Jos Nokian suunta on hukassa, ei se johdu ainakaan neuvojien puutteesta. Viime viikon tulosvaroituksen jälkeen mediat täyttyvät hyvistä ja vähemmän hyvistä neuvoista (allekirjoittanut mukaanlukien). Jokainen tuntuu tietävän Nokiaa paremmin, mitä sen kannattaisi tehdä. Vain Alepan kassalta ei vielä ole kysytty. Todennäköisesti hänen neuvonsa olisivat yhtä hyviä kuin asiantuntijoidenkin.
Tilanteen vaikeudesta kertoo se, että asiasta jotain ymmärtävien neuvot menevät täysin ristiin. Professori haluaa heti eroon Microsoftista, Linus Torvalds (joka kuittasi juuri 600 000 Nokian kohtaloksi koituneen Linuxin kehittämisestä) pitää Microsoft-yhteistyötä virheenä. Oma lukunsa on peruspessimisti Tomi Aaltonen, jonka mielestä Nokia on tehnyt kaiken väärin ja valinnut tuhoon tuomitun strategian.
Osa kommenteista on kitkeriä, lähes alatyylisiä. Yleensä tällaisia tekstejä tapaa vain nimettömillä nettifoorumeilla. Nokian vaikeudet heijastuvat ystävien ja sukulaisten kautta lähes jokaiseen suomalaiseen. Silloin on vaikea pysyä faktoissa. Elopin syyttäminen valehtelijaksi nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa on yksinkertaisesti typerää.
Tilanteen sekavuutta kuvaa hyvin se, miten pankkiiriliikkeet arvioivatNokian liiketoiminnan arvoksi jotain nollan ja 2,8 miljardin euron väliltä. Siinä on haarukalla kokoa!
Nokian virheet tehtiin 5-10 vuotta sitten, kun oman ja yhtiön menestyksen sokaisemat johtajat antoivat organisaation pysähtyä ja todellisen kehityksen kuolla. Riski on yhteinen kaikille suurille ja menestyville yrityksille, Nokiassa se vain toteutui täysimääräisesti.
Nokian vanha hallitus voi katsoa peiliin, miksei se nähnyt organisaation jähmettymistä. Miksi markkinoille päästettiin huonosti toimivia Symbian-älypuhelimia, vaikka asiakkaat valittivat niistä jatkuvasti? Miksei edes iPhonen menestys ravistellut hallitusta hereille? Miksi Maemo/Meego-seikkailu päättyi niin surkeasti?
Näiden virheiden seurauksena Nokia menetti oman ekosysteeminsä ja sen mukana pelin. Pari vuotta sitten oli enää valittava Kuppa tai Tippuri: Android tai Windows Phone.
Jos Nokia olisi valinnut Androidin, mikä olisi nyt toisin? Samsung olisi ykkösvalmistaja, Nokia kilpailisi yhä halvempien Android-puhelinten kanssa ainoana valttinaan parempi kameratekniikka ja ilmainen navigointi.
Microsoftin kelkassa Nokia pystyy vaikuttamaan kehitykseen enemmän, koska Microsoft tarvitsee kipeästi kumppania ja menestystä. Googlella tällaista tarvetta ei ollut, se oli jo menestynyt. Mutta tämäkään tie ei ole helppo eikä riskitön. Jos Windows Phone menestyy, Nokialla ei ole mitään yksinoikeutta menestyksen hedelmiin. Sille käy kuten Ylelle television digitalisoitumisessa: Yle kantoi taloudellisen taakan, mutta kaupalliset kanavat korjasivat lopulta hyödyn. Samsung ja aasialaiset halpavalmistajat voivat aivan hyvin ryhtyä tekemään halpa-Windows-puhelimia.
Parasta olisi, jos Nokialla olisi jokin B-suunnitelma: kehitteillä oma käyttöjärjestelmä tai edes tablet-laite. Mutta eloonjäämiskamppailuaan käyvä yritys joutuu keskittymään perustoimintoihin. Nokian tutkimus- ja tuotekehitys kulutti valtavasti rahaa laihoin tuloksin. Siihenkin edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua.
