TV-uutisista päätellen ministerillä oli jalassaan punaiset tennistossut. Ehkä kyseessä on makuasia, mutta mielestäni ministeri töppäsi pahemman kerran. Kulttuuriministeri ei saavu oopperajuhlille punaisissa tennareissa! Sen verran tulee kunnioittaa ilmeisesti Suomen kesän kansainvälisintä ja korkeatasoisinta musiikkijuhlaa -- varsinkin, jos sattuu olemaan alasta vastaava ministeri.
Itse olin samoilla juhlilla viikko sitten (toisin kuin ministeri, maksoin lippuni itse, 143 euroa). Kulttuuriministerin saapuminen Bayreuhtiin tai Salzburgin musiikkijuhlille vastaavassa asussa olisi pienimuotoinen skandaali. Sen verran kunnioitamme vanhoja mestareita ja heidän töitään. Inhoan pönötystä ja juhlapuheita, mutta kansainvälinen oopperajuhla ei ole mikään rock-konsertti.
Arhinmäeltä oli virhe valita ensimmäiseksi oopperaksi Don Carlo. Yksi Verdin tunnetuimmista oopperoista on pitkä ja raskas, eikä ensikertalainen saa siitä kaikkea irti. Tässä suhteessa ministerin oopperakäynnistä taisi olla alalle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Toimittajan kysyessä Arhinmäki sanoi, ettei oopperan rahoitus jatkossa ole kirkossa kuulutettu. Ministeri antoi ymmärtää suosivansa mieluummin räppiä ja jalkapalloa, ja haluavansa taiteilijat esiintymään ostoskeskuksiin, kansan pariin.
Paikka kommenteille oli huonosti valittu. Savonlinnan oopperajuhlat lienee yksi Suomen vähiten valtiontukea saavista musiikkitapahtumista. Valtion ja kunnan avustukset ovat alle 15 prosenttia budjetista. Jos jotakin, Savonlinnaa pitäisi käyttää esimerkkinä muillekin.
Meitä oopperan ystäviä on Suomessa vähän. Toisin kuin Keski-Euroopassa, ooppera ei kuulu yleissivistykseen. Se on elitistinen ja kallis taiteenlaji. Räppi ja jalkapallo sopivat paremmin suomalaisuuteen. Silloin ne punaiset tennaritkaan eivät erotu joukosta. Arhinmäki tuli ilmentäneeksi suomalaista musiikkikulttuuria paremmin kuin arvasikaan.
Siksi on pakko kysyä: mikä ihmeen hinku suomalaisilla on rakentaa kalliita taidelaitoksia ja kuvitella, että niihin riittää kävijöitä? Tai että ne edistävät suomalaisen taiteen kansainvälistä tasoa ja arvostusta? Tuore ministeri on juuri linjannut haluavansa täsmälleen päinvastaista.
Uutisjutun päätteeksi toimittaja kertoi, että esityksen jälkeen ministeriin oli iskenyt ujous ja hän oli kieltäytynyt kommentoimasta. Täh? Poliitikoissa voi olla monia vikoja, mutta ujous ei taatusti kuulu niihin. Poliitikot kommentoivat pienempiäkin asioita saadakseen näkyvyyttä.
Jos musiikki jätti kylmäksi, Arhinmäki olisi voinut kommentoida Don Carlon poliittisia juonitteluja tai sanoa jotain ympäripyöreän kohteliasta, kuten ministereillä on tapana.
Olisi voinut toistaa vaikka sen, mitä Josef II sanoi Mozartille Figaron häiden jälkeen: "liian paljon nuotteja".
Arhinmäen lenkkarit kansainvälisillä oopperajuhlilla (kuva YLEn uutisista).
23 kommenttia:
Kenkäkritiikkisi korostaa nyt kyllä sitä oopperan elitistisyyttä. Elitistisyyttä, joka on juuri se mikä typistää tavisten oopperaharrastuksen.
Olen käynyt kerran oopperassa enkä silloin kenkiin katsonut.
Kenkäarviota lukuun ottamatta hyviä huomioita oopperoinneista, ministerillä ja ilman.
