone, mutta muutoin kyllä monissa läppäreissä tietoturvan taso on huomattavasti parempi kuin pöytäkoneessa. Maceissa jo ihan puhelimien tasoa (T-turvasiru integroituna prosessoriin jne). Windows läppäreissä taasen on TPM-sirut. Windows Hello yms. Monilla yrityssarja- läppärinvalmistajilla on vielä omia lisäherkkujakin, kuten esim omassani on integroitu sirukortinlukija. Saa sellaisen tietysti pöytäkoneeseenkin.

Ja tietysti se varsinainen pointti. Läppärissä on se akku. Ei katoa työtiedostot jos tulee sähkökatkos.

Kaikkein käsittämättömintä on, että tuossa sinun työkokoonpanossa ei ole kytkettynä edes sitä pientä sadan euron "töpseli" UPS:ia. Sellainenkin antaisi sen hyvän ajan tallettaa tiedotot talteen ja sammuttaa kone hallitusti.

KohtoKohto kirjoitti...

Käytän yhä pöytäkoneita, mm. tietoturvasyistä. Läppärissä on vain tarpeelliset ohjelmat surffaukseen, kirjoittamiseen ja Powerpoint-esityksiin. Lisäksi pöytäkoneissa mm. kuvankäsittelyn ohjelmat ja arkistoni (yli 150 000 kuvaa).

Ymmärrän tämän jossain määrin. Mutta säilytätkö todella kuva-arkistoasi yksittäisissä pöytäkoneissa? Itse olen jo pitkään arkistoinut kaiken tarpeellisen (mm. kuvat) omaan "pilvipalveluuni". Siis palveluntarjoajalle, joka ylläpitää varmuuskopioitua levytilaa. Näin esimerkiksi tulipalo tms. ei vie arkistoani.

Anonyymi kirjoitti...

Jos data pilvessä ei ole salattuna (tai kuva salatussa containerissa) niin rikolllisen ei tarvi murtauta pöytäkoneeseesi vaan pilveen varastaakseen kaikki kuvasi.

Toiseksi oletko ikinä palatuttanut pilven varmuuskopiosta?
Jos et niin uskot vain että se on mahdollista.

KohtoKohto kirjoitti...

Jos data pilvessä ei ole salattuna (tai kuva salatussa containerissa) niin rikolllisen ei tarvi murtauta pöytäkoneeseesi vaan pilveen varastaakseen kaikki kuvasi.

Pidän tätä erikoisena ajatteluna. Murtautuminen ei missään tapauksessa ole helppoa ja rikolliset saisivat enimmäkseen saaliikseen esimerkiksi ihmisten lomakuvia / videoita, joilla he eivät tee yhtään mitään.

Toiseksi oletko ikinä palatuttanut pilven varmuuskopiosta?
Jos et niin uskot vain että se on mahdollista.


Tässä mennään aika syvälle salaliittoteorioihin. Pilvipalveluilla on miljoonia käyttäjiä ja varsin moni on varmasti datansa niistä palauttanut. Jos palauttaminen ei jostain syystä onnistuisi, saisivat palvelut varmasti paljon rapaa niskaansa. Tällaista en ole nähnyt.

Oma "pilvipalveluni" ei oikeastaan ole varsinainen pilvipalvelu vaan suomalainen luotettava pienehkö toimija, joka tarjoaa maksua vastaan varmuuskopioitua tallennustilaa. Siirrän dataa heidän serverilleen Filezilla ohjelmalla ja samalla tavalla haen dataa tarvittaessa. Olen varmasti satoja kertoja ladannut palvelusta dataani, joten kyllä data siellä ihan oikeasti on.

Anonyymi kirjoitti...

Ei muuta kuin kaikki toiminnot kännykkään ja kännykkä järveen niin siinä sitä ollaan.

Toiseksi kun kokoajan pitää kännykkää kädessä, se on HYVIN HELPPO varastaa
kukaan ei pidä kännykästä niin lujaa kiinni ettei yllättävä varas pysty sitä nappaamaan kädestä sitten onkin melkoinen kilpajuoksu edessä.

Kännykkä voi hajota esim. näyttö rikki niin miten kun uusi kännykkä pitäisi maksaa kännykkämaksulla , salasanat on kännykässä, yhtään ei niistä ulkomuistista, mobiilivarmenne on kännykässä seuraus ettei voi tilata luotolla verkkokaupasta , palautus erimerkkiseen kännykkään ei yleensä toimi jne.

Näitä asiota täytyy miettiä etukäteen, jälkikäteen se on oppimista virheistään.

Markus kirjoitti...

Nykyaikana kännyköihin liittyen on todella kätevät (pilvi) palautustoiminnot. Pitäähän kännykkää silloin tällöin uusiakin ja tehdä ne kaikki samat asiat kuin vaikkapa järveen tippuneen tai varastetun kännykän vuoksi pitäisi.

Yksinkertaisimmillaan prosessi menee niin, että kirjaudut tunnuksilla sisään uuteen kännykkään ja tiedot palautuvat ennalleen. Ainakin iPhoneissa tämänkaltaisesti asia on toiminut jo vuosia.

Pääasia on, ettei varas/löytäjä pääse käsiksi kännykän sisältöön. Sekin on nykyisin jo todella hyvällä mallilla.

Osmo kirjoitti...

Eikö edes offline debit kortit ja luottokortit toimineet? Niiden pitäisi toimia myös ilman datayhteuksiä.

Kännyköistä vähän epäilyttää, kun kaikki tungetaan niihin. S-pankissa sormen jäljen takana on kaikki. Jos sen murtaa voi siirtää rahat pois. Olisi hyvä,jos siirto pitäisi kuitata PIN:illä. Toki sormenjäljen voi estää, mutta se hankaloittaa tilitietojen katsomista. Tuntuu, että kun on tullut tällainen hieno uusi teknologia, siihen luotetaan liikaa. Toisaalta, jos kännykkä katoaa ei pääse edes verkkopankkiin.