Nokian tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Esimerkiksi Pureview-kamera näyttää aidosti huikealta. Windows Phone -alustalla se olisi nyt kaivattu hittituote. Microsoft aloittaa syksyllä massiivisen markkinoinnin Windows 8:sta ja julkaissee ilmeisesti myöhemmin tänään tablet-laitteen.
Lisäksi uusi Lumia 900, jota olen muutaman päivän testaillut, vaikuttaa oikein hyvältä.
Kunpa vain aika Nokian tiimalasissa riittäisi tarpeeksi pitkään, jotta Elop ja uusi hallitus ehtivät korjata edeltäjiensä virheet.
Se hyvä puoli Nokian kurssilaskussa on, ettei tarvitse lukea lehdistä katkeria kirjoituksia Nokian optiomiljonääreistä. Ilmeisesti Hesarin viimeiseksi jutuksi aiheesta jää Jyrki Alkion teksti 25.10.2007 otsikolla "Nokian johtajien optioiden arvo moninkertaistui" ("..eniten on kasvanut teknologia-alustoista vastaavan Niklas Savanderin optioiden arvo: 25-kertaistunut 800 000 euroon"). Miljoonatulot hyödyttivät kansantaloutta verojen kautta, mutta herättivät kateutta eivätkä olleet hyväksi yhtiön johdollekaan. Kukapa ei miljoonia ansaittuaan uskoisi olevansa erehtymätön menestyjä?
Nousukausi toi Suomeen Nokia-miljonäärit. Kurssin nyt romahdettua heidän tilalleen ovat tulleet Nokia-köyhtyneet, jotka ovat kurssin laskiessa uskoneet tekevänsä hyvät kaupat. Uuden nousun sijaan kurssi onkin laskenut yhä alemmaksi. Entisistä menestystarinoista on tullut menetystarinoita. Nokian ostaminen ei ollutkaan uusi versio kansallistalkoista. Mikä lehti ensimmäisenä listaa uudet Nokia-köyhät?
Ehkä Suomikin on oppinut jotain. Ollilan sanoin "mikään puu ei kasva taivaaseen asti". Nyt on pakko istuttaa uusia puita.
Tilanteen vaikeudesta kertoo se, että asiasta jotain ymmärtävien neuvot menevät täysin ristiin. Professori haluaa heti eroon Microsoftista, Linus Torvalds (joka kuittasi juuri 600 000 Nokian kohtaloksi koituneen Linuxin kehittämisestä) pitää Microsoft-yhteistyötä virheenä. Oma lukunsa on peruspessimisti Tomi Aaltonen, jonka mielestä Nokia on tehnyt kaiken väärin ja valinnut tuhoon tuomitun strategian.
Osa kommenteista on kitkeriä, lähes alatyylisiä. Yleensä tällaisia tekstejä tapaa vain nimettömillä nettifoorumeilla. Nokian vaikeudet heijastuvat ystävien ja sukulaisten kautta lähes jokaiseen suomalaiseen. Silloin on vaikea pysyä faktoissa. Elopin syyttäminen valehtelijaksi nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa on yksinkertaisesti typerää.
Tilanteen sekavuutta kuvaa hyvin se, miten pankkiiriliikkeet arvioivatNokian liiketoiminnan arvoksi jotain nollan ja 2,8 miljardin euron väliltä. Siinä on haarukalla kokoa!
Nokian virheet tehtiin 5-10 vuotta sitten, kun oman ja yhtiön menestyksen sokaisemat johtajat antoivat organisaation pysähtyä ja todellisen kehityksen kuolla. Riski on yhteinen kaikille suurille ja menestyville yrityksille, Nokiassa se vain toteutui täysimääräisesti.
