tiistai 12. toukokuuta 2020

IT-historiaa: tekstinkäsittely

Tekstinkäsittely oli monelle yksityishenkilölle tärkeä syy mikrotietokoneen hankintaan, olihan sen tuoma parannus kirjoituskoneisiin verrattuna valtava.

Ensimmäinen yleiskäyttöinen tekstinkäsittely oli WordStar, joka sai alkunsa CP/M-aikakaudella. Se sovitettiin nopeasti myös PC:lle. CP/M-juurista johtuen nuoli- ja sivunäppäimiin ei ollut luottamista, joten kaikille oli omat Ctrl+komennot.

Wordstar 3.4
WordStar oli aikanaan kehittynyt ohjelma: se pystyi tasaamaan rivit jo näytöllä, siinä oli oikoluku (englanniksi) ja käsitteli tekstejä levyltä, joten keskusmuistin koko ei rajoittanut tiedostopituutta. Kummallisuuksia olivat ns. pistekomennot, jotka rivin alkuun kirjoitettuna säätivät asetuksia.

WordStar hävisi pian Wordin ja etenkin WordPerfectin tultua. Joskus 1980-luvun puolivälissä siitä julkaistiin aivan uudenlainen WordStar 2000 -versio, mutta se ei enää kiinnostanut ketään.

Microsoft Word oli oma suosikkini. Siinäkin oli hienoja ominaisuuksia, kuten tyylitiedostot ja undo-toiminto. Jälkimmäinen on nykyään itsestäänselvyys, mutta aikanaan se oli todella valtava parannus.

Suomennetun Wordin komennot herättivät hilpeyttä (hups!).
Wordin valikko aktivoitui painamalla Esc. Komentokirjaimet piti valita päällekkäisyyksiä välttäen, mikä tuotti ongelmia suomenkielisessä versiossa (tekstin tallennus käynnistyi Rutiini-valikosta). Itse käytin lähinnä englanninkielistä.
Wordin Y2K-ongelma
Wordin tekijät eivät ajatelleet, että joku kokeilisi ohjelmaa vielä 2000-luvulla. Luonti- ja muutospäivän kentät vuotavat yli, koska ne oli ajateltu vain vuoteen 99 asti.

Ylivoimaisesti Suomen suosituin tekstinkäsittely oli kuitenkin WordPerfect, erityisesti sen versiot 4.2 ja 5.0. Ohjelman teki Utahissa sijainnut softayhtiö Satellite Software International. Itse en WP:stä koskaan innostunut, joten tätä varten jouduin kelaamaan muistia vähän syvemmältä.

WP:ssä ideana oli maksimoida ruudun pinta-ala tekstille, joten komennot oli piilotettu toimintonäppäimiin -- ja niitä oli paljon! Kokenutkin käyttäjä tarvitsi avukseen templaatin, josta merkitykset muistuivat mieleen. Yhtään templaattia ei itselläni säilynyt, mutta netistä löytyi onneksi vielä kuvia: http://deekoo-javiel.blogspot.com/2015/02/tekstinkasittelyohjelma-word-perfect.html

WordPerfect 5.0 valintoja.
WordPerfect erosi muista siinä, että oletuksena teksti kirjoitettiin valkoisella siniselle pohjalle. Oleellinen näppäin oli Alt+F3, sillä se jakoi näytön kahtia ja esitti alemmassa ruudussa tekstin ohjaus- ja muotoilukomennot.

Alt+F3 paljasti ohjauskoodit.
Voi vain kuvitella, millaisen järkytyksen koodit aiheuttaisivat tämän päivän Windowsiin tottuneelle käyttäjälle! DOS-aikakaudella ne olivat nopeita ja tehokkaita, kunhan vain näki vaivaa niiden opiskeluun. Koulutus oli päivän sana yrityksissä ja oppilaitoksissa aina 2000-luvun alkuun asti.

Tärkeitä kysymyksiä varten WP:n alareunaan ilmestyi prompti.

Nyt tarkkana!
WP:ssä ei aluksi ollut välitallennuskomentoa kuten Wordissä, joten ylikirjoituslupa piti aina antaa joka kerta erikseen tallennuksen yhteydessä. Se vaati painalluksia, jotka esimerkiksi ohjelmaa lopettaessa saattoivat mennä sekaisin ja silloin teksti jäi tallentumatta. Auts. Muistelen myös, ettei WP:ssä ollut muokkauksiin liittyvää undo-toimintoa, mutta saatan olla väärässä.

