torstai 21. toukokuuta 2020

Milloin oli toinen maailmansota?

Pystytkö sanomaan ilman googlettamista minä vuosina käytiin toinen maailmansota? Luulin, että kysymys olisi helppo mutta yllätyin, miten monet eivät osanneet vastata. Esitin kysymyksen myös sosiaalisessa mediassa ja kommentit olivat yhtä jakautuneita.

Osan mielestä vuosiluvuilla ei ole merkitystä, eikä niitä kannata opetella. Yleisesti ottaen olen samaa mieltä, mutta oma syntymävuosi, Suomen itsenäistyminen sekä toisen maailmansodan vuosiluvut kuuluvat mielestäni edelleen yleissivistykseen. Ilman vuosilukuja ei pysty hahmottamaan 1900-luvun kehitystä, joka vaikuttaa arkeemme vielä tänäkin päivänä. 

Toinen maailmansota oli viimeinen Suomea koskenut sota. Melkein jokaisessa suvussa on murheellisia tarinoita rintamalla kaatuneista sukulaisista. Talvisodan alkua muistellaan lähes joka vuosi sen merkkipäivänä, tänä keväänä myös Euroopan sodan loppumisesta tuli puolipyöreitä vuosia ja aihe oli näkyvästi esillä uutisissa.

Vallalla oleva uusisänmaallisuus korostaa itsenäisyyttä ja sotaveteraanien kunnoitusta. Veteraaneja juhlitaan itsenäisyyspäivänä ja veteraanien muistopäivänä. Miten aitoa on veteraanien arvostus, jos edes sodan ajankohta ei ole tiedossa?

Toinen maailmansota oli kiistatta 1900-luvun merkittävin tapahtuma. Sen jälkeen alkoi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota, Itä-Euroopan maat ajautuivat erilleen lännestä, atomipommin pudottaminen ja ydinsodan uhka, miljoonat keskitysleireillä kuolleet juutalaiset ja Israelin valtion perustaminen, Euroopan Unionin perustaminen, kotimaassa suuret ikäluokat... lista on loputon.

Vaikka ei olisi kiinnostunut historiasta eikä veteraaneista, Hollywood iskostaa sotavuodet katsojien mieliin. Pelastakaa sotamies Ryan, Dunkirk, Pearl Harbor sekä tietenkin kolmeen kertaan filmattu Tuntematon sotilas, joka oli Suomen katsotuin elokuva. Emmekö tiedä, mihin aikaan nämä sijoittuivat?

Mielestäni jokaisen tulisi tietää vuosiluvut 1939 ja 1945. Päivämäärät eivät ole niin tärkeitä, ja varsinkin sodan loppumiselle on useita päivämääriä (Lapin sodan loppu, Berliinin kukistuminen, rauhansopimuksen allekirjoittaminen, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit, Japanin antautuminen). Somessa joku kertoi vuosilukuja kysytyn jopa työhaastattelussa.

Valitettavasti meillä ei ole varaa unohtaa toista maailmansotaa, ei edes sen vuosilukuja.

16 kommenttia:

ysärinloppu kirjoitti...

Muistini mukaan 1939-1945:
Aasiassa alkoi Kiinan maaperällä jo 1937? Euroopassa valesodalla syksyllä 1939. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940 kestäen 105 päivää. Jatkosota alkoi 1941 suomalaisten hyökkäyksellä Neuvostoliittoon ja jatkosota päättyi 1944. 1944 alkoi Lapin sota ja päättyi 1945. Euroopassa sota päättyi toukokuussa 1945(Hitler teki itsemurhan 30.4.1945). Saksa taisi antautua 9.5.1945 mutta Tsekkoslovakiassa sodittiin vielä pari viikkoa. Aasiassa sota päättyi syksyllä 1945 Nagasakin ja Hiroshiman pommituksien jälkeen. Tosin eräs japanilainen sotilas jatkoi viidakossa sotaa tietämättä sodan loppumisesta vielä 1970-luvulle asti.

No mutta pitääkö olla huolissaan jos ei yli kahdeksankymmentä vuotta vanhoja asioita muista kun ei amerikkalaisetkaan muista minä vuonna oli syyskyyn 11. päivän iskut?

Nimetön kirjoitti...

Nythän on niin, että aika tekee kyllä tehtävänsä ja asiat eivät vain kiinnosta suurta osaa nuoremmasta porukasta. Harva enää muistelee kovin suurella innolla ensimmäistä maailmansotaa tai Saksan-Ranskan sotaa 1870-71. Tai armenialaisten kansanmurhaa.

