Käynnissä olevat olympialaiset teettävät ylimääräistä työtä Yleisradion uutisväelle. Tv-uutisia ei voi siirtää sellaisenaan Areena-nettipalveluun, vaan niistä on ensin poistettava Lontoon olympialaisiin liittyvä materiaali. Kotimaisille katsojille uutiset voidaan näyttää leikkaamattomina.
Kuulostaako hölmöltä? No totisesti. Uutistoimitus joutuu tekemään tv-uutisista kaksi eri versiota Areenaa varten. Sananpari leikattu versio tuo mieleen Pohjois-Korean tai vanhan Neuvostoliiton.
Syy on yksinkertainen: olympiakomitea on myynyt tv-lähetysoikeudet eri maihin kansallisesti. Bisnes romahtaisi, jos jokin kanava lähettäisi kisat ilmaiseksi nettiin koko maailmalle.
Yle olisi päässyt helpommalla, jos se olisi lopettanut tv-uutisten nettiversion kokonaan kisojen ajaksi, mutta se olisi suututtanut ulkosuomalaiset. On siis päädytty tekemään jokaisesta lähetyksestä kaksi versiota ja kisojen ajaksi urheilulähetysten (sekä Urheiluruudun) katsojakunta on rajattu vain Suomeen (rajoitusta voi tietenkin kiertää, kuten toukokuun kiekkokisojen aikana saatiin havaita). Uutisten sensuroitu versio näyttää ilmestyvän Areenalle tuntia myöhemmin, mikä harmittaa ulkomailla asuvaa.
Koekatsoin pari lähetystä rinnakkaisissa ikkunoissa nähdäkseni, miten sensuuri oli toiminut. Eilisen 1.8. pääuutislähetyksen pituudet olivat 24:40 (sensuroitu) ja 25:02 (sensuroimaton), edellisen illan vastaavasti 21:47 ja 24:58. Uutisten sisältö oli kuitenkin ihan sama, erot aiheutuivat siitä että sensuroitu versio oli katkaistu aiemmin kuin sensuroimaton. Erilaisen lopetuskohdan ei luulisi aiheuttavan julkaisuprosessiin tunnin viivettä.
Olympiakomitealla on laillinen oikeus rahastukseen, mutta olympialaisten tapauksessa se näyttää erityisen rumalta. Olympialaisten aatteeseen kuuluu eräänlainen puhtaus. Kisat ovat ainoat, joissa suorituspaikkojen ympärillä tai stadionin reunoilla ei ole esimerkiksi mainoksia.
Helsingin Sanomat kirjoitti 29.7. pääkirjoituksessaan siitä, miten "olympia-aate on mennyttä maailmaa". Urheilun sijaan on tullut viihteellisyys ja kaupallisuus. Alkuperäinen De Coubertinin ajatus oli idealistinen jo sata vuotta sitten, nyt se tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä.
Sen sijaan hyvältä vitsiltä tuntui avajaisissa nähty Mr. Bean -videopätkä, jossa Rowan Atkinson huijasi muita juoksijoita päästäkseen ensimmäisenä maaliin. Mitä se kertoo tämän päivän urheiluhengestä? Sen, että tärkeintä on voitto, ei jalo kilpa.
Lisäys 7.8.2012 Eilisen pääuutislähetyksen aiheissa oli mukana raportti vaatimattomasta kisamenestyksestä. Siinä haastateltiin puhelimitse Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Talermoa jäsentä sekä Kari Ormoa, entistä uinnin päävalmentajaa. Kuvituskuvana oli käytetty pätkää trap-ammunnasta ja purjehduksesta. Koko jutun ajan kansainvälisessä versiossa näkyi vain sensuurin teksti:
Kotimaassa näkyvällä täysversiolla oli 3170 katsojaa, ulkomailla näkyvällä sensuroidulla versiolla 218.
Kuulostaako hölmöltä? No totisesti. Uutistoimitus joutuu tekemään tv-uutisista kaksi eri versiota Areenaa varten. Sananpari leikattu versio tuo mieleen Pohjois-Korean tai vanhan Neuvostoliiton.
 |
| TV-uutisten sensuroitu versio voidaan näyttää myös Suomen ulkopuolelle. |
Yle olisi päässyt helpommalla, jos se olisi lopettanut tv-uutisten nettiversion kokonaan kisojen ajaksi, mutta se olisi suututtanut ulkosuomalaiset. On siis päädytty tekemään jokaisesta lähetyksestä kaksi versiota ja kisojen ajaksi urheilulähetysten (sekä Urheiluruudun) katsojakunta on rajattu vain Suomeen (rajoitusta voi tietenkin kiertää, kuten toukokuun kiekkokisojen aikana saatiin havaita). Uutisten sensuroitu versio näyttää ilmestyvän Areenalle tuntia myöhemmin, mikä harmittaa ulkomailla asuvaa.
