perjantai 8. lokakuuta 2010

Jos eläinten ampuminen huvikseen keksittäisiin vasta nyt

... se kiellettäisiin oitis. Eikä ihme, sillä metsästystä on vaikea perustella 2010-luvun ihmiselle. Ulkopuolisen silmin metsästäminen on suunnilleen yhtä älykästä ja sivistynyttä kuin härkätaistelut tai kukkotappelut. Ne kuuluvat johonkin menneisyyteen -- aikaan, jolloin elämä ei muutoinkaan ollut paljon arvoinen.

Hirviä pitää harventaa, koska niillä ei enää ole luontaisia vihollisia, mutta mitä hienoa on esimerkiksi lintujen ampumisessa? Ovatko ne niin haitallisia ihmisille, että ansaitsevat tuskallisen kuoleman hauleihin?

Fasaaneita kasvatetaan tarhoissa, josta ne päästetään lentoon ja maksavien asiakkaiden ammuttaviksi. Miksi eläinaktivistit vaativat turkistarhauksen kieltämistä mutta eivät puutu tällaiseen viihteeseen?

Kun karhut tulevat nälkäisinä etsimään ruokaa pihapiiristä, niitä kutsutaan häirikkökarhuiksi. Miksi siis pitäisi kutsua ihmisiä, jotka menevät ilman syytä aseen kanssa metsään häiritsemään sen rauhaa?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko samaa mieltä myös kalastuksesta? Siinäkin tapetaan eläimiä ihan samalla lailla mitä metsästyksessä.

Itseasiassa kalastus on vielä julmempaa mitä metsästys. Siinä missä metsäneläin kokee nopean ja kivuttoman kuoleman ammuttuna, kokee kala hitaan ja tuskallisen tulehtumiskuoleman kun se nostetaan pois vedestä.

Paula kirjoitti...

Olen osittain samaa mieltä, mutta en kuitenkaan täysin. Lintujen, jänisten ja sen sellaisten metsästys ruuaksi on mielestäni ihan hyväksyttävää. Ajattelen asiaa näin, että esimerkiksi sorsa tai kyyhky elää luonnossa, hyvin vapaata ja lajilleen ominaista elämää. Loppu metsästyksessä on (vastuullisen) metsästäjän käsissä nopea. Tuotettua lihaa (tehotuotantoa) sen sijaan pidetään barbaarisena ja uskallan väittää, että siinä eläin on paljon vähemmän onnellisena, kuin mitä riistaeläin on. Hirvikantoja ja jäniskantoja metsästetään toki myös riistainhoidollisista syistä ja tasapainon ylläpitämiseksi.

Eli metsästyksn kieltäminen kokonaan on kukkahattutäteilyä, riistanpyynti ja kantojen pitäminen tasapainossa on luonnollista. Tietenkin metsästäjien tulee olla vastuullisia ja osaavia, sellaisia, jotka eivät tahallaan jätä haavakkoja kitumaan. Viihdemetsästyksestä voinkin siis olla samaa mieltä.

Sitten liikenne. Tahallaan ei tule ajaa kissojen, koirien ja muiden tiellä syystä tai toisesta liikkuvien päälle. Ja niinikään niitä ei pidä jättää kitumaan. Tämä on yhtä tärkeä asia, kuin viihdemetsästykseen puuttuminen.

Jari Parantainen kirjoitti...

Petteri, en voisi olla kanssasi enempää samaa mieltä.

Ajanvietetappajat näkevät paljon vaivaa selittääkseen, miten he ovat luonnonystäviä. Puhe on täynnä kiertoilmaisuja (kuten riistanhoito), joiden tarkoitus on peitellä karua tosiasiaa. Metsästäjät nimittäin nauttivat tappamisesta.

Suomessa ihmetellään väkivallan kulttuuria. Harvoin pohditaan, miten harrastetappaminen vaikuttaa ihmisiin. Valtavat määrät nuoria ohjataan määrätietoisesti tämän väistämättä heitä raaistavan toiminnan pariin.

jaska kirjoitti...

Ihmiset tuntevat yleensä empatiaa eläimiä kohtaan, niin yleensä, että uskon sen olevan meillä geeneissä.

Miksi tällainen ominaisuus on syntynyt? Ehkä se on syntynyt vahingossa samaan aikaan kuin empatia ihmisiä kohtaan, joka on tärkeä ominaisuus meille laumaelämille. Ehkä ominaisuudesta on ollut hyötyä lemmikkien pidossa tai kesytyksessä.

Yleisestä empatiasta kaikkia (varsinkin söpöjä) eläimiä kohtaan en kuitenkaan näe lajillemme olevan juurikaan hyötyä. Miksi sitten eläinten oikeudet?

Mielestäni lakeja, varsinkin kaikkia koskevia kieltoja, tulee säätää vain järkiperusteilla, ei tunteisiin vedoten.

"Jos eläinten ampuminen huvikseen keksittäisiin vasta nyt"

Lähes kaikki metsästetyt eläimet hyödynnetään ruokana ja nahkoina. Tekeekö tästä ruuan hankkimistavasta jotenkin epäeettisen se, että siitä myös nautitaan? Metsästys on tarpeetonta ruuan takia. Totta, mutta niin on mikä tahansa muukin yksittäinen ruuan hankkimiskeino. Jotenkin se ruoka on hankittava.

"Kun karhut tulevat nälkäisinä etsimään ruokaa pihapiiristä, niitä kutsutaan häirikkökarhuiksi. Miksi siis pitäisi kutsua ihmisiä, jotka menevät ilman syytä aseen kanssa metsään häiritsemään sen rauhaa?"

Karhun näkökulmasta vähintään häiriköksi, mutta miksi meitä pitäisi kiinnostaa karhun näkökulma, kun ei karhuakaan kiinnosta ihmisen näkökulma?

Petterille haaste: perustele eläintenoikeudet kestävästi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Suomessa on vallalla ase- ja väkivaltakulttuuri, jota emme itse näe, koska olemme liian lähellä. Sille on historialliset syyt, mutta niitä voisi jo tarkastella objektiivisesti.

Suomessa jo 15-vuotias saa laillisesti aseen ja pääsee metsästämään, vaikkei saa vielä edes naida, äänestää tai ajaa autoa.

Nykyisellään meillä ei ole mitään syytä tuomita espanjalaisten härkätaisteluita eikä kritisoida jenkkien vapaita aselakeja.

Anonyymi kirjoitti...

Jos polttomoottori keksittäisiin nyt, niin yksityisautoilua ei ikinä sallittaisi. Samalla perusteella myös moni urheilulaji (kamppailulajit, jääkiekko, mäkihyppy jne) päihde (tupakka, alkoholi, kahvi) ja ties mitä muutakin voitaisiin kieltää nykymoraaliin sopimattomana.

Metsästäminen ja siihen liittyvä tappaminen on kuitenkin osa luonnon kiertokulkua. Metsästäjä perheinen sentään tietää mistä liha oikeasti tulee, meille kaupunkilaisille ruoan oikea alkuperä on päässyt pahasti hämärtymään.

Veikkaan kuitenkin metsästys on hiipuva harrastus. Metsästysseurojen keski-ikä on noussut korkealle, ja nuorta verta ei tule tilalle kun työikäiset muuttavat kaupunkeihin.

(disclaimer: En omista asetta koska en niistä suuremmin piittaa. Olen kuitenkin työtehtävissä kantanut asetta, ja perhepiirissä pääosa harrastaa metsästämistä.)