Mac tuli markkinoille 1984 ja Windows pari vuotta myöhemmin. Graafisten käyttöliittymien kausi alkoi 90-luvun alussa, varsinkin Windows 3.0 oli tärkeä harppaus. Ja silloin Bill Gates laittoi Microsoftin pelaamaan härskisti: käyttöjärjestelmän kehittäjänä omat sovellukset hyötyivät Windowsista kilpailijoita enemmän, eikä WP:n koodipohjainen järjestelmä enää sopinut graafiseen ympäristöön. WP:n ensimmäiset Windows-versiot olivat herkkiä kaatumaan. Aiempi tekstinkäsittelyn valtias menetti asemansa nopeasti ja päätyi ensin (1994) Novellin ostamaksi, sitten siitä tuli osa Corelia (1996). Kokonaan uudistettu Windows-versio on ollut saatavilla näihin päiviin asti.

Windowsin myötä merkkipohjainen DOS Word sai jäädä, mutta Windows Wordistä (Winword) tuli Excelin siivellä suuri menestys. Ensimmäinen Windows-teksturi oli kuitenkin Ami, jonka Lotus osti omaan talliinsa. Tein 90-luvulla useamman kirjan Ami Pro -versiolla, koska Winwordin taitto-ominaisuudet olivat niin kökköjä.

Vielä takaisin 80-luvulle. On vaikea käsittää sitä sotkua, joka syntyi erilaisten tekstinkäsittelyohjelmien paljoudessa. Yritysten piti päättää, mikä ottaa käyttöön. Wordstar, Word ja WordPerfect olivat tärkeimmät, mutta tarjolla oli myös Multimate, OfficeWriter, XyWrite, Sprint, IBM:n DisplayWriter sekä kotimaiset Kirjoitan! sekä varsinkin VTKK:ssa kehitetty TEKO. Tiedostojen siirtäminen järjestelmästä toiseen oli erittäin hankalaa. Onneksi sähköpostiakaan ei vielä ollut.

PC-koneiden kanssa kilpailivat erityiset tekstinkäsittelykoneet, joissa oli näyttö, näppäimistö ja sisäänrakennettu ohjelmisto. Vaikea kuvitella, mutta 80-luvulla isoihin yrityksiin hankittiin erillisiä koneita tekstinkäsittelyä varten. Ja ne eivät olleet halpoja!

Joten jos tänä päivänä tuntuu, että Word oikuttelee tai kone toimii hitaasti, kuvittele miten onnekas kuitenkin olet saadessasi käyttää graafisia, hiirellä toimivia ohjelmia, jotka ovat täynnä automaattisia toimintoja ja joiden helppokäyttöisyys on tulosta vuosikymmenten tuotekehityksestä.

17 kommenttia:

Sami Lehtinen kirjoitti...

En tiedä on hyvä vai paha juttu, mutta heti kun näin WordStar:n, ensimmäinen ajatus oli:
^KX

Timo Havulinna kirjoitti...

Tuo 'Hups' oli loppujen lopuksi minun ideani kun loogisempi ehkä olisi ollut Peru, mutta P-alkukirjain säästettiin komennolle Poista. Mekin vähän hihittelimme, kun päätös sen käytöstä tehtiin.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Niin tai 'Eikun' (ja 'Etsi' olisi voinut olla 'Hae'). Hauska juttu joka tapauksessa!

Silloin Microsoftin ohjelmia käännettiin vielä kotikutoisesti Suomessa. Myöhemmin käännökset siirtyivät Dubliniin, jossa niitä teki joukko suomalaisia. Huhtikuussa 1991 kävin siellä ja iltaa istuen päätimme yhdessä Windowsin suomenkielisen terminologian. Onnistuin torjumaan "umpilevyn", jonka halusivat kiintolevyn sijaan. Hups!

jeejee kirjoitti...

Minulla oli 90-luvun alussa Mac Classic II -kottaraispönttö, ja siihen Claris Works -tekstinkäsittelyohjelma ja printteri.

Tyttöystävän päättötyö oli n 46 sivua tekstiä ja kuvia. Tietokoneelta meni yli vuorokausi printatata dokumentti, muisti ei vain riittänyt käsittelemään kerralla koko taittotiedostoa.

Siihen aikaan teknisiä rajoitteita joutui kierätään luovasti. Esim tuossa samassa lopputyössä oli neljä värikuvaa. Niiden tilalle printattiin pelkkä placeholder, sitten placeholderiin teipattiin värikuva kiinni ja siitä sivusta otettiin värikopio.

Päättötyö jossa oli värikuvia oli terveydenhuolto-oppilaitoksessa jotakin ihan ennenkuulumatonta vuonna 1996.

Nimetön kirjoitti...