Koekatsoin pari lähetystä rinnakkaisissa ikkunoissa nähdäkseni, miten sensuuri oli toiminut. Eilisen 1.8. pääuutislähetyksen pituudet olivat 24:40 (sensuroitu) ja 25:02 (sensuroimaton), edellisen illan vastaavasti 21:47 ja 24:58. Uutisten sisältö oli kuitenkin ihan sama, erot aiheutuivat siitä että sensuroitu versio oli katkaistu aiemmin kuin sensuroimaton. Erilaisen lopetuskohdan ei luulisi aiheuttavan julkaisuprosessiin tunnin viivettä.
 |
| Lähetysoikeudet eivät ole varsinaista tekijänoikeutta. Olympialaiset ovat monopoli ja signaalin tuottajalla on oikeus sopia sen jakelun ehdoista haluamallaan tavalla. |
Helsingin Sanomat kirjoitti 29.7. pääkirjoituksessaan siitä, miten "olympia-aate on mennyttä maailmaa". Urheilun sijaan on tullut viihteellisyys ja kaupallisuus. Alkuperäinen De Coubertinin ajatus oli idealistinen jo sata vuotta sitten, nyt se tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä.
Sen sijaan hyvältä vitsiltä tuntui avajaisissa nähty Mr. Bean -videopätkä, jossa Rowan Atkinson huijasi muita juoksijoita päästäkseen ensimmäisenä maaliin. Mitä se kertoo tämän päivän urheiluhengestä? Sen, että tärkeintä on voitto, ei jalo kilpa.
Lisäys 7.8.2012 Eilisen pääuutislähetyksen aiheissa oli mukana raportti vaatimattomasta kisamenestyksestä. Siinä haastateltiin puhelimitse Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Talermoa jäsentä sekä Kari Ormoa, entistä uinnin päävalmentajaa. Kuvituskuvana oli käytetty pätkää trap-ammunnasta ja purjehduksesta. Koko jutun ajan kansainvälisessä versiossa näkyi vain sensuurin teksti:
 |
| Olympiasensuuri toiminnassa: tv-uutisista kuuluu vain ääni kisamenestystä käsittelevän jutun ajan. |
5 kommenttia:
Tuollainen on täysin perusteetonta. Joku muutaman kymmenen sekunnin pätkä uutisissa ei mitenkään syödä katsojia varsinaisilta lähetyksiltä. Tietysti se voi toimia spoilerina, mutta silloin pitäisi kieltää tulostenkin kertominen.
Ja samaan aikaan Ylen lähetyksiä voi seurata suorana koko Euroopassa http://www.eurovisionsports.tv/london2012/index.html ja Yle itse myös "mainostaa" tätä http://yle.fi/urheilu/nain_katsot_lontoon_olympialaisia_netissa/6228362.
Ei jaksa ymmärtää noita tekijän-, lähetys- jne-oikeusjuttuja. Eipä ole ihme ettei niitä kummemmin kunnioitetakaan.
YLEn sopimus on ymmärtääkseni osa EBUn ("Professional association of national broadcasters that negotiates and advocates for interests of public broadcasters in Europe") sopimusta, joten Euroopan julkisen palvelun tv-yhtiöt ovat yksi kokonaisuus. EBU on vähän kuin tv-yhtiöiden oma EU :-)
Ei jaksa ymmärtää noita tekijän-, lähetys- jne-oikeusjuttuja.
En minäkään. Voisiko joku selittää mitkä lakipykälät ja direktiivit estävät sen televisioinnin.
Julkisissa paikoissa on oikeus kuvata, joten mikä estää esim. kilpailuttamasta televisiointia. Lähetysoikeuksien lisäksi samalla kilpailutuisi myös sisältö, koska tulisi puolueettomia vaihtoehtoja.
(Oikeastaan tässä tilanne on jo se että harrastelijat ovat televisiotekniikassa Yleä edellä. Esim. Markorepairs tuottaa 720-1080p tarkkuista kuvaa Youtubesta, kun Ylen HD-lähetykset eivät ainakaan meidän taloudessa vielä näy.)
Ymmärrän kyllä että kisojen välittäminen penkkiurheilijalle ei ole helppoa. Se ei tapahtu automaattisesti. Mutta kisat ilmeisesti rakentuvat turhaan virallisen televisioinnin varaan, eli kisojen pääasiallinen tuote on se virallinen videokuva. Kaikki muu on toissijaista.
Syy videokeskeisyyteen on varmaan se että laki suojaa kuvaa ja ääntä, mutta varsinaista tietoa kisatapahtumista on mahdotonta rajoittaa. Videokuvan esittämistä on helppo valvoa. Periaatteessa piraattilähetyksen voi löytää vaikka koneellisesti jollain kuvanhakualgoritmilla. Etenkin HD-kuvan.
Siksi televisio säilyy televisiona ja mitään vuorovaikutusta on siltä turha odottaa.
Mitenkä on tehty sopimus jonka mukaan saa näyttää kisoja mutta ei sitten saakaan.
Kuullosta enemmän huijaukselta tai juristien mokalta.
Kannattaisiko kysyä YLE:ltä.
Paremmin ymmärtää että muilla voi olla rajoituksia.
Lähetä kommentti