Nokian vanha hallitus voi katsoa peiliin, miksei se nähnyt organisaation jähmettymistä. Miksi markkinoille päästettiin huonosti toimivia Symbian-älypuhelimia, vaikka asiakkaat valittivat niistä jatkuvasti? Miksei edes iPhonen menestys ravistellut hallitusta hereille? Miksi Maemo/Meego-seikkailu päättyi niin surkeasti?
Näiden virheiden seurauksena Nokia menetti oman ekosysteeminsä ja sen mukana pelin. Pari vuotta sitten oli enää valittava Kuppa tai Tippuri: Android tai Windows Phone.
Jos Nokia olisi valinnut Androidin, mikä olisi nyt toisin? Samsung olisi ykkösvalmistaja, Nokia kilpailisi yhä halvempien Android-puhelinten kanssa ainoana valttinaan parempi kameratekniikka ja ilmainen navigointi.
Microsoftin kelkassa Nokia pystyy vaikuttamaan kehitykseen enemmän, koska Microsoft tarvitsee kipeästi kumppania ja menestystä. Googlella tällaista tarvetta ei ollut, se oli jo menestynyt. Mutta tämäkään tie ei ole helppo eikä riskitön. Jos Windows Phone menestyy, Nokialla ei ole mitään yksinoikeutta menestyksen hedelmiin. Sille käy kuten Ylelle television digitalisoitumisessa: Yle kantoi taloudellisen taakan, mutta kaupalliset kanavat korjasivat lopulta hyödyn. Samsung ja aasialaiset halpavalmistajat voivat aivan hyvin ryhtyä tekemään halpa-Windows-puhelimia.
Parasta olisi, jos Nokialla olisi jokin B-suunnitelma: kehitteillä oma käyttöjärjestelmä tai edes tablet-laite. Mutta eloonjäämiskamppailuaan käyvä yritys joutuu keskittymään perustoimintoihin. Nokian tutkimus- ja tuotekehitys kulutti valtavasti rahaa laihoin tuloksin. Siihenkin edellisen hallituksen olisi pitänyt puuttua.
Nokian tilanne on vakava, mutta ei toivoton. Esimerkiksi Pureview-kamera näyttää aidosti huikealta. Windows Phone -alustalla se olisi nyt kaivattu hittituote. Microsoft aloittaa syksyllä massiivisen markkinoinnin Windows 8:sta ja julkaissee ilmeisesti myöhemmin tänään tablet-laitteen.
Lisäksi uusi Lumia 900, jota olen muutaman päivän testaillut, vaikuttaa oikein hyvältä.
Kunpa vain aika Nokian tiimalasissa riittäisi tarpeeksi pitkään, jotta Elop ja uusi hallitus ehtivät korjata edeltäjiensä virheet.
Se hyvä puoli Nokian kurssilaskussa on, ettei tarvitse lukea lehdistä katkeria kirjoituksia Nokian optiomiljonääreistä. Ilmeisesti Hesarin viimeiseksi jutuksi aiheesta jää Jyrki Alkion teksti 25.10.2007 otsikolla "Nokian johtajien optioiden arvo moninkertaistui" ("..eniten on kasvanut teknologia-alustoista vastaavan Niklas Savanderin optioiden arvo: 25-kertaistunut 800 000 euroon"). Miljoonatulot hyödyttivät kansantaloutta verojen kautta, mutta herättivät kateutta eivätkä olleet hyväksi yhtiön johdollekaan. Kukapa ei miljoonia ansaittuaan uskoisi olevansa erehtymätön menestyjä?
Nousukausi toi Suomeen Nokia-miljonäärit. Kurssin nyt romahdettua heidän tilalleen ovat tulleet Nokia-köyhtyneet, jotka ovat kurssin laskiessa uskoneet tekevänsä hyvät kaupat. Uuden nousun sijaan kurssi onkin laskenut yhä alemmaksi. Entisistä menestystarinoista on tullut menetystarinoita. Nokian ostaminen ei ollutkaan uusi versio kansallistalkoista. Mikä lehti ensimmäisenä listaa uudet Nokia-köyhät?