Tilaisuuden luonteen huomioon ottava pukeutuminen ei ole elitistisyyttä. Ilmiselvä alipukeutuminen ministeriltä sen sijaan on melkoista arroganssia (tai sitten pelkkää yksinkertaisuutta).
Anonyymi: juuri näin.
Ilmeisesti punaiset tennarit kiinnittivät myös uutistoimittajan huomion, koska niistä oli kahdesti lähikuvaa :-)
en jaksanut edes lukea paatostasi loppuun asti, mutta olet itse vain ajasta jäljessä, että et voi ymmärtää punaisia lenkkitossuja ministerillä. kaikkein paras olisi ollut jos ministeri olisi vielä vetänyt t-paidan yllensä. sitä olisin arvostanut myös.
Hyvä että jaksoit kuitenkin kommentoida, vaikket jaksanutkaan lukea :-)
Savonlinnan Oopperajuhlat ei todellakaan ole yksi vähiten valtionavustuksia saavista tapahtumista Suomessa. Vuoden 2011 tapahtumiin jaettiin vähän yli 5 miljoonaa euroa, joista Oopperajuhlille lohkesi 750 000. Ylivoimaisesti eniten muihin tapahtumiin verrattuna.
Tässä muita isoimpia avustuksia:
250 000 Tampereen Teatterikesä
196 000 Kuhmon Kamarimusiikki
190 000 Helsingin juhlaviikot
190 000 Kuopio Tansii ja Soi
150 000 Kaustisen kansanmusiikkifestivaali
130 000 Pori Jazz
Muiden noin 150:n tapahtuman avustukset jäävät alle 100 000 euron. Loput voi katsoa opetus- ja kulttuuriministeriön kotisivuilta:
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/tky_avustukset/myonnetyt_avustukset/11fest_www.pdf)
Luvut on varmaankin laskettu prosentteina koko tapahtuman budjetista, ei pelkkinä euroina.
Näin oopperajuhlien johtaja aikoinaan sanoi, saattoi tosin vetää vähän kotiinpäin. Mutta fakta on, että kansainvälisessä näkyvyydessä ja tunnettuisuudessa ainoastaan Porin Jazz kilpailee Savonlinnan kanssa.
Nyt viimeistään kaduttaa, että äänestin sinua viime keväänä.
Juttusi kuvastaa juuri sitä ahdasmielisyyttä, joka monelta muutoin klassisia taiteenlajeja sympatiseeraavalta nostaa karvat pystyyn. Suuri osa kansasta arvostaa taidetta itsessään - ei sen lieveilmiöitä, kuten paremman väen kalliita pukujuhlia.
Älä turhaan anna yhden ministerin puoluekannan sokaista ajatteluasi. Oopperasta voi nauttia myös ilman rekvisiittaa.
Totta kai voi. Itse käyn harvoin oopperassa, yleensä kuuntelen ja katselen kotona. DVD- ja Blu-ray-levyt tuovat maailmantähdet kotiin ja äänentoisto on huippuluokkaa. Eikä tarvitse välittää pukeutumisesta!
Luulen, että ainakin puolet Savonlinnan kävijöistä on paikalla vain siksi, että firma tai joku muu on maksanut heidän lippunsa. Odotetuin ohjelmanumero on väliajan alkoholitarjoilu.
Nyt Petteri, monissa sinun viime viikkojen twiittauksissa ja tässä kirjoituksessa paistaa läpi jonkin sortin katkeruus ja puskista huutelu vastustajaa kohti.
Vaikket päässytkään eduskuntaan tällä kertaa, älä jämähdä negatiiviseen oppositiohuuteluun ja muiden toimien arvosteluun, vaan tuo esiin myös omia ehdotuksiasi asioiden parantamiseen. Kyllä sinulla on sanottavaa, tuo se esiin positiivisemmin.
Olen samaa mieltä Lauri Larjon kanssa. Koita päästä yli pettymyksestäsi kun et päässyt eduskuntaan. Pettymystä ei kannata kohdistaa muiden puolueiden poliitikkoihin vaan omaan vaalityöhösi. Vaikka olet tietyissä piireissä tunnettu kirjojesi avulla, niin se ei saanut tarpeeksi kannattajia äänestämään sinua.