100 vuotta näyttäisi olevan kovasti se aika, jonka jälkeen asiat unohtuvat tietoisesti tai tiedostamatta. En tiedä miksi, mutta toisen maailmandosan jälkeen syntyneet saksalaiset ovat edelleen sotaan syyllisiä joidenkin mielestä ja anteeksi pitäisi pyytää joka vuosi toukokuussa. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei myöskään siinä, että holokausti liitetään sotaan. Vainot ja leiritys alkoivat jo 1930-luvun alkupuolella, jolloin sota oli vasta tulevaisuudessa. Ei kannata uskoa aina mitä Hollywood-narraattori kertoo.



Sitten 10 pisteen kysymys: Mikä oli Dawes Plan ja miten se poikkeaa nykyisestä menosta, jossa otetaan velkaa, jotta voidaan maksaa velkaa?

Nimetön kirjoitti...

Mielenkiintoinen kysymys onkin, että oliko toinen maailmansota toinen vai peräti kolmas, koska 7-vuotista sotaa käytiin jo globaalisti ja se johti varsinkin Uudella Mantereella monenlaisiin mullistuksiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Years%27_War

hdmi kirjoitti...

"Itä-Euroopan maat ajautuivat erilleen lännestä"

Olipa kaunistelevasti sanottu Neuvostomiehityksestä:)

Nimetön kirjoitti...

"Jatkosota alkoi 1941 suomalaisten hyökkäyksellä Neuvostoliittoon"
Tämähän olikin muistin varassa kirjoitettu, eikä siitä sen enempää. Mutta jottei jäisi epäselväksi: Jatkosodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 22.6.1941 Neuvostoliiton pommittaessa mm. panssarilaivoja Sottungan kohdalla sekä kuljetusaluksia Korppoossa. 25.6 Neuvostoliitto pommitti mm. Helsinkiä, Turkua, Kotkaa ja Lahtea.

Jokke kirjoitti...

Vanhemmat ikäluokat muistavat 1939-1945, yleisesti pidetäään Saksan hyökkäystä Puolaan lähtöpisteenä, ja Japanin antautumista loppupisteenä. Altavistan haku oli monipuolisempi kuin nykyinen googlen, joka on nykyään hyvin tehokas ja ennakoiva, mutta tuo tieto löytyy, useimmat katsovat wikipediasta.
Talvisota, jatkosota on käsitteinä monelle nuorelle epäselviä, kuten Lapin sotakin. Loppujen lopuksi googlen haku suuntaamitä tietoa löydetään. Minusta koulussa on hyvä käydä historian tapahtumat läpi, ja pohtia valtapeliä, ismejä, ja uskontoja ym. tapahtumien tausta-aiheuttajina. Yhteiskuntaoppi on minusta niin ikään tärkeää.

Nimetön kirjoitti...

"Tämähän olikin muistin varassa kirjoitettu, eikä siitä sen enempää. Mutta jottei jäisi epäselväksi: Jatkosodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin 22.6.1941 Neuvostoliiton pommittaessa mm. panssarilaivoja Sottungan kohdalla sekä kuljetusaluksia Korppoossa. 25.6 Neuvostoliitto pommitti mm. Helsinkiä, Turkua, Kotkaa ja Lahtea."

Kirjoitithan tämän muistin varasta etkä luntannut Wikipediasta?

Nimetön kirjoitti...

En kirjoita mitään muistin varasta vaan tarkistan aina. Ja suosittelen samaa muillekin. Wikipediaa ei tosin kannattaa käyttää lähteenä.

Nimetön kirjoitti...

"Toinen maailmansota oli viimeinen Suomea koskenut sota".
Toivottavasti tämä pitää paikkansa!

Nimetön kirjoitti...

https://www.theguardian.com/world/2015/feb/28/vietnam-war-da-nang-50-year-anniversary-flourishing

Vietnamissa nuoriso on unohtanut vihamielisyydet ja amerikkalaisia vastaan käydyn sodan. Ehkä meidänkin on aika jättää menneisyys taakse.

--There is a sense that the Vietnamese people have moved on with their lives. At a downtown Da Nang bar, a group of colleagues from a state-run telecommunications company meet for a drink after work. “We have no problem with Americans,” says Tran Ngoc Hao. “Things are very open now. People in Vietnam are thinking more about the future rather than the past.”--

Nimetön kirjoitti...

"En kirjoita mitään muistin varasta vaan tarkistan aina. Ja suosittelen samaa muillekin. Wikipediaa ei tosin kannattaa käyttää lähteenä."

Olisiko mahdollista saada jotain perustelua Wikipedian osalta?

Ammattikoulun opettaja hyväksyi Wikipedian riittävän luotettavaksi lähteeksi opinnäytetyöhön.

On totta että Wikipediaan voi periaatteessa kuka hyvänsä syöttää paikkansapitämätöntäkin tietoa, mutta käyttäjät siivoavat sen kyllä varsin nopeasti.

Nimetön kirjoitti...

"Ammattikoulun opettaja hyväksyi Wikipedian riittävän luotettavaksi lähteeksi opinnäytetyöhön.