Ehkä Suomikin on oppinut jotain. Ollilan sanoin "mikään puu ei kasva taivaaseen asti". Nyt on pakko istuttaa uusia puita.
9 kommenttia:
Vaikka Ahonen on selkeän anti-Elop ja pro-symbian jne, niin kyllä hänen kirjoituksissaan silti on pointtinsa. Ts. Symbianilla ei ehkä enää menestytä, mutta miksi sahata oma oksa katki (Elop-efekti)?
Elop itsekin myönsi hänen palava lautta -lausuntonsa haitanneen symbian puhelinten myyntiä. Ahonen on laskenut tuolle memolle hintaa ja miljardeista puhutaan.
Samoin muut outoudet, kuten N9:n kuoppaus ja kieltäytyminen sen myymisestä esim. Saksassa, jossa puhelin sai lehdissä erittäin positiivisia mainintoja. Tosin tuskin Elop ihan niin pihalla on, taustalla voi olla mitä moninaisimpia sopimuskuvioita/-vaatimuksia mikrosoftin puolelta. Toisaalta, jos näin on, niin aika surkeat ehdot on tullut hankittua.
Summa summarum: jälkiviisaus on sitä suurinta viisautta. Kannattaa kuitenkin lukea Ahosen kirjoituksia (pienellä suodatuksella) ja miettiä siellä esitettyjä asioita hetken aikaa.
Ahosen ehdotus on siirtyä äkkiä Androidiin. Miten realistinen ja toimiva sellainen ehdotus on?
Minulla on tällä hetkellä taskussa maailman paras älypuhelin. Se on Nokian N8 Symbian Bellellä. Ihan kaikki toimii kuin unelma.
Analysoidaampa vähän ominaisuuksia. Kamera HD videokuvauksella joka päihittää monet taskupokkarikameratkin. Ei ole vastaavaa tullut N8 jälkeen. Ellei PureView sitten ole hyvä tai parempi (erona 400 euroa hinnassa). Allekirjoittaneen olympus digikamera on jäänyt laatikon pohjalle pölyttymään kun N8 on aina mukana ja kameraan voi luottaa.
Symbianistakin on saatu Bellen myötä jo ihan siedettävä käyttis. Onhan symbianista kokemusta jo vanhoista 6680 ajoista lähtien, mutta nyt se on ihan oikeasti hyvin miellyttävä käyttää.
Navigaattori toimii kuin unelma. TomTom on pettänyt useammankin kerran autossa, mutta taskusta löytyny N8 on pelastanu tilanteen. Noh tämä on saatavilla niin monelle muullekkin kännykälle, että tätä ei voi pitää N8 specialiteettina.
Indikaattori ruudussa koko ajan. Myös kun kännykkä on valmiustilassa, ruudussa näkyy kello ja onko tullut puheluita ja viestejä. Näin pieni asia - mutta täysin korvaamaton kun siihen on tottunut. Jostain kumman syystä applen, androidin ja microsoftin koodarit eivät osaa hyödyntää OLED näytön vähäistä virrankulutusta tällä tavoin mitä symbian ja meego koodarit osaavat (N9 löytyy kyseinen ominaisuus myös). Noh applella voi ymmärtää asian - kun kyseinen firma ei osaa käyttää edes OLED näyttöjä.
Bluetooth synkronointi - massamuistitila. Minulla on ollut Samsungin Omnia 2 luuri. Missä oli Windows Mobile 6.5. Tässä toimi vielä vanha kunnon massamuistitila tiedonsiirrossa, sekä bluetooth synkronointi. Tämä toimi kuin ajatus. Jostain syystä Windows Phone seiskasta alkaen toiminto on romutettu. On palattu applemaisesti 80-luvulle ja ajateltu että se mikä aikaisemmin toimi langattomasti, kuten outlook synkronointi, on nyt hurjan kätevä tehdä langalla ja jonkin sortin ohjelmistolla (itunes - zune). N8 voi kätevästi kytkeä usbijohdon kiinni tai yhdistää bluetoothilla ja kännykästä voi nopeasti kaivaa yhdenkin ainoan kuvan, ilman raskasta nokia suite softaa (tai vastaavaa itunes-zune).