Voisit miettiä miten Timo Soini saa viestinsä yksinkertaistettua ja sanomansa perille. Voi olla, että sinulta puuttui tällä kierroksella selkeä profiili, jolla olisit voinut erottua muista ehdokkaista.
Oltuani kerran ehdokkaana olen ilmeisesti leimautunut ja kirjoituksiani luetaan aina tätä taustaa vasten. Se on väärä tulkinta. En ole pettynyt vaalituloksesta enkä ainakaan tällä hetkellä suunnittele jatkavani.
Ministerin punaisia tennareita oopperajuhlien kutsuvieraana pidän sopimattomina, oli ministerin henkilö tai puoluekanta mikä tahansa. Ne liittyvät laajempaan kokonaisuuteen siitä, millaista kulttuuria ja millaisia kulttuurilaitoksia tähän maahan kannattaa rakentaa.
En ole koskaan tavannut Arhinmäkeä luonnossa, mutta televisiossa hän on sympaattisen oloinen. Olen eri mieltä monista hänen näkemyksistään, mutta hän esitti ne kevään vaaliväittelyissä rehdisti ja vilpittömän oloisesti.
Uutisten vilpitön, poikamaisen virnistyksen säestämä kommentti räpistä ja jalkapallosta kuvasi hyvin ministeriä ihmisenä - ja samalla myös suomalaista kulttuurikenttää.
Arhinmäki jos kuka on oikea henkilö tuulettamaan suomalaista kulttuuripolitiikkaa. Jos yhtään "kansaa kuuntelee", niin huomaa, että kulttuuripolitiikka on etääntynyt kansasta ja tuet menevät elitistiselle, kalliille taiteelle, johon köyhillä ei silti ole varaa.
Kuinka paljon valtio tukeekaan kansallisoopperaa, ja silti lippujen hinnat ovat niin korkeita että vain parempiosaisilla on niihin varaa. Tämäkö on valtion kulttuuripolitiikan tavoite?
Samaan aikaan bändikämppien vuokrat ovat pilvissä ja julkinen tuki nuorison kulttuuriharrastukseen tuntuu riittämättömältä.
Ooppera on kuitenkin vain musiikkiteatteria, ja miksei musiikkiteatterista voisi nauttia tennareissa? Oli varmaan Arhinmäeltä tietoinen valinta, jolla pyrkii puhdistamaan oopperasta pois turhaa elitismiä. Pisteet siitä hänelle.
Oli Petterin kanssa samaa mieltä tai ei, niin puskista huuteluksi en hänen tekstiään voi mitenkään mieltää. Vanhasen lautakasajutussa huudeltiin puskista, siis nimettömänä ilman pienintäkään näyttöä.
Petteri kirjoittaa nimellään ja kuvallaan ja perustelee mielipiteensä. Esimerkiksi häntä puskista huutelijaksi kritisoineen Lauri Larjon henkilötietojen matka päättyy profiiliin, joka voi olla kenen vain. Valehenkilöllisyyden luominen netissä on helppoa ja sen takaa puskista huuteleminen vielä helpompaa.
Mielestäni tässä ei ole kukaan huudellut puskista, vaan anonyymienkin kommentit tässä ovat olleet asiallisia ja perusteltuja.
Aiemmin postasin anonyyminä koska olin vain niin laiska kirjoittamaan nimeä, kun tuossa tuo "anonyymi"-vaihtoehto oli enkä omaa persoonaani nähnyt mitenkään tähdelliseksi, etenkään kun perusteluni puhunevat puolestaan.
Nimim. "Edellinen, laiska anonyymi nyt nimellä"
PS. Jos perustelut ovat kohdallaan, ei omalla nimellä esiintymisen pitäisi olla merkityksellistä. Tietysti, jos haluaa käyttää auktoriteettiaan ja tunnettua nimeään hyödyksi tai lyödä sen avulla vastustajaa, niin siitä on hyötyä.