Minulla on kaapissa WordStar MSDOS:lle, 6 viininpunainsta lerppua. Laatikossa lukee Amstrad software eli taisi tulla Amstrad PC1512:sen mukana. En muista mistä tuo minulle on tullut, minulla ei ole ikinä Amstradia ollut.


Nimetön kirjoitti...

"Joten jos tänä päivänä tuntuu, että Word oikuttelee tai kone toimii hitaasti, kuvittele miten onnekas kuitenkin olet saadessasi käyttää graafisia, hiirellä toimivia ohjelmia, jotka ovat täynnä automaattisia toimintoja ja joiden helppokäyttöisyys on tulosta vuosikymmenten tuotekehityksestä."

Heh, joskus nuo automaattiset toiminnot kyllä aiheuttavat enemmän harmia. Itse käytän harvemmin Wordia tai LibreOfficen Writeria asiatekstin kanssa, mutta silloin kun näin tulee tehtyä, niin jonkin pöytäkirjan tai vastaavan numeroinnissa tulee molemmilla usein (mutta ei läheskään aina) vastaava ongelma: ensimmäinen kappale on 1., seuraava 2., sitten 3., mutta sitten jostakin syystä 3.1. Eikä tämän korjaaminen meinaa millään intuitiivisella tavalla onnistua. Joo, Google kertoo tämän, mutta mistä tämä johtuu? Ja aiheesta on netissä sen verran monta sivua, että kyseessä on selkeästi suunnittelumoka vaikka bugista ei olekaan kyse. Tällaisissa asioissa käyttäjä ei ole väärässä :)

petrip kirjoitti...

Wordperfectin .komennot rivin alussaon hyvä asia. Parempi nähdä mitä tekee kuin saada paras mahdollinen aproksimaation siitä miltä jokin näyttää.

Ei ole sattumaa, että huomattava osa tieteellisestä teksistä kirjotetaan Latexilla. Kaavojen käsittely nerokkailla wysiwyg menetelmillä johtaa yleensä päreiden palamasinn.

Samaten tekstiä käsiteltiin -80 erilaisillt troff työkaluilla. rajoitetulla konekapasiteetilla ne on hyviä ihan perustekstin tuottamiseen

Ja latesx troff tyyliset tekstit voi järkevästi tallentaa version hallintaan toisin kuin word tiedostot

Nimetön kirjoitti...

Teko ja Morfo-oikoluku joskus 1987.
MS-Wordissa oli muistaakseni 25 korppua ja aina se viimeisin korppu oli rikki. HUOH.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Wordperfectin .komennot rivin alussaon hyvä asia.

Tarkoitatko Wordstaria?

Morfo tuli tosiaan ensin Tekolla, taisi olla vielä kopiosuojattu. Myöhemmin tuli myös WP-versio, oli hienoa saada ensi kertaa suomenkielinen oikoluku. Taisi olla niin, että ensimmäiset Morfot oppivat myös taivutusmuodot - nykyään oikoluku lisää vain yksittäisiä sanoja sanakirjaansa.

Kappalenumeroinnin ongelmaan en ole itse törmännyt. Miten ongelma löytyy Googlesta?

Nimetön kirjoitti...

"Kappalenumeroinnin ongelmaan en ole itse törmännyt. Miten ongelma löytyy Googlesta?"

Ongelmahan tulee vastaan toisinaan, kun alkaa tekemään numeroitua listaa (en siis tarkoittanut pitkien tekstien lukuja tai vastaavaa, niitä ei toivottavasti kukaan lähde tekemään Wordilla tai LibreOfficella). Eli huomaat asian olevan selkeämpi jos on muutama numeroitu "pykälä". Pistät ensimmäisen osion rivin alkuun numeron 1., kirjoitat tekstin ja kun vaihdat kappaletta, niin ohjelman asetuksista riippuen voi automaattinen numerointi heittää siihen valmiiksi numeroksi 2., ja sama seuraavalla kappaleella kunnes sitten jostakin syystä tulee se kappale, johon automatiikka heittääkin numeroksi esim. 4.1 - ilman mitään käyttäjälle selkeää syytä. Joskus tähän auttaa se, että pyyhkii backspacella yli takaisin edelliseen kappaleeseen ja tekee homman uusiksi, mutta usein ongelma on itsepintainen.