Näissä ehkä vannotaan pilvien sun muun kakkan nimiin, mutta minä omistan oman yritykseni, ja haluan että kaikki data on fyysisesti itselläni, eikä missään ulkoisilla palvelimilla. Tämä koskee myös hyvin tärkeää dataa, kuten asiakaskortistoja ja kalenteria. Eli vaikka näissä nykykäyttiksissä luotetaan pilvien nimeen - itse en halua että tärkeä firmani kriittinen data on jossain ulkomailla ties missä ja ties kuinka kauan (tapaus megaupload).
N8 on metallikuorinen, nykyinen pureviewkin on jostain syystä muovinen rämpylä.
N8 on loistava puheääni niin kuulokkeessa kuin kauttimessakin. KUULEMAN mukaan samaa ei voi sanoa enää N9/lumiasta. Sama koskee monia android luureja.
Android on käyttiksenä niin raakile ja niin kiinalainen/korealainen viritys, että en koskaan moista tuotantokäyttöön huolisi.
Tämän kaiken valossa - N8 on täydellinen puheline, eikä toista moista selkeästi ole markkinoille ole tulossa. Olen hukassa tulevien puhelinhankintojeni suhteen. Ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että meidät yrityskäyttäjät on luureissa täysin unohdettu (symbian oli yrityskäyttäjälle täydellinen käyttis), ja viihde ja markkinavoimat vaatii tekemään kaikensortin kompromisseja...
Niin N8 unohtui mainita vielä hullunhalpa hinta. Sellasen saa nykyisin parillasadalla eurolla. Ehkäpä ostaa muutaman sellasen pöytälaatikkoon odottelemaan nykyisen hajoamista - nykyisin kun niitä vielä saa. Ja toivoen, että joskus tässäkin planeetalla vielä paistaisi aurinko ja tekninen kehitys menisi ETEENPÄIN, eikä taaksepäin - niinkuin nyt tuntuu menevän...
Tomi Ahosen mielipiteiden arvoa nostaa huomattavasti se, että hänellä riitti kompetenssia esittää tarkka ennuste Nokian markkinaosuuden kehityksestä tuoreeltaan Nokian WP-strategiajulkistuksen jälkeen. Kannattaa katsastaa Tomin blogista vaikkapa helmikuulta 2011 arviot Nokian älypuhelinmyynnistä vuoden 2011 osalta, ja verrata niitä toteutuneisiin. Näyttää siltä että Ahosella on kaiken aikaa ollut huomattavasti realistisempi käsitys älypuhelinmarkkinoista ja niillä menestymisen edellytyksistä kuin Elopilla ja Nokian hallituksella.
Ehkäpä lisää vähän uutta näkökulmaa asiaan omien huomioiden kautta.
Minusta siemenet ongelmiin kylvettiin -90-luvun lopulla. Siihe asti operaattorit olivat innolla kehitämässä Nokian kanssa palveluita. Nokian puhelimet testattiin innokkailla Suomalaisilla ennen kuin pantiin ulos myyntiin.
Jostain syystä innokas yhteistyö hiipui operaattorien kanssa. Suomalaiset eivät ostaneet uusia kännyköitä.
Muutin 2003 Lontooseen töihin muutamaksi vuodeksi. Ja kappas siellä oli ihmisillä uusimmat Nokian mallit innokkaassa käytössä. Suomessa vain pitäydyttiin peruskapuloissa.
