Jälkiviisautta Nokiasta

Nokian kurssin syöksyttyä kahden päivän ajan lähes vapaassa pudotuksessa on käynyt selväksi, etteivät markkinat usko Microsoft-yhteistyön onnistumiseen. Ja markkinat ovat tunnetusti oikeassa, silloinkin kun ne näyttävät olevan väärässä.

Raju markkinareaktio on varmasti ollut yllätys niin Microsoftille, toimitusjohtaja Elopille kuin Nokian hallituksellekin. Olisi vähintään kohtuullista, että Jorma Ollila tai joku muu hallituksen jäsen tulisi julkisuuteen selittämään päätöksen taustoja ja perustelemaan, miksi ratkaisu oli oikea. Ellei mitään kuulu syntyy vaikutelma, että ratkaisu oli ehkä huono mutta ainoa mahdollinen. Alan gorilla putosi puusta ja lupautui Microsoftille ilman kunnon myötäjäisiä pelastaakseen sen, mitä vielä pelastettavissa oli.

Selvää on, että Microsoft-diiliä oli valmisteltu jo pitkään. Toimitusjohtaja Elop sanoi eilen Barcelonassa, että hallitus päätti asiasta vasta edellisenä iltana. Se ei tunnu uskottavalta. Ilmoittaisiko Nokia pitävänsä sijoittajapäivän pari viikkoa etukäteen ellei se tietäisi, mitä aikoo kertoa? Lähtisikö toimitusjohtaja Lontooseen tietämättä edellisenä iltana, mitä puhua seuraavana päivänä toimittajien ja sijoittajien edessä?

Se, että toimitusjohtajaksi nimitettiin syyskuussa 2010 Microsoftin mies kertoo, että Windows-päätös oli tehty jo kauan sitten. Oli selvää, että Microsoftin mies valitsee Windowsin. Toisinpäin: jos Nokia olisi palkannut johtajan Googlelta, olisiko hän voinut päätyä muuhun kuin Androidiin?

Monien mielestä Nokia teki virheen palkatessaan amerikkalaisen toimitusjohtajan (no, kanadalaisen jos tarkkoja ollaan, mutta samalta mantereelta kuitenkin). Taitaa olla pikemminkin päinvastoin: virhe oli siinä, ettei amerikkalaista johtajaa palkattu ajoissa. Kolmikko Ollila, Kallasvuo ja Vanjoki oli oman menestyksensä vankeja eivätkä he nähneet muutosta ajoissa.

Ratkaiseva käänne oli Applen iPhone-julkistus tammikuussa 2007. Jokainen oivalsi, että jotain merkittävää tapahtui: teknologia otti harppauksen, joka oli verrattavissa siirtymään nmt-ajasta gsm-tekniikkaan. Julkistukseen olisi pitänyt reagoida välittömästi muutoinkin kuin vähättelemällä iPhonen merkitystä.

Syyskuussa 2008 kirjoitin Tietokone-lehden kolumnissa näin: Onkin huolestuttavaa, että vaikka Iphonen esittelystä on kulunut pian kaksi vuotta, Nokia ei ole esitellyt mitään vastaavaa. Toivottavasti siellä ei kuvitella, että Iphone on pelkkä markkinointijippo, joka menee nopeasti ohi.

Jälkiviisaus on helppoa, mutta parempi sekin kuin ei viisautta ollenkaan. Mobiiliala oli muuttunut kolmikon hyvin tuntemasta kapulavalmistuksesta palvelu- ja ekosysteemibisnekseksi, jossa vanhat opit eivät enää päteneet. Vielä tuossa vaiheessa Nokia olisi alan gorillana pystynyt luomaan ihka oman ekosysteemin, jonka pelisäännöt se olisi pystynyt sanelemaan. Hyvinä vuosina Nokialla oli ollut 770-mallin kaltaisia kehitysprojekteja, joiden tuloksista olisi ollut suurta apua tässä työssä.

Ironista kyllä, Hewlett-Packard järjesti 25.1.2007 Finlandia-talolla 40-vuotisjuhlan, jossa yhtenä puhujana oli Nokian Special Advisor Mikko Kosonen. Puhe käsitteli strategista ketteryyttä suuryritysten kilpailutekijänä. Kosonen oli tutkinut syitä, jotka johtivat isojen yritysten kilpailukyvyn katoamiseen menestyksen ja kasvun myötä. Esitys oli niin kiinnostava, että yleisö kuunteli sitä hiiren hiljaa, ja kysymyksiä olisi ollut enemmän kuin niille varattu aika salli. Kunpa myös Nokian johto olisi kuunnellut Kososta ajoissa!

Apple oli esitellyt iPhonen vain kahta viikkoa aikaisemmin.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin sen ympärille on kasvanut laaja palvelujen ja tuotteiden kirjo, ekosysteemi. Google teki saman Androidilla runsaassa vuodessa. Nokialla ei riittänyt enää paukkuja omaan ratkaisuun, joten se joutui Microsoftin syleilyyn.

Miten tästä eteenpäin? Jos pahin toteutuu ja Nokia irtisanoo Suomessa tuhansia työntekijöitä, tilanne on maallemme aivan uusi. Aiempaa kokemusta on lähinnä teollisuuden irtisanomisista syrjäisillä paikkakunnilla. Nyt vaarana on, että parhaat osaajat perheineen ja euroineen lähtevät ulkomaille. Ottajia kyllä löytyy.

Selvää on, ettei softainsinöörejä työllistetä perustamalla valtiolle uusi tietoliikenneyhtiö, kuten hyvää tarkoitettava poliitikko jo esitti. Yhtä hyvin voisi ehdottaa koodareille muuntokoulutusta perushoitajiksi.

Suomeen pitää luoda kymmenittäin uusia hitech-alan yrityksiä, joissa Nokialla hankittu osaaminen ja ideat pyritään hyödyntämään kaupallisesti. Näitä voisi koota saman katon alle, jotta synergia hyödyttäisi kaikkia. Kriiseissä piilee aina myös mahdollisuus. Jokin uusista yrityksistä saattaa jonain päivänä kasvaa oman alansa nokiaksi.

Tämä kaikki vaatii rohkeutta, ideoita ja valtion takaamaa riskirahoitusta. Nyt on oiva tilaisuus näyttää, ettei hyvinvointia luoda vanhaa työtä verottamalla vaan yrittämällä ja uutta työtä keksimällä.