On totta että Wikipediaan voi periaatteessa kuka hyvänsä syöttää paikkansapitämätöntäkin tietoa, mutta käyttäjät siivoavat sen kyllä varsin nopeasti."

Niin suomenkielisessä kuin englanninkielisessä Wikipediassa on useita virheitä, jotka ovat olleet siellä useita vuosia. Kaikilla aihepiireillä ei ole riittävästi aktiivisia seuraajia, jotka nuo virheet korjaisivat. Monesti Wikipedia-artikkelien laatimisessa käytetyissä lähteissäkin on virheitä - ja toisinaan lähde ei sisällä sitä, mitä se artikkelin kirjoittajan mielestä sisältää.

Opinnäytetyössä itse hyväksyisin Wikipedian varsinaisena lähteenä vain kaavakuviin ja vastaaviin.

Nimetön kirjoitti...

Ovatko jenkit vielä ainoita, jotka ovat murskanneet vihollisensa käyttämällä atomipommia siviilejä vastaan? Siviilejä, jotka olivat kaukana rintamalta. Koska katsomme pääasiassa Hollywoodin elokuvia, en tiedä onko kukaan uskaltanut tehdä asiasta elokuvaa.

Nimetön kirjoitti...

"Ovatko jenkit vielä ainoita, jotka ovat murskanneet vihollisensa käyttämällä atomipommia siviilejä vastaan? Siviilejä, jotka olivat kaukana rintamalta. Koska katsomme pääasiassa Hollywoodin elokuvia, en tiedä onko kukaan uskaltanut tehdä asiasta elokuvaa."

Tämän pitäisi olla yleistietoa kaikille koulun historian tunnilla hereillä olleille. Kyllä. Ja elokuvia on tehty aiheesta USA:ssakin.

Nimetön kirjoitti...

Päivämäärät ja jopa vuosiluvut voivat olla tulkinnanvaraisia. Tarton rauhansopimus solmittiin 1920 ja Pariisin rauhansopimus 1947. Saksan kanssa rauhaa ei solmittu koskaan, mutta diplomaattisuhteiden solmimiseen liittyen todettiin sotatilan lakanneen. Baltian maiden mielestä IIMS päättyi vasta, kun viimeinen neuvostosotilas poistui niiden kamaralta. Toki on vakiintuneita päivämääriä, vaikkapa Saksan antautuminen 7.5. eiku 8.5. eiku 9.5.... se meni siis näin, että Saksa allekirjoitti 7.5. länsiliittoutyneiden kanssa antautumissopimuksen, joka astui voimaan 8.5. Neukuille tämä ei kelvannut, joten kertaalleen antautunut Saksa antautui uudelleen Neuvostoliitolle 9.5. Nykypäivänä tilanteen koomisuutta korostaa se, että Venäjällä vietetään voitonta päivää 9.5. ja sivistysmaissa Saksan antautumispäivää 8.5...

Nimetön kirjoitti...

"On totta että Wikipediaan voi periaatteessa kuka hyvänsä syöttää paikkansapitämätöntäkin tietoa, mutta käyttäjät siivoavat sen kyllä varsin nopeasti."

Korjaavat jos korjaavat. Tässä esimerkki artikkelista, jota on korjattu viimeksi kymmenen kuukautta sitten, aiheena niinkin tavallinen asia kuin postinumero:

" Ensimmäinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana kansallissosialistisessa Saksassa vuonna 1941.lähde? Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaava järjestelmä luotiin 1959 ja Yhdysvalloissa vuonna 1963.lähde?"

Tuohon on kirjoittajan lisäksi joku muu käyttäjä pyytänyt laittamaan lähteet, mutta faktantarkistus tai ainakin artikkelin täsmennys olisi paikallaan, sillä vastaava englanninkielisen Wikipedian kohta toteaa:

"Modern postal codes were first introduced in the Ukrainian Soviet Socialist Republic in December 1932,[3] but the system was abandoned in 1939. The next country to introduce postal codes was Germany in 1941,[4] followed by Singapore in 1950,[5] Argentina in 1958, the United States in 1963[6] and Switzerland in 1964.[7] The United Kingdom began introducing its current system in Norwich in 1959, but they were not used nationwide until 1974.[8]". Ja tätä ennen on kappale kansallisia postinumeroita edeltäneistä koodikäytännöistä suurten kaupunkien tapauksessa, alkaen Lontoosta 1857.

Nojaten tuohon englanninkielisen Wikipedian artikkeliin (heh heh), näyttää olevan sinällään totta, että valtiolliset postinumerot otettiin käyttöön ensimmäisinä Saksassa, mutta todellisuus on tässäkin vähän monimutkaisempi - jos puhutaan pelkästään postinumeroista, niin historia on pidempi ja varsin sotkuinen ja tulkinnanvarainen.