Suomessa sen sijaan että olisi innolla oltu ostamassa ja kokeilemassa uusia malleja joka paikassa toitotettiin Nokian ylivoimaisuutta. Vielä puolisen vuotta sitten minä olin suuri syntinen kun uskalsin kriittisesti arvioida Nokian toimintaa.
Miksi tämä näin on mennyt?
Väistämättä tulee mieleen, että Nokia oli liian suuri Suomeen. Täältä ei löynyt enään potentiaalia kehittää maailman johtavia kännyköitä. Väestöä liian vähän.
Eurooppa on onnettoman hajanainen kaikkine itsepäisine kansallisvaltioneen omilla määräyksillä ja runsaalla valikoimalla kummallisia kieliä.
USA on varsin homogeeninen vaikka väestöltään pienempi. Kaikki suuret käyttöjärjestelmät ja lähes kaikki palvelut ovat sieltä
Samalla alkoi kehittyvien maiden nopea kehittyminen. Ensin innolla vietiin tuotantoa halpoihin maihin. Elintason noustessa myös markkinat kasvoivat ja nyt suurin kännykkä firma on Aasiassa, joten osaaminenkin sitten on siirtynyt sinne.
Suomessa tyypillisesti saa olla vain yhtä mieltä asioista. Analyyttinen keskustelu on täysin kielletty. Poikkeaa esimerkiksi Briteistä.
Tämä tukee ns. norsunluutorni ilmiön syntyä. Johto menettää otteen tavalliseen kansaan tai asiakkaisiin, kun ympärille kertyy vain enemmän ja enemmä kehuvia ihmisiä. Ilmiö on tuttu johtamiseen perehtyneille.
Mitä tästä voi oppia.
Jos halutaan korkea elintaso pitää myös tuottaa semmoista josta maksetaan paljon ja se pitää tehdä tehokkaasti.
Kannattaa mieluummin olla pienempiä sektoreita jossa ollaan maailman huipulla. Helpompi hallita pienessä maassa ja riskit ovat pienemmät. Saksasta voi ottaa siinä mallia. Siellä on paljon paljon pienempiä firmoja jotka ovat maailman huippua.
Suomessa pitää opetella keskustelemaan. Pitää voida esittä avoimesti erilaisia näkemyksiä ja miettiä mikä niissä on hyvää ja huonoa. Sillä tavalla ei vain ajeta yhteensuuntaan vaan pystytään luovimaan muuttuvassa ympäristössä.
Kuinkahan moni on valmis taas minut "lynkkaamaan" kun julkean esittää poikkeavia näkemyksiä. :-)
Ahosen analyysissa on ongelmana se, että hän tekee johtopäätökset ensin ja kokoaa sitten todistus aineiston. Eli hän todistelee symbianin vahvuutta yhden vuosineljänneksen tuloksella. Tuo vuosi neljännes tosiaan oli kappalemääräisesti nouseva. Mutta se nousu suhteessa oli pienempi kuin alan muilla toimijoilla. Eli nousua oli muutama prosentti kun ympärillä kilpailijat kasvoivat kymmeniä. Lisäksi Ahonen unohtaa (tarkoituksella?) kaikki vuosineljännekset ennen ja jälkeen joulu neljänneksen 2010. Ne ovat kaikki negatiivisia.
Kyllähän lasku jyrkkenee Elopin muistion jälkeen mutta onko sillä oikeasti merkitystä ? Suurin osa ostavasta yleisöstä ei ole kuullut tuosta muistiosta. Koska Nokian omistus on hyvin hajallaan, niin ainoa mikä saa Nokian vaihtamaan toimitusjohtajaa ja strategiaa on asiakkaiden vahva signaali ettei symbian enää kelpaa. Ja Nokian asikas on isot teleoperaattorit. Joten on kohtuullisen todennäköistä että lasku olisi yhtä jyrkkä on muistiota tai ei.
Symbian oli kuollut joulukuussa 2010. Liian monta kertaa todettu kaiken korjaantuvan ensi kerralla. N8 oli viimeinen mahdollisuus jonka operaattorit antoivat.