Tämä ongelma ei ole todellakaan harvinainen, Google-haku sanoilla word numbered list problem tuottaa useita sivuja, joilla löytyy ratkaisuvinkkejä. Ja huvittavaa kyllä, sama "ominaisuus" on myös LibreOfficessa. Minulla on tosin siinä suurin osa kirjoitusavuista ja -automatiikasta pois päältä, samoin teen yleensä silloinkin kun joudun käyttämään Wordia. Googlen vastaavaa sovellusta olen toistaiseksi käyttänyt niin vähän, että en osaa sanoa, kärsiikö se tästä taudista. Ja joo, jos pitäisi laatia paljon pöytäkirjoja jne., niin templatet olisi ratkaisu.

Nimetön kirjoitti...

>>Tuo 'Hups' oli loppujen lopuksi minun ideani kun loogisempi ehkä olisi ollut Peru, >>mutta P-alkukirjain säästettiin komennolle Poista. Mekin vähän hihittelimme, kun >>päätös sen käytöstä tehtiin.

>Suomennetun Wordin komennot herättivät hilpeyttä (hups!).

Timo Havulinna ja Petteri Järvinen mainitsivat Wordin suomennoksissa hupsin (hups!). Larry Teslerin sivulla törmäsin oopsiin (error-recovery command called oops).

A Personal History of Modeless Text Editing and Cut/Copy-Paste

http://www.nomodes.com/Larry_Tesler_Consulting/Home.html

"During the same period, Pentti Kanerva showed me his PDP-10 port of Brian Tolliver’s full-screen text editor, TVEDIT. Kanerva had added a simple error-recovery command called oops. [...] Although TVEDIT had modes, it seemed to me that a two-step move and an oops-like error-recovery command could help to make a suitably designed editor modeless."

Pentti Kanervasta olisi mukava tietää lisää (PDP-10:lle ohjelmoinut).

Nimetön kirjoitti...

MS DOS ja PC olivat vielä harvojen hupi a -86, kun naputtelin graduni C-64:llä. Vehje oli toki tuunattu skandinäppiksellä ja rinnakkaisportilla. Printterin virkaa hoiti Olivettin kirjoituskone, jossa oli Centronics-kortti lisävarusteena. Ainoa puute oli arkinsyöttölaite, mutta ohjelma osasi pysähtyä aina sivun jälkeen...

Deekoo kirjoitti...

Pidin alkuun Wordista, mutta vuosien aikana siihen on tullut minulle liikaa ominaisuuksia, mutta meillä siis on Word "standardi".

Opetin tosiaan Rekolan kansalaisopistossa Word Perfectiä, ja olihan se kehittynyt, mutta kyllä hyvin hankala. Moni firma ja julkinen toimija käytti sitä, joten moni halusi opia sitä, ja kyselivät myös hyvin haastavia kysymyksiä.

Kaiholla muistelen myös Lotus 123:a ja ihan niitä 1990-luvun perusexceleitä, nyt excel on varsin monipuolinen ja funktioarsenaali on sangen kehittynyt.

Nimetön kirjoitti...

Oli järkyttävää mennä eräänä päivänä, jotain 10v sitten, töihin kun MS Officen tilalle oli tullut Open Office. Mikä älynväläytys.
Mikään ei toiminut kunnolla. Ekana taulukkolaskenta ei osannut lajitella ääkkösten perusteella mitään. Ja sitten alkoikin ohjelmahelvetti...

Nimetön kirjoitti...

Olen nähnyt käytettävän Exceliä todella kummallisesti ja tyhmästikin (laitetaan luvut soluihin ja lasketaan summa taskulaskimella). Tuo osaamattomuutta eikä Excelin vika mutta kyllä Excel vikaakin on ollut, laskenut väärin.
esim. https://www.tivi.fi/uutiset/excel-97-laskee-vaarin/f65ed3a9-9a2c-390d-b11f-200a1494bfef

eikä Excelin eastern egg mitään luottamusta herättänyt.
Mites se Excelin macrojen kanssa oli/onkaan? Toimiiko englanninkielisen excelin macrot suomenkielisessä excelissä?

Minä en pidä MS Office enkä oikein windowsistakaan koska m$ insinöörit luulee tietävänsä mitä ja miten minä tahdon tehdä asiat niillä.

Onneksi en tarvi moisia ohjelmia juuri ollenkaan joten ei tarvitse käyttää LibreOfficea tai O356:sta.

Jaatinen kirjoitti...

Komentojen muistamisessahan auttoi näppäimistön funktionäppäinten ympärille tulostettu paperi, jossa kunkin funkkarin toiminnot oli kerrottu.

Nimetön kirjoitti...

Saakos noita 80-luvun tekstitiedostoja enää nykytietokoneilla avattua? Osaako tämänpäivän Wordi avata tuon ajan Wordin tiedostoa?

Harvalla tosin on enää tallessa tuon ajan tiedostoja.