lauantai 23. lokakuuta 2010

Facebook urkkii ja koukuttaa -- mutta erotakaan ei voi

Facebook ja yksityisyyden suoja eivät mahdu samaan lauseeseen. Melkein kaikki tietävät sen, mutta silti Facebookin toiminnasta kertovat uutiset pelästyttävät ihmiset kerta toisensa jälkeen.

Ensimmäinen esimerkki: Facebook osaa ehdottaa kavereita uudelle henkilölle, joka on vasta liittymässä palveluun. Miten se on mahdollista? Iltalehden uutinen kertoo BBC:n toimittajan tekemästä kokeilusta, jossa tämä kirjautui toisen henkilön sähköpostiosoitteella palveluun ja sai heti oikeaan osuneita ehdotuksia ystävistä.

Kaikesta päätellen Facebook pitää siis kirjaa sellaisistakin ihmisistä, jotka eivät vielä ole edes liittyneet palveluun. Aineistona käytetään ainakin muiden käyttäjien osoitekirjoja ja muita henkilötietoja. Tässäpä pala 2010-luvun kansalaistaitoa: älä kirjoita nettipalveluihin muiden henkilöiden tietoja ilman heidän lupaansa.

Toinen esimerkki: oletko homo? Jos vastasit myöntävästi niin oletko tarkkaillut, millaisia mainoksia Facebook esittää sinulle? CNN:n uutisen mukaan saksalaiset tutkijat loivat profiileja, jotka olivat muutoin identtisiä, mutta joissakin henkilö ilmoitti olevansa kiinnostunut oman sukupuolensa ihmisistä kun taas muut merkitsivät vastakkaisen sukupuolen. Sen jälkeen tutkittiin, millaisia mainoksia Facebook esitti saman sukupuolen merkinneille. Osoittautui, että varsinkin homomiehet saivat mainoksia erityisesti homoille suunnatuista palveluista.

Ei ihme, että Facebookin markkina-arvo on pilvissä. Mikä toinen media voi luvata mainostajille tietävänsä käyttäjistään yhtä paljon intiimejä asioita? Mitä paremmin käyttäjät tunnetaan, sitä tarkemmin mainontaa voi kohdistaa ja sitä enemmän mainoksista voi laskuttaa.

Se, että homoille näytetään heitä kiinnostavia mainoksia, ei vielä ole kovin dramaattista. Todellinen huoli liittyy siihen, että mikäli Facebook-käyttäjä todella klikkaa mainosta, henkilötiedot voivat paljastua myös mainostajille.

No, kuka käskee kertomaan Facebookille, että on kiinnostunut oman sukupuolensa edustajista? Ei kukaan, mutta tässä tutkijoilta jäi huomaamatta ilmeinen vaara: sillä, mitä kerromme itsestämme, ei ole lopulta paljoakaan merkitystä, koska tieto kavereistamme kertoo paljon enemmän. Emmekä itse voi vaikuttaa tietoihin, joita kaverit kertovat itsestään.

Jos Facebook-kaverien joukossa on keskimääräistä suurempi joukko niitä, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa omaa sukupuolta kohtaan, Facebookin on helppo päätellä, että me itse kuulumme samaan joukkoon. Ei tietenkään sadan prosentin varmuudella, muttta riittävän suurella todennäköisyydellä, jotta tietoa voidaan käyttää kaupallisesti hyväksi.

Eikä nyt kannata tarkertua pelkkään homouteen, sillä ystäväpiiri kertoo meistä paljon muutakin. Esimerkiksi uskonto, ammatti, kiinnostuksen kohteet ja paljon muuta voidaan päätellä siitä, millaisia ystävämme ovat. Lääkäreillä on keskimääräistä enemmän lääkäriystäviä, golfaajilla golfaajia, naisilla naisia ja nuorilla nuoria. Vaikka emme kertoisi Facebook-profiilissa itsestämme yhtään mitään, tiedot selviävät ystäviämme tutkimalla. Lika barn leker best, kuten ruotsalaiset sanovat. Suomeksi ei taida olla yhtä nasevaa ilmaisua.

Amerikkalainen media-analyytikko Jeron Lenierin mukaan Facebook on manipuloiva ja markkinoinnin tarkoituksiin valjastettu palvelu, joka koukuttaa pahemmin kuin huume. Facebook houkuttelee mukaan ja saa paljastamaan henkilökohtaiset tiedot. Käytännössä eroaminen on mahdotonta, koska se tietäisi koko online-maailman menettämistä. Sitä uhrausta harva on valmis tekemään.

Mieluummin annetaan Facebookin jatkaa urkkimista ja minuutemme myymistä.

5 kommenttia:

Timo K kirjoitti...

Facebook koukuttaa ja tarjoaa kätevän mahdollisuuden yhteydenpitoon ja kevyeen jutusteluun. Nimi, osoite, ammatti ja harrastustiedot ovat tuskin kellään piilossa tai salaisia muutenkaan. Jos joku kertoo fbssa sukupuolisen kiinnostuksenssa, ei ilmeisestikkään ole kaapissa. En näe tietojen keräämistä pahana, jos se tehdään julkisesti, mutta piilokyttäys on sietämätöntä ja epäreilua. Facebook ja Google ovat jo epäreiluutensa paljastaneet.

Jyri kirjoitti...

Hyvä postaus. Ja mikä parasta. Löysin tämänkin postauksen Facebookin kautta (InFlow:n FB-sivuilta)

Tällä hetkellä FB on netin kovin juttu ja suosio huipussa. Nyt odotetaan FB:n hakukonetta ja karttapalveluita.

Netissä voimasuhteet muuttuvat nopeasti. Kiva seurata palvelu tulee ja jyrään FB:n

Anonyymi kirjoitti...

Huomasin eilen kun klikkasin Facebookista linkkin joka johti Tietoviikon uutiseen jonka alareunassa oli facebooknappula. Sinne ilmestyi virke jossa kerrottiin että erän minun kaverini suosittelee kyseistä uutista.

Eli nuyt ainaki Facebook ja vissiin myös Tietoviikko tietää että minä kävin tällä sivulla jonka aihe liittyi nörtteihin.

Vissiin ei kannata klikata noita kavereitten lähettämiä linkkejä Facebookissa.

M

bulbasaur kirjoitti...

Herran nimi on muuten Jaron Lanier (ei siis Jeron Lenier, kuten suomalaismediat ovat typonneet); virtuaalitodellisuuspioneeri, joka on noussut viime aikoina lööppeihin teoksellaan "You Are Not a Gadget" (suom. Et ole koje), joka kritisoi tietoyhteiskunnan nykyistä kehitystä (muttei kaikkea kehitystä ylipäänsä, eikä siten kyse ole Luddismista).

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kiitos oikaisusta. Hänestä oli viikolla Maikkarin uutisissa haastattelu, josta nimen väärin kirjoitettu muoto on ilmeisesti levinnyt. Ansioitunut mies ja varsin... hmmm, persoonallisen näköinen :-)