Maemo/meego sai lähinnä sympatia palkintoja, ei sitä kukaan valmiina pitänyt. Tämänkin merkitystä Ahonen yliarvioi. Se ei mennyt erityisen hyvin kaupaksi Suomen ulkopuolella vaikka sitä muualla myytiinkin.
Lisäksi Ahosella on vaikeuksia aina hahmottaa tekniikkaa. Hän omaan tyyliinsä romaanin kokoisen blogikirjoituksen siitä miten iPhone 4s myöhästyi uuden tyyppisen sim-kortin takia. Hänellä meni siinä kolme asiaa sekaisin, Applen suunnitelma simmittömästä puhelimesta, juuri muutama viikko sitten hyväksytty sim standardi ja mikrosim joka oli iPhone 4 (eli 18 kuukautta 4s aiemmin). Eli hänen tekninen ymmärtäminen on todella kevyttä. Lisätodisteena kannattaa lukea hänen iPhone kommentit. Hänen Nokian pelastus ehdotus koostui symbianin palauttamisesta ja siitä että puhelimessa olisi jalusta jotta käyntikorteista saisi kuvia. Tämä olisi kuulemma innovaatio.
Hän liputtaa avoimesti Vanjoen puolesta. Mitenkään hän ei pyri löytämään ongelmaa siitä miten hitaasti Nokia kykeni vastaamaan muutoksiin (esim simpukkapuhelimet ja sitten kosketus näytöt). Ennen Elopia hän selittää kaikissa analyyseissä vuosi toisensa perään miten loistava Nokian ratkaisu on kilpailijoihin nähden, esimerkiksi resistiiviset näytöt. Kuitenkin nämä olivat ne ratkaisut jotka sinetöivät nokian kohtalon. Ja Vanjoki on näiden ratkaisuiden arkkitehti.
Jonakin päivänä olisi saatava joku tutkimaan avoimella pääsyllä kaikkeen materiaaliin mikä johti nokian hitauteen muutoksiin.
Oleellista on yhteensopivuus, yhteensopivuus ja yhteensopivuus. Se onko jossain kamerassa 12 tai 10 megapikseliä ei ole läheskään niin oleellista. Kun kaverin Adroid-puhelimeen saa vaikka mitä sovelluksia, ei joku Symbian lohduta. Symbianin tie siis oli loppuun kuljettu ja joku Meego olisi vielä huonompi vaihtoehto.
Käytännössä kaikki muut valmistajat tekevät Android-puhelmia. Tässä mielessä Se, etä Nokia tekee pelkästään Windows-puhelimia on aika riski valinta. Toki nyt Androidiin siirtyminen tuskin on sopimusteknisistä seikoista mahdollista.
Mikä on Nokian strategia 100 euron älypuhelimien suhteen? Windows tuskin käy näihin. Nokia suunnitteli käyttöjärjestelmää kosketusnäyttöisille peruspuhelimille. Sitten kai tajusivat, ettei hommassa ole mitään järkeä, kun peruspuhelimet tulevat muutamaa mallia lukuun ottamatta poistumaan.
Tilanne on mielestäni hyvin analoginen sen kanssa, mitä tietokoneissa oli 1980-luvulla. Silloin oli monia tietokoneita, jossa oli edistyksellisiä ratkaisuja, mutta kun ne eivät olleet PC-yhteensopivia ne katosivat.
Hyvä huomio tuo kateellisten kirjoitusten loppuminen.
Itse olen mielenkiinnolla odottanut, mikä ammattiliitto tai puolue ilmaisee ensimmäisenä tyytyväisyytensä nykytilanteeseen: Enää ei riistokapitalisti tee tulosta työläisen selkänahasta, eikä johtajat saa optiomiljoonia. Aiemmista kirjoituksista päätellen olemme nyt ihannetilassa: Menestyvä yritys työläisen kauhistus.
Lähetä kommentti