Myönnettäköön, että Larjon kommentti meni sen sijaan turhan paljon henkilökohtaisuuksiin.
"Oltuani kerran ehdokkaana olen ilmeisesti leimautunut ja kirjoituksiani luetaan aina tätä taustaa vasten."
Vaalien myötä tästä blogista tuli ainakin puoliksi jotain ihan muuta kuin "havaintoja digimaailmasta". Ja sama meininkin vain jatkuu, joten ei pidä ihmetellä leimautumista.
Pukeutumisen suhteen maailma "rentoutuu" tai "junttiutuu, ihan miltä kannalta sitä katsoo. hyväksy se tosiasia Petteri. Pukukoodit ovat pian mennyttä maailmaa.
Itse kannatan vapaamuotoista pukeutumista. Käytän kravattia erittäin harvoin.
Sen sijaan eduskunnassa vaaditaan edelleen tietynlaista pukeutumista. Siellä ei jatkossakaan istuta T-paidassa, tuskin myöskään kävellään lenkkareissa. En usko, että tämä koodi on poistumassa vähään aikaan.
Eric Claptonkin aikoinaan tempasi konserttinsa Adidaksen tennarit ja valkoinen puku päällään. Tartteeko sitä aina olla joka paikassa niin tip ja top kuten Petteri ilmaisi.
Uskoisin että ministeritkään itse eivät tiedä ovatko Savonlinnan juhlassa kuuntelijana vaiko esiintyjänä.
@Anonyymi1: vielä kerran kirjoitan tämän selvennyksen, josko alunperin tai muissa kommenteissa olen ilmaissut itseni huonosti:
Savonlinnan oopperajuhlat on kansainvälinen oopperaJUHLA. Tavalliseen oopperaesitykseen voi mennä miten lystää.
Kyseessä oleva henkilö on alasta vastaava MINISTERI, ei tavallinen oopperavieras.
Nämä seikat YHDESSÄ merkitsevät mielestäni jotain. Odotan kiinnostuneena, onko Paavolla samat punaiset lenkkarit myös syksyllä avattavan Musiikkitalon avajaiskonsertissa, johon hänet epäilemättä on kutsuttu.
@Anonyymi2: moni on tosiaan Savonlinnassa yhtä paljon esiintyjän kuin kuulijan roolissa. Sitä se kansainvälinen oopperajuhla tekee :-) Mikä taas liittyy hyvin yllä olevaan Anonyymi1:lle osoitettuun vastaukseen.
Kaikenlaiset käytöstavat, ei yksin pukeutuminen ovat kokeneet pahan inflaation Suomen kaltaisissa hyysävaltioissa. Keski-Euroopassa tavat ovat vielä toisella tapaa kunniassa ja kauhistelihan tänne tullut sveitsiläinen opettaja suomalaiskolulaisten tapojen puutetta, "maailman huonoiten kasvatettu nuoriso", kuten Lenita Airisto kuvasi. Kyllä asianmukainen pukeutuminen sellaisiin arvotilaisuuksiin kuin oopperajuhlat ja teatterikin on kohteliaisuutta myös toisia kohtaan. Elokuvissa kyllä sitten tapaa riittämin tätä röyhtäilevää lökäpöksysakkia. Ministeriltä moinen pukeutuminen on todella paha moka ja panee ihmettelemään, kuinka kauan suku on asunut kalustetuissa huoneissa.
Samaa mieltä Hannu Tanskasen kanssa (ja muutenkin osuvat sanavalinnat häneltä!). Vaikka suomalaiset ovat monella tapaa kansainvälistyneet, pukeutumis- ja käytöskulttuurin suhteen olemme täysin metsäläisiä. Suomalaisille on tärkeää, että ihan joka paikkaan saa mennä farkuissa ja virttyneessä T-paidassa ja pahin painajainen on huomata olevansa "ylipukeutunut". Meillä ei todellakaan ymmärretä sitä, että osa tilaisuuteen osallistumista on pukeutua tilaisuuden luonteen mukaisesti. Suomalaisille juhlapukeutumisen sallittuja huippuhetkiä edustavat häät ja hautajaiset.
Lähetä kommentti